Kajakkini
Ensimmäinen kajakkini oli keltainen retkeilykäyttöön tarkoitettu muovikajakki Peception Essence 16. Tämä oli loistohankinta. Muovisena Essence on huoleton ja ominaisuuksiltaan se sopii niin ensikajakiksi kuin kokeneemmallekin melojalle. Se on sulavalinjainen ja kohtuuhintainen, hyvin varusteltu ja perusvarma vesikulkuneuvo monenlaiseen menoon. Se on pitkähkön ja varsin suoran kölilinjan ansiosta suuntavakaa, yllätyksetön ja käytökseltään rauhallinen melottava. Kallistettuna se kääntyy silti kohtuullisesti. Muovikajakin varastoinnissa on kuitenkin syytä olla tarkka, mikäli haluaa välttää painumia. Tällä kajakilla olen melonut yli puolitoista tuhatta kilometriä ja pidän siitä edelleen kovasti. Joskus mielessä on tosin käynyt sen päivittäminen hieman sähäkämpään malliin. Essencen kotisatama on nykyisin kesämökillä Klamilassa.
Tiderace Xplore |
Toinen merikajakkini on lasikuituinen Tiderace Xplore m, jota säilytän Metsolan vajalla. Hankin tämän punamustakantisen kaunokaisen edellisenä talvena ja olen melonut sillä valtaosan viime vuoden melonnoistani, arviolta noin tuhat kilometriä. Essenceen verrattuna Xplore on kevyempi ja jäykempi sekä ergonomialtaan parempi. Melontaominaisuuksiltaan se on kaarevapohjaisena huomattavasti eloisampi ja vaatii siksi myös enemmän evän käyttöä. Evä sopivasti säädettynä se kulkee junamaisen suoraan, mutta evä ylhäällä tai kantattuna se kääntyy tarvittaessa vikkelästi. Retkilastissa käytös hieman rauhoittuu ja kajakki on oikein mukava meloa. Vaikka Xplore onkin siron näköinen, vetää se tavaraa varsin mukavasti. Soikeiden luukkujen ansiosta kajakin lastaaminen on myös helppoa. Hinnaltaan Tiderace on yli kaksi kertaa Essencen hintainen, mutta silti minusta sen arvoinen. Lasikuituisena tämä nykyinen ykköskajakkini vaatii enemmän huolenpitoa kuin muovinen siskonsa. Tämän olen minäkin saanut kantapään kautta kokea.
Robson Moonster |
Ainoa käytettynä ostamani kajakkini on koskimelontaan tarkoitettu yli 300 litran tilavuuden omaava laskupaatti Robson Moonster. Tämä on mallina jo hieman iäkkäämpi, mutta tukevarakenteisena se on edelleen loistavassa iskussa. Tasapohjaisena kajakki on vakaa, mutta kanttien uurteet nappaavat helposti virtaan. Koskessa tämä iso kajakki on hieman kankea ja sillä melominen vaatii jonkin verran voimaa. Vaikka ohjaamo onkin tilava ja istuin hyvä, matala kansi ja paksut reisituet pakottavat jalat epämukavaan sammakkoasentoon. Kokeilemistani kajakeista eskimon teko on tällä ollut kaikkein työläintä. Treenasin tällä punaisella Moonsterilla viime talven uimahallissa. Tulevaisuus näyttää pidänkö kajakin satunnaisia joki/koskiretkeilytarpeita silmälläpitäen, päivitänkö modernimpaan vai myynkö jossain vaiheessa kokonaan pois.
Pyranha Varun |
Uusin tulokas kajakkitalliini on vihreä Pyranha Varun, jonka hankin loppusyksystä koskimelontainnostuksen ollessa kuumimmillaan. Tämä Varun on toista koskariani puolisen metriä lyhyempi ja useita kiloja kevyempi. Siinä, missä olen Moonsterin painosuosituksen alarajoilla, olen melko lähellä Pyranhan ylärajaa. Tämä vihreä vipeltäjä on tarkoitettu yleiskoskariksi sekä kevyeen temppuiluun. Se on huomattavasti Moonsteria herkempi ja näppärämpi käsitellä ja tuntuukin toimivan miltei ajatuksen voimalla. Kovin montaa kertaa en tällä uudella kajakillani enää syksyllä koskeen ennättänyt. Tällä hetkellä se palvelee minua uimahallissa kuluvan talven allasharjoituksissa.
Seuraavassa osassa kertoilen kokemuksia omistamistani meloista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti