maanantai 25. heinäkuuta 2016

Tyyni meriretki

Koko viikonlopun merenpinta säilyi peilityynenä
Lauantaina 23.7. kokoontui vajalle yhdeksän melojaa. Retkikohdetta pähkäiltiin yhdessä viimeiseen asti. Lopulta päätimme lähteä itään, mistä löytyisi useampikin oiva kohdesaari. Matkan kuluessa kohteeksi tarkentui Nuokkojen pohjoispuolella sijaitseva Hietamaa.

Meri oli lähes peilityyni ja jotain muutakin tavallisuudesta poikkeavaa siinä oli. Sen pinnalla kellui valtavat määrät leppäkerttuja. En muista nähneeni moista invaasiota aikaisemmin. Tyyni ilma nosti pintaan myös levää, jota oli paikoitellen ikävän runsaasti.

Eväs maistuu, vaikka matka on vasta alussa
Ensimmäisen tauon pidimme parin tunnin melonnan jälkeen Ruotsinsalmen itäpuolella sijaitsevan Pitkäsaaren eteläpäässä, jossa odottelimme joukkoomme liittyvää kymmenettä melojaa. Pienen tankkauksen jälkeen vahvistettu seurueemme jatkoi itä-kaakkoon ohi Korkeussaarten. Perille Hietamaahan saavuimme iltapäivällä yhteensä noin neljän tunnin melonnan jälkeen. Sopiva leiripaikka löytyi saaren lounaisrannalta. Telttojen pystyttäminen kalliolle onnistui tyynessä säässä ilman sen kummempaa kiilojen tai köysien virittelyä. Saaren toisella puolella oli viikonloppua viettämässä pari venekuntaa.

Hietamaan kajakkiparkki

Ja taas syödään

Kalliolle kukkulalle...
Päivällisen ja pienen lepäilyn jälkeen kiertelimme saarta. Luoteiskärjestä löytyi rannalle ajautunut kuollut hylje. Rikkoutuneesta nahasta ja valkeista luista päätellen se oli maannut siinä jo pidemmän aikaa. Kaakkoiskärjessä taas oli komea kalasääksen pesä. Itse lintu ei kuitenkaan ilmaantunut paikalle. Leppäkerttujen lisäksi tyynen veden pinnalle oli noussut varsin paljon levää, joka ikävästi velloi kallion poikamissa. Uimaan oli siis lähdettävä saaren toiselle puolen. Siellä oli hiekkaranta ja vesi kirkasta. Saarikierroksen aikana etsimme myös alueelle piilotetun geokätkön ja hulluttelimme rantakalliolla niitä näitä. Ilta kului normaaliin tapaan nuotion äärellä makkaroita ja muita herkkuja paistellen.

Hylkeenraatoa ihmettelemässä

Kalasääksen pesä

Tällaiseen veteen ei tee mieli pulahtaa uimaan

Joku oli rakentanut saareen keinun

Haminan valot
Yö oli lämmin ja tuuleton ja sunnuntaiaamu koitti tyynenä, mutta aavistuksen utuisena. Aamutoimien ja leirin purkamisen jälkeen lähdimme takaisin Kotkaa kohti. Teimme matkaa mutkitellen ja pidimme ensimmäisen taukomme Honkanen-nimisessä pikkusaaressa. Tankkauksen ja kahvin jälkeen ryhdyimme lappamaan kohti Ruotsinsalmea. Matkalla joku ehdotti, että piipahtaisimme Varissaaressa jäätelöllä. Idea sai kannatusta ja kotimatka venyi yhden paussin ja parin kilometrin verran. Loppumatkasta aurinko alkoi jo pilkahdella ja meloessa tahtoi tulla kuuma. Takaisin vajarannassa olimme vähän ennen neljää. Takana oli taas yksi onnistunut retki ja mukava viikonloppu merellä.

Eipä kiusannut tuuli sunnuntainakaan




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti