lauantai 25. marraskuuta 2017

Kotkan ympäri 80 sekunnissa

Kotka ympäri 80 sekunissa

Kerrankin lauantaiksi sattui kelvollinen melontakeli. Kävimme Pasin kanssa kiertämässä Kotkan saaren. Merivartioaseman katolla teki helikopteri lähtövalmistelujaan. Sapokan edessä tapasimme omilta retkiltään palailevan tutun melojan. Meloimme verkkaista tahtia saaren ympäri vastapäivään ja juttelimme niitä näitä pitkin matkaa. 

Merivartioaseman katolle oli lennähtänyt helikopteri
Jatkoin kokeiluja poikani GoPro- kameralla ottamalla time lapse- kuvia minuutin välein. Puolimatkassa aparaatti siirtyi kuitenkin jostain syystä lupaa kysymättä ottamaan hetkeksi videokuvaa. Viivyimme vesillä kaikkiaan 2h 40min. Tekstin alussa tuo koko lenkki on esitettynä 80 sekunnissa. Kuluvana kautena en ole melonut matkaa kuin runsaat 750 km, mutta mikäli koskessa melotut ja muuten kajakissa kulutetut tunnit muutettaisiin kilometreiksi olisi 1000km mennyt rikki tällä reissulla. Saa nähdä, kuinka kauan melontakelejä on vielä jäljellä.

Tarmokin seisoi tutulla paikallaan
Kamera rupesi yllättäen nauhottamaan videota kesken kaiken





sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Marrasmelontaa

Sää on asenne- ja pukeutumiskysymys.
Marraskuu on ollut jälleen nimensä veroinen, harmaa, märkä ja tuulinen. Vesille ei ole juuri tehnyt mieli. Ilma ei nytkään varsinaisesti houkutellut, mutta olin istunut kolme pitkää päivää kokouksessa ja neljäskin oli vierähänyt työpöydän ääressä. Seinät alkoivat yksinkertaisesti jo ahdistaa. Raikasta ilmaa ja liikuntaa oli pakko saada. Siispä tuumasta toimeen.

Äyspäällä pärskytti hieman.
Rankki näytti muutamaa lämpöastetta ja seitsemän metrin tuulta. En antanut sateen häiritä vaan vedin kuivapuvun ylle, sydvästin päähän ja kannoin kajakkini vajasta vesille. Meloin suojaisia rantoja reilun kahden tunnin lenkin. Vaikka vaatteet ja varusteet olivatkin ulkopuolelta litimärkiä, ei meloessa tullut kylmä, pikemminkin päinvastoin.

Maijansalmessa oli uponnut vene.
Piipahdin Äyspäällä ja kiersin Liustit. Maijansalmesta sisään meloessani havaitsin uponneen soutuveneen keula pystyssä väylän laidassa. Tuuli ja korkea vesi olivat ilmeisesti vieneet sen jostain rannasta. Väylän läheisyys huoletti kuitenkin sen verran, että katsoin kotiin tultuani parhaaksi ilmoittaa asiasta merivartiostolle. He lupasivat käydä tarkastamassa asian. Rantaan palattuani törmäsin vajalla tuttuihin. Aija kanteli koskariaan sisään melottuaan Kohinan porukassa Koivukoskelta alas Merelle.

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, 
video vielä enemmän.