sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Kukourissa kahvilla

Kevään muotivärit?
Idea puolipäiväretkestä Kukouriin syntyi, kun Pasi oli meloskellut kantasatamassa ja raportoinut sen olevan miltei jäistä vapaa. Sunnuntaiaamuna istahdimme kajakkeihimme ja suuntasimme kohti Retkimelojien Saaristonauhan toista päätepistettä, Kunnian linnaketta, Fort Slavaa. Näillä vesillä käytiin 1700-luvun lopulla. Pohjois-Euroopan suurin meritaistelu, Ruotsinsalmen taistelu, jossa venäjä menetti 61 alusta ja 7400 sotilasta. Linnoituksen rakennustyöt aloitettiin tämän taistelun jälkeen ja vain noin 60 vuotta myöhemmin britit räjäyttyivät sen Oolannin sodan yhteydessä. Meloessamme linnakesaarta kohti ihmettelimme kuinka huonosti täällä on osattu hyödyntää alueen kiinnostavaa historiaa.

Pasi avaa väylää
Kantasatama oli lähes jäätön, ainoastaan Merikeskus Vellamon kohdalla oli parinsadan metrin kannas, johon veneet olivat murtaneet tarvittavan väylän. Mieli pirteänä meloimme tyynessä ja aurinkoisessa säässä raunioita kohti, vaikka edellisenä päivänä ottamani punkkirokotteen tehoste jomottikin hieman vasemmassa käsivarressa. Pasilla oli allaan uudenkarhea kajakki, jonka ominaisuuksiin hän matkan varrella totutteli.

Vanha ampuma-aukko
Rantauduimme hiekalle, kiersimme pikku saaren ja nautiskelimme eväistä auringon paistaessa. Vajaa tunnin tauon aikana merituuli oli pikkuhiljaa herännyt. Kotimatkan alku taittuikin leppeässä sivutuulessa aaltojen mukavasti keinutellen. Loppupäästä vastavirta jarrutti hieman menoa, mutta mela nousi siitä huolimatta reippaasti. Ennen vajaa käväisin vielä noutamassa Sikosaaren kaislikosta edellisenä päivänä havaitsevani sinne ajelehtineen ruostumattomasta teräksestä valmistetun pallon muotoisen poijun. Yrittäessäni ensin hinata sitä perässäni, oivalsin, millainen on varsinainen kuntokajakki. Lopulta nostettuani poijun merestä kannelle, alkoi matkakin taas edetä. Pari tuttua melojaa tuli vastaan. He olivat menossa jäätiedusteluretkelle Ruonalan suuntaan.

Kotimatkalla kohtasimme yhteysalus Otavan
Viikonloppuna tuli jälleen kolme peräkkäistä ja hyvin erilaista melontapäivää. Perjantaina pulikoin koskikajakilla uimahallissa, pelailtiin hieman pooloakin. Lauantai sumussa meloin yksin Varissaaren ympäri ja sunnuntain kruunasi tämä aurinkoinen Kotkan saaren kierros ja picnic-pysähdyksineen Kukourissa.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti