tag:blogger.com,1999:blog-40121884229897181502024-03-14T05:41:29.738+02:00MelanvetojaMelontablogiKiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.comBlogger239125tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-65250094712805303542023-11-19T10:37:00.001+02:002023-11-22T09:21:45.313+02:00Kädet lämpimiksi<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div>Tämä blogiteksti käsittelee kädenlämmittimiä eikä siis
välttämättä liity suoranaisesti melontaan. Olen kirjoittanut kylmän kelin <a href="https://pikkulokki.blogspot.com/2015/03/melontahanskaa-metsastamassa.html" target="_blank">melontahanskoista</a>
jokunen vuosi sitten. Edelleenkin minulle sopivin kylmän kelin yhdistelmä on
joustavat ja edulliset Inuit Ice Grip- neopreenisormikkaat joiden päällä pidän
ohutta vuoritonta ja lyhytvartista tuulisuojaa. Näin varusteltuna käteni
pysyvät toimintakyisenä, vaikka ilma olisi pakkasen puolella. Heti rantaan
tultuani vaihdan kuitenkin käsiini kuivat topparukkaset. Tällöin kädenlämmittimillekin
saattaa olla käyttöä.<p></p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Olen kokeillut melonnan lisäksi purjehdus-, pyöräily-,
retkiluistelu-, hiihto- ja RC-harrastuksieni yhteydessä monenmoisia
kädenlämmittimiä. Mikään näistä ei ole autuaaksi tekevä, mutta kohmettuneille
sormille ne antavat kivasti lisälämpöä taukojen aikana ja voi tällaisen
kätevästi sujauttaa pakkaspäivänä myös housuntaskuun mukavasti lisälämpöä
antamaan. Seuraavaksi kokemuksiani erityyppisistä lämmittimistä.<o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhnLckP5Js9a81a_kRkF-FxTOVE9aTNyMThe2nrXrFeOU7wdQFL1xzdzP8DbeiLGxnDlyb1Yaal3ulf65finKSndj-ZibFU6zcJR7zxso5J1i4Bw3_c8AXjJ8WDO2Wh2nTtlplbVp0mTXy9GXG3tKTevqrvhfhVbJP5A-mU1gcKAFzMNUdNWWLFnRAmedrb" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="1531" data-original-width="2041" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhnLckP5Js9a81a_kRkF-FxTOVE9aTNyMThe2nrXrFeOU7wdQFL1xzdzP8DbeiLGxnDlyb1Yaal3ulf65finKSndj-ZibFU6zcJR7zxso5J1i4Bw3_c8AXjJ8WDO2Wh2nTtlplbVp0mTXy9GXG3tKTevqrvhfhVbJP5A-mU1gcKAFzMNUdNWWLFnRAmedrb" width="320" /></a></div><br />Yksinkertaisin ja satunnaisesti käytettynä edullisin
ratkaisu on varmasti tavallisesta marketista tai halpahallista ostetut kemialliset
kertakäyttölämmittimet. Näiden toiminta perustuu rautajauheen hapettumiseen. Ne
lämpiävät aluksi hitaasti, mutta saattavat jossain vaiheessa olla tulla jopa
polttavan kuumiksi. Lämpöä riittää pussin koosta riippuen varsin pitkään. Nämä kevyet
ja litteät pussukat vaativat toimiakseen happea, joten ilmatiiviissä tilassa
lämmöntuotto tyrehtyy. Esimerkiksi tiiviin purjehdushaalarin alla näistä ei
enää ole välttämättä hyötyä. Hieman suurempaan pussiin pakatun kehonlämmittimen
olen toisinaan liimannut tarralla villapaidan sisäpintaan joko lapaluiden
väliin tai rinnan päälle. Täältä se säteilee mukavasti lämpöä silloinkin, kun
liikunta ei sitä muuten riittävästi tuota. Ostopaikasta riippuen yhden pussin
hinta on eurosta kahteen. Käytetty pussi hävitetään muun jätteen mukana ja se
sisältää lähinnä ruostetta.<p></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhxFOvJ91kJ6KVuPfyErLRUL3EUSqBzr1TkmzGigkpWgHNH2SblJPKVPqPJ3iXRu1RkMQ0c4bUmPxFDerx6vfN1xgPzjjbRG7p5M81ouYWv6W6E_VDwA6Xif_-Yxalec4J7nhQgLuwWu7FcFJgEHqpSFbkhHmCat_TafLSBO3H8lNmd94EjkyR-4s_j4NwF" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="1380" data-original-width="1840" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhxFOvJ91kJ6KVuPfyErLRUL3EUSqBzr1TkmzGigkpWgHNH2SblJPKVPqPJ3iXRu1RkMQ0c4bUmPxFDerx6vfN1xgPzjjbRG7p5M81ouYWv6W6E_VDwA6Xif_-Yxalec4J7nhQgLuwWu7FcFJgEHqpSFbkhHmCat_TafLSBO3H8lNmd94EjkyR-4s_j4NwF" width="320" /></a></div><br />Toinen kemialliseen reaktioon perustava
lämmöntuottomenetelmä on pakata suolaliuosta muovipussiin. Kun pussissa olevaa
ohutta metallilevyä taitellaan, alkaa suola kiteytyä ja muodostaa lämpöä. Pussi
lämpenee nopeasti noin 55 asteiseksi. Kiteytymisen jatkuessa lämmitin
pikkuhiljaa kovettuu ja lämmöntuotto vähenee. Noin tunnin kuluttua suolaliuos
on täysin kiteytynyt ja lämmitin kovettunut sekä jäähtynyt. Uudelleen
käyttökuntoon sen saa keittämällä pussukkaa 5-10 minuuttia kiehuvassa vedessä.
Mikäli tietää, että lyhytaikainen lämmitys riittää, on tämä uudelleenladattava
lämmitin kätevä. Yksi pussi maksaa tyypillisesti alle kymmenen euroa ja niitä
myydään lähinnä urheilu- ja retkeilyliikkeissä. Pussi lämmittää myös
ilmatiiviissä tilassa. Mikäli aikoo kuljettaa mukanaan useampaa pussia,
varsinkin retkeilijän on hyvä huomioidä, että sisällä olevan nesteen takia ne
painavat jonkin verran.<p></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh2F11v6U982J63qT0zAWzW4TOKrB4RGm4-agGyDT4cIRvzzg6fanZTJb2naTWWQTaQDtY37GmCggwPkiOSqwNqE38v-OlL7M1LB65d6YtJB0d8Sdfb_8JigwdenQXQ9yoXItUyaweVq3mRNmOC5ZfRNc9huY4RbDKAR3zPhrib8dySd8q-fEPbd8asuL3_" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="1582" data-original-width="2109" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh2F11v6U982J63qT0zAWzW4TOKrB4RGm4-agGyDT4cIRvzzg6fanZTJb2naTWWQTaQDtY37GmCggwPkiOSqwNqE38v-OlL7M1LB65d6YtJB0d8Sdfb_8JigwdenQXQ9yoXItUyaweVq3mRNmOC5ZfRNc9huY4RbDKAR3zPhrib8dySd8q-fEPbd8asuL3_" width="320" /></a></div><br />Kaupunkiolosuhteissa yöpyvälle retkeilijälle akkukäyttöiset sähköllä
ladattavat lämmittimet ovat kätevä valinta. Ne lämpiävät heti napista painaen
ja laitteen voi myös sammuttaa silloin, kun lämpöä ei enää tarvita. Useissa
malleissa laitteen lämpötilaa voi myös säädellä. Nämä painavat suunnilleen
saman verran kuin edellä esitellyt suolapussitkin, mutta ovat huomattavasti
niitä arvokkaampia. Tyypillisesti hinnat lähtevät kolmesta kympistä ylöspäin
riippuen laitteen kapasiteetista ja valmistajasta. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Tarvittaessa tällainen lämmitin voi toimia
myös virtapankkina. Sähkötoiminen laite on syytä pitää aina kuivana. Käyttäjän
on myös hyvä huomioida, että käytännön olosuhteissa lämpöä ei välttämättä riitä
niin pitkään, mitä käyttöohjeissa tai mainoksessa luvataan. Ehkä suurin miinus
tässä kätevässä lämmittimessä on kuitenkin se, että retkiolosuhteissa virtaa on
usein rajallisesti eikä uudelleen lataaminen siksi heti onnistu. <o:p></o:p><p></p>
<p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh53WonNEH1v6eu3qt24J6hWJfUl7_d-A5Zpj7S4b53KeqWDIL4aRO3ftRqiXlDIf2u8khf-s-Z6DGd1ecT6UlvxtMK2b7L5xB6xyIlOIxtCyZvOOmnCmjXbjYUGzEKvbF2RdG9lstTc12EcBUBap7hS46bAFc_g5XsYZEkgk8dm8BGpTM9ArsYrF6ixUK1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="1343" data-original-width="1791" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh53WonNEH1v6eu3qt24J6hWJfUl7_d-A5Zpj7S4b53KeqWDIL4aRO3ftRqiXlDIf2u8khf-s-Z6DGd1ecT6UlvxtMK2b7L5xB6xyIlOIxtCyZvOOmnCmjXbjYUGzEKvbF2RdG9lstTc12EcBUBap7hS46bAFc_g5XsYZEkgk8dm8BGpTM9ArsYrF6ixUK1" width="320" /></a></div><br />Hiilikäyttöinen lämmitin on vanha ja yksinkertainen keksintö.
Metallikuoren sisällä on pehmustettu tila, jonne asetetaan hehkuva hiilitanko.
Lämpöä riittää niin pitkään kuin hiili hehkuu. Kun tanko on palanut, laite
kylmenee. Jäähtyneet tuhkat karistetaan roskakoriin ja laitteeseen ladataan
uusi tanko seuraavaa käyttökertaa varten. Käyttöaikaa voi säädellä
katkaisemalla hiili sopivan pituiseksi ennen sen sytyttämistä. Laite maksaa
alle kympin ja yhden hiilen paloaika on muutama tunti. Suurin ongelma tämän
laitteen kohdalla on, että hiilitankoja on vaikea löytää erikseen.<o:p></o:p><p></p>
<p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjmtFNYkG5tqlbXWG4Pe7ZQ_OWU-FGSMU0ZAn1tqWTcCBe14F_YOX8Wi6BTy20p_WJqrrbw7yyJi2Dca2S3ZTPHzESN19J2Bz0iPaSWzDBb4H3rhbrTHZ6oBcDDV4yY6AYfK8Ii8xPwLd8wd04SyyVBeu8QwBegGIVM_sX6hW3wuP2ftwKPls6jDxnimiQK" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="1413" data-original-width="1883" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjmtFNYkG5tqlbXWG4Pe7ZQ_OWU-FGSMU0ZAn1tqWTcCBe14F_YOX8Wi6BTy20p_WJqrrbw7yyJi2Dca2S3ZTPHzESN19J2Bz0iPaSWzDBb4H3rhbrTHZ6oBcDDV4yY6AYfK8Ii8xPwLd8wd04SyyVBeu8QwBegGIVM_sX6hW3wuP2ftwKPls6jDxnimiQK" width="320" /></a></div><br />Kenties parhaat kokemukset minulla on Zippo-merkkisestä
sytytinbensiinillä toimivasta katalyyttilämmittimestä. Lämmittimen runko-osaan
tankataan polttoainetta ja polttimen teräsvillaverkkoa lämmitetään liekillä
usean kymmenen sekunnin ajan, kunnes se alkaa hehkua. Tämän jälkeen polttimen
päälle laitetaan kansi ja koko komeus sujautetaan kangaspussiin. Sytyttäminen
on kieltämättä hieman konstikasta, mutta kun laitteen saa kerran lämpenemään, lämpöä
riittää hyvin 8-10 tunniksi. Toisin kuin käyttöohjeessa mainitaan, lämmittimen
voi myös sammuttaa kesken polton irrottamalla varovasti poltin ja antamalla sen
jäähtyä ennen takaisin kiinnittämistä. Luotettavan toiminnan varmistamiseksi
tässä lämmittimessä on ainakin henkilökohtaisen kokemukseni mukaan varminta
käyttää valmistajan omaa polttoainetta. Hintaa tällä katalyyttilämmittimellä on
noin 35 euroa.<p></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br style="mso-special-character: line-break;" />
<!--[if !supportLineBreakNewLine]--><br style="mso-special-character: line-break;" />
<!--[endif]--><o:p></o:p></p>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-81737826456393708072023-08-27T12:31:00.001+03:002023-08-27T12:37:04.615+03:00Rannikkoristeilyllä<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjVF5Kz85m3bJfXEY5OiZvvAB7YyVHAirRlNwgQFawvadoNpIu6UhdNSk0QwXGmSKHWJAJDghW1g56irf6eszwM6m2nA345UufK3Ehv9f64O42Jm4n3esD2r0ncJjsH1J7JtWRoynzEEFO-jUbsBYyv8_JV_anADlrYXe1Qh5w73X1SRkE1b6JNj3PCIri6" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="1080" data-original-width="1439" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjVF5Kz85m3bJfXEY5OiZvvAB7YyVHAirRlNwgQFawvadoNpIu6UhdNSk0QwXGmSKHWJAJDghW1g56irf6eszwM6m2nA345UufK3Ehv9f64O42Jm4n3esD2r0ncJjsH1J7JtWRoynzEEFO-jUbsBYyv8_JV_anADlrYXe1Qh5w73X1SRkE1b6JNj3PCIri6=w400-h300" width="400" /></a></div><br /><br />Alun perin kohteenamme oli ulkosaari Mustaviiri. Melontakaveri
oli jo edellisenä iltana lähtenyt telttailemaan Bysketiin, josta on vajaa
puolentoista tunnin melonta suoraan etelään avomerellä sijaitsevaan
Mustaviiriin. Minä autoilin lauantaiaamuna Loviisan rannikkotien päähän, josta
meloin niin ikään Bysketiin, jossa olimme sopineet tapaavamme aamu kymmeneltä.<div><br /><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhVqe-pjdRBVTa5GTRSBzgSwsPlpud07UZ1LeJf9P-pYPv0VvXyMEOpLTMAWw8F9R-pcy_OO37ARfxRq7xPNxSImBwgNIH5YnUCtDjV4DHRYwhov2pauaC5Lhfjyd2NLol4noJgEtuIJSHkkDMRdTF490oI0niShn2AY09rBQqbqPEyYNDc4S2NGnWr29Gs" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="2915" data-original-width="3887" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhVqe-pjdRBVTa5GTRSBzgSwsPlpud07UZ1LeJf9P-pYPv0VvXyMEOpLTMAWw8F9R-pcy_OO37ARfxRq7xPNxSImBwgNIH5YnUCtDjV4DHRYwhov2pauaC5Lhfjyd2NLol4noJgEtuIJSHkkDMRdTF490oI0niShn2AY09rBQqbqPEyYNDc4S2NGnWr29Gs" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tuuli nousee Bysketissä</td></tr></tbody></table><br /><p class="MsoNormal">Sitten retken suunnittelun sääennuste oli muuttunut ja uuden ennusteen lupaama
7 m/s itätuuli oli saapunut. Aamuyöstä sadellut taivas oli kirkastumaan päin ja
näkyvyys oli hyvä. Mustaviiri näytti olevan aivan käden ojentaman päässä. Tahto
päästä matkaan oli suuri, mutta järki pisti vastaan. Tuulen oli ennustettu
päivän mittaan vielä nousevan ja aallokko oli malliltaan sellaista, ettei se
sallisi hetkenkään lepoa matkan aikana. Mitäpä, jos joku meneekin pieleen
matkalla. Reskutustaidot ja ehkä voimatkin olisivat kovilla rannattomalla
avomerellä. Olimme molemmat samaa mieltä, ei olisi järkevää lähteä uhmaamaan
merta vallitsevissa olosuhteissa. Päätös ei kuitenkaan ollut helppo, tämä oli
jo kolmas kerta, kun retki Mustaviiriin peruuntui tai vaihtui joksikin muuksi.<o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEihhH9kFveI3m5TF6Q5971TUNzXL_orAzTxym37A_ZE60IkKjKFnSY0EaB_eFMBcODM_rhNQYSHwIoMLY1vXRc2pYgNya5vF4odTiyKzbKpS5OgHHoIjaGv4Rs2IlEq6VpH0LbJ48vO32-PvgTPExYR-XIqG2uKhcfo3p7XZDgB6xcJpfgky0SzKWBr6MCD" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="2611" data-original-width="3885" height="215" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEihhH9kFveI3m5TF6Q5971TUNzXL_orAzTxym37A_ZE60IkKjKFnSY0EaB_eFMBcODM_rhNQYSHwIoMLY1vXRc2pYgNya5vF4odTiyKzbKpS5OgHHoIjaGv4Rs2IlEq6VpH0LbJ48vO32-PvgTPExYR-XIqG2uKhcfo3p7XZDgB6xcJpfgky0SzKWBr6MCD" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Boistön luotsiasema</td></tr></tbody></table><br /><br />Avomeren sijasta käänsimme kajakkiemme keulat kohti
pohjoista ja Loviisan rannikkoa. Meloimme kohti Boistön luotsisaarta. Sen
valkoinen luotsiasema seisoi ylväänä korkealla kalliolla. Kapealla rannikkoväylällä
vastaan luovi tuttu kotkalainen purjevene, jonka kipparin kanssa vaihdoin
muutaman sanan. Kiersimme saaren länsipuolelta ja suuntasimme kaulamme
Myssholmenin ja Lågskärin suojaisaan salmeen. Matka taittui leppoisasti
sivumyötäisessä tuulessa kajakkien kiemurrellessa aaltojen mukana. Salmesta
jatkoimme vielä hetken luoteeseen. Ihailimme Tallholmenin upeita kallioita ja
tuulen pieksämiä saaristomäntyjä. Hetken aikaa harkitsimme tauon pitämistä
tässä, mutta päätimme kuitenkin jatkaa.<p></p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhp6i--WUEML0kZPRrGQv7yJG3kiL9ZMV5VGfCR08IOxAMsFKf1mEborjhjn73l0d6qaCy9mEq8bwGWhZLO-Tzcwd-3l_FiRnBQGrnGsuausCJzh3hs8xaQDB6-wpga941zoaE0zkWXRt64tcXkjf8w5Q428tVjBhzpgjA_Xrl5flvAwP6087OOEzS3UGjl" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="1138" data-original-width="1518" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhp6i--WUEML0kZPRrGQv7yJG3kiL9ZMV5VGfCR08IOxAMsFKf1mEborjhjn73l0d6qaCy9mEq8bwGWhZLO-Tzcwd-3l_FiRnBQGrnGsuausCJzh3hs8xaQDB6-wpga941zoaE0zkWXRt64tcXkjf8w5Q428tVjBhzpgjA_Xrl5flvAwP6087OOEzS3UGjl" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Taukopaikka Bergratanissa</td></tr></tbody></table><br />Käännyimme koilliseen, kiersimme Ängesholmenin pohjoiskautta
ja aloimme etsiä lounaspaikkaa. Edessä näkyi kutsuvia kallioita ja päädyimme
Bergratanin pohjoiskärkeen, josta löytyi suojaisa ja aurinkoinen poukama.
Saaressa keskemmällä oli kyllä mökki, mutta katsoimme olevamme riittävän
etäällä siitä ja lisäksi se oli autiona. Nautimme lounaan lämpimällä kalliolla,
keittelimme kahvit ja kipusimme pohjoispään kukkulalle maisemia ihailemaan.
Tämän jälkeen jatkoimme matkaamme kohti Lehtistä. Vaikka olimme rannan
suojassa, tuuli muistutteli aika ajoin olemassaolostaan ja teki melomisesta
aavistuksen työlästä.<p></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEg9F10i1BalCE0StuZ_5mZIiIjtf62a_qnhv7RZ9MYdapLu5Gg6r21iRX_Qf5Xvr2GVdMwCDd_AoPHoR-jxtOqdasMbNZav2QyBg7qv-wA7-B64RkpRwLcV8WTQ_wKFdV3qZwlvs_AVriRkAH9zM53Uguc_Tt44wFKf5olLWYT18AKht4nPKgCFfjcQcaVP" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="1194" data-original-width="1592" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEg9F10i1BalCE0StuZ_5mZIiIjtf62a_qnhv7RZ9MYdapLu5Gg6r21iRX_Qf5Xvr2GVdMwCDd_AoPHoR-jxtOqdasMbNZav2QyBg7qv-wA7-B64RkpRwLcV8WTQ_wKFdV3qZwlvs_AVriRkAH9zM53Uguc_Tt44wFKf5olLWYT18AKht4nPKgCFfjcQcaVP" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näkymä kukkulalalta lounaaseen</td></tr></tbody></table><br />Lehtisen Luoteiskulmassa on pitkä kapea, matala ja kivinen
kannas. Etsimme kohtaa, josta pääsisimme melomaan sen yli. Luulimme jo lopulta
löytäneemme sellaisen, mutta osoittautui, että joku oli rakentanut kivistä
polun sen selkärangaksi. Veden korkeus ei aivan riittänyt kivetyn polun
ylittämiseen, joten jouduimme nousemaan kajakeistamme ja uittamaan ne
kahlaamalla kannaksen yli. Kiersimme Lehtisen kärjen ja kävimme katsastamassa Etelälahden
laiturin nousematta kuitenkaan maihin saaressa laiduntavia lampaita
häiritsemään.<p></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhuXo5050CwUrElT5kcDT5QkZCPwI2L9zN7zO7eweafIFy21vUflYtc-5CYAiJ4_bmhiF82U2zh9c5ImQSytkfrTmyrVaCj3I2i0TV4d9XXgTyGzDoF8gRQfpOg5IKGvME_e_wC7vxXe4Xsu44aJrWq_ZOELtvFuQr3NWQVma6d-j_zhOc3DRWcSmZDdca6" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhuXo5050CwUrElT5kcDT5QkZCPwI2L9zN7zO7eweafIFy21vUflYtc-5CYAiJ4_bmhiF82U2zh9c5ImQSytkfrTmyrVaCj3I2i0TV4d9XXgTyGzDoF8gRQfpOg5IKGvME_e_wC7vxXe4Xsu44aJrWq_ZOELtvFuQr3NWQVma6d-j_zhOc3DRWcSmZDdca6" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lehtisen kivinen kannas</td></tr></tbody></table><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div></div>Matkan jatkuessa ja rannan suojan päättyessä meri tuli kirjaimellisesti
vastaan. Saimme varmistuksen siitä, että päätöksemme jättää Mustaviiri väliin
oli ollut aivan oikea. Moisessa kelissä ei olisi ollut herkkua meloa
rannattomalla avomerellä. Käännyimme pikkuhiljaa pohjoiseen ja meloimme
komeassa, mutta sekavassa sivutuuliaallokossa kohti Saaristotien kärjessä
odottavia autojamme. <o:p></o:p><p></p>
<p class="MsoNormal">Vaikka retkestä muodostui täysin erilainen, mitä olimme
aluksi suunnitelleet, olimme kumpikin tyytyväisiä. Saimme meloa päivän meille
aivan uusissa ja komeissa maisemissa. Illaksi ennätin vielä illaksi Pyhtään
kulttuuritalolle konserttiin. Jokohan seuraavana kesänä retki Mustaviiri
viimein onnistuu?<o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p></div></div>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-59085642082029611842023-07-10T09:37:00.004+03:002023-07-10T12:35:18.300+03:00Kostea meriretki<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEifoRIEGTt017vahY8pW_y3hWydtm5hYYb03LuJ6iIUAsEDBB1LXpGh29-JeadzC5NvowaCUZUq5qF520f-SdDo_uUBAStdiqU0xr-rQuYbhTp5NlMb5AUUvpQVnMUzwS7Fq6h4SAXkFvsz_0PdSdrsUzYf8iQx_pKkKQhfi1nJRZOhLbhYxOKDepoEKNst" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEifoRIEGTt017vahY8pW_y3hWydtm5hYYb03LuJ6iIUAsEDBB1LXpGh29-JeadzC5NvowaCUZUq5qF520f-SdDo_uUBAStdiqU0xr-rQuYbhTp5NlMb5AUUvpQVnMUzwS7Fq6h4SAXkFvsz_0PdSdrsUzYf8iQx_pKkKQhfi1nJRZOhLbhYxOKDepoEKNst=w400-h300" width="400" /></a></div><br /><p></p><p class="MsoNormal">Kotkan melojien helppo meriretki oli alun perin tarkoitus
järjestää heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Sääennuste oli tuolloin niin
kamala, että retkeä päätettiin siirtää viikolla. Sääennuste seuraavalle
viikonlopulle vaikutti huomattavasti lupaavammalta. Vaan kuinkas sitten
kävikään…<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Osanotto oli ilahduttavan runsasta, mukana oli kaksitoista
melojaa, josta yksitoista osallistui retkelle ja yksi toimi saattajana alkumatkan. Pakkauspuuhissa
aurinkoisella vajan nurmella oli pientä sählinkiä, kun allekirjoittanut oli
unohtanut puhelimensa kotiin ja joutui viime tingassa palaamaan hakemaan sitä. Taisipa
jollain muullakin olla vastaavan kaltaisia täydennyskohteita. Matkaan päästiin kuitenkin
ajoillaan. Tusinan melojan letka alitti Kotkan saarelle johtavan Kivisillan ja
meloi Kantasataman ja Hallan sillan kautta Aholansaarelle ensimmäistä taukoa
pitämään. Tässä vaiheessa saattaja kääntyi takaisin kohti rantaa. Siiten alkoi
jyristä.<o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh5OJa_SBEnjZ-mBGrIZgZxiBKIjcRP6OUKCTUuCVG7Y1PuqYbmvHJFtHIpfmLeY5qaA6Hm6ZsapTUGBf4QMke8U4xKPfS1DXYuh-9ZVurz_SCuvkJoAP4ZAJaUvJvm_-nlLXBIZsEnhJu84yRJjrAywTNUtCewaf8n5fFmXs-S9x6G4h2a6dsOFkWyjN-W" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh5OJa_SBEnjZ-mBGrIZgZxiBKIjcRP6OUKCTUuCVG7Y1PuqYbmvHJFtHIpfmLeY5qaA6Hm6ZsapTUGBf4QMke8U4xKPfS1DXYuh-9ZVurz_SCuvkJoAP4ZAJaUvJvm_-nlLXBIZsEnhJu84yRJjrAywTNUtCewaf8n5fFmXs-S9x6G4h2a6dsOFkWyjN-W" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Merikeskus Vellamo Kantasatamassa</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal">Tauon aikana aurinkoinen sää vaihtui rankkasateeksi. Onneksi
saaresta löytyi vanha ja hylätty keittokatos, jonka osittain jo lahonneen katon
alle pääsimme suojaan. Sateen taukoamista odotellessamme tutkimme
sadetutkakuvia, jotka kertoivat kuuro- ja ukkospilvien seuraavan toinen
toistaan iltapäivän aikana. Vedimme päällemme melonta-anorakit ja lähdimme
jakamaan matkaamme heti pahimman kuuron tauottua.</p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhPFYagT4NH5CuoOEhNVcmP6XPJiZTqlGvAqqAC5m2g0xlHT6ZM9I5CYt2PGTaW30BsYhJlDFvMgpm5YaRbK1wCryjN09omR7igkR75tAfQxyuDsFJqf0yKVB2v7ZaBbYXJdpsWf2JZuCI-DhdMWg3WyU6QIGzToaCVxF39TcD296p5FiwZpcwmxivD5ZqK" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhPFYagT4NH5CuoOEhNVcmP6XPJiZTqlGvAqqAC5m2g0xlHT6ZM9I5CYt2PGTaW30BsYhJlDFvMgpm5YaRbK1wCryjN09omR7igkR75tAfQxyuDsFJqf0yKVB2v7ZaBbYXJdpsWf2JZuCI-DhdMWg3WyU6QIGzToaCVxF39TcD296p5FiwZpcwmxivD5ZqK" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sadetauko katoksessa</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal">Meloimme Tiutisen itärantaa mukaillen Ruotsinsalmesta läpi
ja otimme kohteeksemme Kuutsalon Santaniemen, jossa pidimme retken toisen
tauon. Ruokailemaan emme ruvenneet, mutta koska keli näytti selkeältä,
riisuimme sadevarusteemme ja lähdimme kevyesti varustautuneina melomaan kohti
Karhusaarta. Ennen kuin pääsimme sinne asti, virkistävä sadekuuro yllätti
meidät puolimatkassa. Sateesta huolimatta melomme Karhusaaren ja Vähä-Karhun
kapeikosta kohti leiripaikaksi valitsemaamme Kuolioluodon eteläkärkeä. Matka
sujui vaihtelevasta kelistä huolimatta mukavasti kevyessä myötätuulessa.<o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgEy-zUMnQIxGIMgwkQBiBtDnNsLcPZzBXDST_3XPgLTFLhG2X7-lNGx0-nDZG5FTE4qehHuxR-7gtbOZR_8lksolv3TZpFD2frrhtved8W8mQSLjc8GckUo1QXCljMhJBFjV-P6c6yJJNjNngISL2CvERwh-7Noc8FwPNk6S86fkfP-zirr4qL8qFqPFER" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgEy-zUMnQIxGIMgwkQBiBtDnNsLcPZzBXDST_3XPgLTFLhG2X7-lNGx0-nDZG5FTE4qehHuxR-7gtbOZR_8lksolv3TZpFD2frrhtved8W8mQSLjc8GckUo1QXCljMhJBFjV-P6c6yJJNjNngISL2CvERwh-7Noc8FwPNk6S86fkfP-zirr4qL8qFqPFER" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sateen jälkeen on poutasää</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal">Perille saapuessamme aurinko paistoi lämpimästi ja osa melojista
pulahti heti telttojen pystyttämisen jälkeen virkistävälle iltapäiväuinnille.
