Kurssitoimintaa ja viikkomelontoja

Kevään ja alkukesän melonnat ovat lähteneet omalta osaltani liikkeelle hieman verkkaisesti ja tällä kertaa avokanoottipainotteisena. Kilometrejä ei ole vielä kertynyt kolmea sataakaan. Yöretketkin ovat saaneet vielä odottaa. Nyt kesäkuun alettua aikaa alkaa taas olla hieman paremmin, joten eiköhän tahtikin tästä vielä kiihdy.

Koronatilanne on hieman sotkenut peruskurssikuvioita ja kaksi ensimmäistä kurssia on järjestetty normaalia pienempänä. Tämä on kuitenkin taannut sen, että hyvän sään viikkomelonnoissa on riittänyt mukavasti vipinää. 12.-13. 6. pidetylle peruskurssille osallistui sen sijaan jo 10 melojaa. Toimin tällä kurssilla apuohjaajana Paakalan Pasin huolehtiessa opetuksesta. Siviiliammattini takia olen jo kauan sitten tehnyt päätöksen, että varsinaisiin opetustöihin en loma-aikoinani sotkeudu. Niinpä olen jättänyt käymättä Melonta- ja soutuliiton ohjaajakurssitkin.

Alkuinfo nurmikolla

Perjantai-iltana vajan nurmikolle katettuja kajakkeja ihmettelemään saapui innokkaan tuntuinen ryhmä. Alkuinfon jälkeen jokainen valitsi itselleen sopivan kajakin ja pienen teoriaosuuden jälkeen pääsimme vesille. Alkutuntuma otettiin pooloaltaassa ja tämän jälkeen suuntasimme kohti Langinkosken siltaa ja Kortetsaaren pohjoiskärkeä. Tässä vaiheessa kajakit pyrkivät vielä vähän kiemurtelemaan virran ja tuulen mukana.

Ohjailuharjoituksia tyynessä

Kortetsaaren takana kapeassa ja tyynessä joen sivuhaarassa opiskelimme ohjaustekniikoita ja kajakit alkoivat pikkuhiljaa totella paremmin käskyttäjiään. Samalla jännitys laski, melonta rentoutui ja kajakki vakautui. Kortetsaaren kiertämisen jälkeen meloimme takaisin vajarantaan ja käväisimme maissa. Pasi kertoi pihanurmikolla turvallisuudesta ja selosti palastautumistekniikoita. Marjun kanssa demosimme heel hookin vedessä kurssilaisten seuratessa rannalta.

Pienen hetken kuluttua kaikki kajakit olivat taas vedessä ja pelastautumisharjoitukset täydessä vauhdissa. Onneksi ilma oli hyvä ja pintavesikin varsin lämmintä. Jokainen kurssilainen sai kokea, miltä tuntuu kajakin kaatuessa ja millaista on toimia pelastajana sekä pelastettavana. Muutama innokas kokeili itsepelastautumistakin. Ita-auringon säteissä kuivasimme kajakit ja huolsimme varusteet ja lähdimme sulattelemaan opittua yön yli.

Pooloaltaassa harjoiteltiin pelastautumisia

Kurssi jatkui lauantaiaamuna ilman ollessa vähintään yhtä kaunis kuin edellisenäkin päivänä. Alkuteorioiden ja kajakkien säädön jälkeen lähdimme vesille. Tällä kertaa pyrimme ottamaan eri kajakit kuin perjantaina. Harjoittelimme mm. takaperin melontaa sekä lisää ohjailutekniikoita. Teimme pikku retken kiertäen Ruonalan puolella sijaitsevan Majasaaren. Kajakit tottelivat nyt jo huomattavasti paremmin kuin edellisenä päivänä ja kaikki pysyivät vaikeuksitta mukana. Lounas- ja lepotauon pidimme Kärkisaaren länsirannalla.

Pikku tauko Kärkisaaressa

Täältä palasimme samaa reittiä pitkin takaisin vajalle. Pari kertaa kokosimme joukon tiiviiksi väylän ylitystä varten. Vajan edustalla oli pieni pujottelurata, jolla treenasimme vielä lisää kajakin käsittelyä. Tämän jälkeen nousimme vedestä ja tutustuimme vajakäytäntöihin ennen kuin oli kurssin päättämisen aika. Koko kurssin ajan ilma oli mitä parhain ja henki hyvä. Vajaa tusina ihmisiä sai taas perustiedot ja taidot kajakilla melonnasta sekä turvallisuudesta ja pääsevät niitä nyt itsenäisesti seuran kalustolla harjoittelemaan. Eiköhän tämän jälkeen viikkomelonnalle ole taas entistä enemmän tulijoita.