Kuluneen kauden varustetäydennyksiä

Olen harrastanut melontaa varsin aktiivisesti noin viiden vuoden ja viidentuhannen kilometrin verran. Varustearsenaalini on pikkuhiljaa kehittynyt sellaiseksi, ettei mitään suurempia investointeja tarvitse enää vuosittain välttämättä tehdä. Ihmisen mieli on kuitenkin ailahtelevainen ja aina löytyy jotain pientä kivaa, jota on hauska kokeilla tai jolla haluaa viedä omaa harrastustaan eteenpäin. Kesän 2017 olisin varmasti pärjännyt ilman ainuttakaan uudishankintaa, mutta silti yhtä ja toista tarttui kauden mittaan mukaan.

Olin myynyt ensimmäisen koskikajakkini, punaisen laskupaatin jo aikaisemmin. Ajattelin aluksi pärjääväni yhdellä koskarilla, mutta löysin itseni vilkuilevani käytettyjen palstoja tuon tuostakin. Kun sitten keväällä löysin sopivan ehdokkaan kohtuulliseen hintaan, syntyi kaupat nopeasti ja sininen Pyranha Burn muutti meille. Tämä kajakki ole kovin vanha, mutta aktiivisen käytön jäljet näkyvät siinä selvästi. Ergonomialtaan ja melontaominaisuuksiltaan se on osoittautunut juuri sellaiseksi mitä olin toivonutkin. Oma käyttöni sille on ollut toistaiseksi melko vähäistä, mutta sopiva laskupaatti on aina hyvä olla varastossa varmuuden vuoksi.

Etualalla käytettynä hankkimani  sininen Pyranha Burn II

Kun keväällä ilmoittauduin Lofoottien kajakkivaellukselle, päätin helliä lasikuituisen retkikajakkini pohjaa Keel Eazy- kölinauhalla. Olin jo aiemmin päättänyt sellaisen asentamisesta ja nyt tälle oli olemassa hyvä syy. Ennen avovesikauden alkua toin kajakin kotini takahuoneeseen ja asensin valkoisen nauhan. Operaatio sinänsä oli varsin suoraviivainen ja yksinkertainen, mutta pientä huolellisuutta se kuitenkin vaatii. Nyt ahtaassa paikassa ja sivuvalossa nauha tuli ehkä muutaman millin vinoon, mutta mitään käytännön merkitystä asialla ei ole ollut. Kivikoissa ja rantakallioilla se on osoittanut toimivuutensa ja helpottaa kajakin käsittelyä huomattavasti. Moniin lasikuitukajakkeihin kölivahvikkeen saa jo valmiiksi asennettuna tehdastiluksena. En osaa sanoa, onko tällainen kevlarvahvike muovista Keel Eazya parempi vaihtoehto, mutta selvästi kalliimpi se yleensä ainakin on.

Suurin ja arvokkain varustehankintani on vielä kokonaan testaamatta. Pari kesää olen retkeillyt varsin hyvin toimivalla Hannah Falcon 2- teltalla. Se on kevyt, tukeva, sopivan kokoinen ja pakkautuu pieneen tilaan. Sen eteistilat ovat kuitenkin vaatimattomat eikä sisätelttaa voi kasata yhdessä osassa ulkoteltan kanssa. Kun löysin saksalaiselta hintavertailusivustolta Fjällräven Abisko Dome 2:n todella edulliseen hintaan, en voinut vastustaa kiusausta ja tein tilauksen. Ostoskoriin siirrettynä teltan hinta nousi kuitenkin aina parisataa euroa ylöspäin. Reklamoituani asiasta sähköpostitse homma alkoi yllättäin toimia ja sain kuin sainkin tehtyä tilauksen mainostetulla hinnalla. Paketin saavuttua syksyllä retkeilykausi oli jo ohi, joten koekasasin teltan ainoastaan olohuoneessa ja siirsin sen varastoon odottamaan tulevia melontaretkiä.

Fjällräven Abisko Dome 2 olohuoneen parketilla

Retkiruokani olen lämmittänyt 90-luvun alussa Ruotsista jousiammuntakilpailuista voittamallani 25- sarjan Trangialla, johon olen myöhemmin vaihtanut kaasupolttimen. Tämä setti toimii mainiosti, mutta yhdelle hengelle se on tarpeettoman suuri. Kun sähköpostiini putkahti norjalaisen urheilukauppaketjun mainos, jossa pienempää 27- sarjan Trangiaa mainostettiin alle kolmen kympin, päätin hankkia sellaisen. Vanhasta keittimestäni otin polttimen ja korvasin uutukaisesta toisen kattilan kahvipannulla. Näin säästin hieman painoa sekä kajakkini pakkaustilaa. Vanhat kattilat kahvipannuineen siirtyivät samalla veneeseen.

Jossain vaiheessa kesää päätin uusia hinauskalustoni. Hankin melontaliikkestä kajakin keulakannelle lehmänhännän ja uusin vanhan hinausnaruni. Näihin sopivat karabiinihaat sain ostamalla pari kappaletta kiipeilyyn tarkoitettuja jatkolenkkejä. Näiden lenkkien mukana seurasi yhteensä neljä kappaletta korkealuokkaisia Pezl:in alumiinihakoja. Näin toimien yhdelle karabiinille tuli hintaa vain neljännes siitä, mitä vastaavasta olisi joutunut maksamaan melontatarvikeliikkeessä.

Uusi pienempi Trangia koekäytössä alkusyksyllä Kaunissaaressa

Norjan reissua ajatellen asensin Palm-liivini selkätaskuun juomarakon. Tätä en kuitenkaan oikein oppinut kesän mittaan käyttämään, joten se lojuu nyt kaappini pohjalla. Sitä vastoin kaksi ostamaani 4-liraista Örtlieb-juomapussia ovat osoittautuneet oikein mainioiksi juomaveden kuljetusastioiksi. Aikaisemmin olin pelannut aina 1,5 litraisilla ohuilla juomapulloilla. Näihin verrattuna notkeammat nylonpussit ovat huomattavasti helpompia sijoittaa kajakin ahtaisiin tavaratiloihin.

Kaiken yllä esitellyn jälkeen kuluneen kauden suurimmaksi ja tärkeimmäksi innovaatioksi osoittautui kuitenkin niinkin arkinen varuste kuin kalsarit. Siirryin käyttämään kuivapuvun alla polypropyleenistä valmistettua verkkokerrastoa, joka osoittautui todella mainioksi pukineeksi. Helteellä sitä voi pitää melontavaatteiden alla vaikka sellaisenaan eikä se hiosta ja kuivuukin tarvittaessa nopeasti. Jos verkkoasun päälle pukee seitin ohuen merinokerraston, pärjää kyseisellä yhdistelmällä aina nollakeleille saakka. Alkaneen talven hiihdot ja retkiluistelutkin olen sujutellut tällä samalla yhdistelmällä. Fleecet ja urheilukerrastot olen sittemmin siirtänyt lähinnä varavaatteiksi.

Vuodelle 2018 minulla ei ole ainakaan tässä vaiheessa suunnitteilla uusia varustehankintoja. Saapa kuitenkin nähdä, mitä melontakausi tuo tullessaan.