Tämän jälkeen keittelimme päivällistä rannan kallioilla ja päätimme lähteä
tutkiskelemaan saarta hieman tarkemmin. Kävelimme länsirannan kalliolla, kunnes
sadekuuro yllätti jälleen ja kasteli meidät. Pidimme tovin sadetta rannan
puiden siimeksessä ja lähdimme sitten takaisin kohti telttakyläämme. Matkalla
keräilimme polttopuita illan nuotiota varten.</p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhPDS0SLdQCa24BO_Bi9GtqvejfnuObMVOGd7iDV7nAFuGnmwKmKtQw-hB5dxSuxVuiaBDyn16DgRtkn3D4qHZowVQ-CZO2lNrmKxJzCuJtdCDuApUFu9VO5Eek7l6te6lLl4uBc7YNXpJzqW8LlSizi5oV0t8iUD0jk8wJLojC8PK3lbjkAXh2M7rzeVYJ" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhPDS0SLdQCa24BO_Bi9GtqvejfnuObMVOGd7iDV7nAFuGnmwKmKtQw-hB5dxSuxVuiaBDyn16DgRtkn3D4qHZowVQ-CZO2lNrmKxJzCuJtdCDuApUFu9VO5Eek7l6te6lLl4uBc7YNXpJzqW8LlSizi5oV0t8iUD0jk8wJLojC8PK3lbjkAXh2M7rzeVYJ" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuolioluodon kajakkiparkki</td></tr></tbody></table><br /><p></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgBiffvyY-6kwOb3uLbiRhNgLAKgUvw3s4YSr9VxTPMIbOga5omMZ2Bb2beX8qufvQ-338xc3xetti0StA2JBUDdxryl4UeFsACIkWwubP9yyYYi8c4SY6D5yt7hUxWXtHacr5K_nx3AkO3ADqYfyYvIuy_nvHCgti_U7pt8O5XBB-4acbwCLZc7LCF2NuF" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgBiffvyY-6kwOb3uLbiRhNgLAKgUvw3s4YSr9VxTPMIbOga5omMZ2Bb2beX8qufvQ-338xc3xetti0StA2JBUDdxryl4UeFsACIkWwubP9yyYYi8c4SY6D5yt7hUxWXtHacr5K_nx3AkO3ADqYfyYvIuy_nvHCgti_U7pt8O5XBB-4acbwCLZc7LCF2NuF" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kalliolla kukkulalla</td></tr></tbody></table><br />Loppuilta ja alkuyö olivatkin sitten sen verran sateisia,
että oli hankalaa löytää sopivaa hetkeä leirinuotiolle. Sadetutkakuvia mobiililaitteesta
tiirailmalla löytyi kuitenkin vajaan puolen tunnin aikaikkuna, jolloin nuotio
saatiin sytytettyä ja leirimakkarat paistettua. Tämän jälkeen itse kukin
vetäytyi telttaansa lueskelemaan tai lepäilemään. Harmi, ettei yhteistä aikaa
nuotiolla istuskeluun ja yhdessä tarinointiin tällä kertaa oikein jäänyt. Minulla
oli työn alla Tapio Lehtisen yksinpurjehduksesta maapallon ympäri kertova kirja
Selviytyjä, jota luin melkein puoleen yöhön.<p></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgrq0eUjg6akHec2BF7Ehq7dGV_HYADoU8DxclRIdXhhoANUxlPK7gdEvjeJOt3qK0DyOQtCEAiz8aUkZauu4NZ5HTDlF3zZ_RaQOSnnHUOml2p1zwOHOzlmImRCfltEQGMOpY-MzoSn7psuN-tvOVu-7-7aWLb4LMVvo7PU_13ll-rQ-pacp9C7usqobEW" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgrq0eUjg6akHec2BF7Ehq7dGV_HYADoU8DxclRIdXhhoANUxlPK7gdEvjeJOt3qK0DyOQtCEAiz8aUkZauu4NZ5HTDlF3zZ_RaQOSnnHUOml2p1zwOHOzlmImRCfltEQGMOpY-MzoSn7psuN-tvOVu-7-7aWLb4LMVvo7PU_13ll-rQ-pacp9C7usqobEW" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Leirinuotio</td></tr></tbody></table><br />Sunnuntaiaamu valkeni harmaana. Tuuli oli onneksi koko ajan
pysytellyt maltillisena, mutta aamuaskareet täytyi ajoittaa tarkasti, mikä
halusi välttyä kastelemasta itseään. Niinpä nousin pian seitsemän jälkeen
keittelemään aamupuuroa ja kahvia, jotta ehtisin nauttia ne ennen seuraavaa
sadekuuroa. Aamiaisen jälkeen palasin takaisin telttaan loikoilemaan,
lueskelemaan ja odottelemaan muiden heräilyä. Sovimme lähtevämme kotimatkalle
kello yksitoista.<div><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjRSH54PmDehbTdmhFEkVynKT5fULu8kcpsOjqmFFgfws3qp3ntA-CrCP_2Funz3mDNd7Q4W8ToGuPzDnINFXwIsrZRNooZ_Dok_WDSxLRSkTkljRYr56vrD6ioSp_w8htewi32W42A8ux-6aqMNlcf8yHSa7oW4FJwjtDRHkemPXGgCxdts6VRbFz1Nxvt" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjRSH54PmDehbTdmhFEkVynKT5fULu8kcpsOjqmFFgfws3qp3ntA-CrCP_2Funz3mDNd7Q4W8ToGuPzDnINFXwIsrZRNooZ_Dok_WDSxLRSkTkljRYr56vrD6ioSp_w8htewi32W42A8ux-6aqMNlcf8yHSa7oW4FJwjtDRHkemPXGgCxdts6VRbFz1Nxvt" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kotia kohti</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal">Eilinen myötätuuli oli nyt vastaista, onneksi sen voimakkuus
oli kuitenkin edelleen varsin maltillista lukuun ottamatta muutamia sadepilvien
nostattamia pieniä paikallisia puuskia. Kiersimme Vuorisaaren eteläpään kivikon
ja meloimme Kirkonmaan koillisreunaa pitkin kohti Lehmän monttua. Alkumatkan
sivulaine tarjosi hyvää ohjailu- ja tasapainoharjoittelua. Saarten suojassa
vesi oli tasaista eikä pientä vastatuulta edes huomannut. Kirkonmaan
hautausmaan jälkeen silmiini sattui tuttu purjevene, jolla olimme juuri
edellisenä päivänä käyneet harjoittelemassa. Kävin laiturin nokassa vaihtamassa
muutaman sanan kipparin kanssa ja meloin muun letkan kiinni Kuutsalon kohdalla.</p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjOIYiKRj4w2_uvGLihjEbt9aXMsIspss79_wxwNeySpXIcTTaj3diTOCskVB37Zrt-oU299EV5wovh9YXEUhkBte0ElYHd7y5CfHRLgTK98J9gMzDiFaTzSL3-RmxFIrY0qelgZwktEth2XVdQXXhvb-qPFlAhiNrUITwr6kbyN-ry61pDH0cKHU-oD1Pw" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjOIYiKRj4w2_uvGLihjEbt9aXMsIspss79_wxwNeySpXIcTTaj3diTOCskVB37Zrt-oU299EV5wovh9YXEUhkBte0ElYHd7y5CfHRLgTK98J9gMzDiFaTzSL3-RmxFIrY0qelgZwktEth2XVdQXXhvb-qPFlAhiNrUITwr6kbyN-ry61pDH0cKHU-oD1Pw" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuorisaaren eteläpään kivikossa</td></tr></tbody></table><br />Taukopaikan lähestyessä taivaalta alkoi taas tihuttaa vettä,
mutta onneksi Lehmässä on helppo ranta ja hyvät sadekatokset. Keittokatoksessa
oli tuletkin valmiina, joten tällä kertaa pääsimme suorastaan valmiiseen
pöytään. Ateriatauon aikana ilmakin ehti taas seestyä niin, että pääsimme
jatkamaan hyvän sään aikana.<p></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgofSaL7mErF4pHMpTtg37otlnfhrBdA_r9BoRAkPYvdheLrlGanafLlUS8jgrtqyMerHghoLgME_aq46jO0aw0mYNHpdAPawpuHmcQNr1S8M0zfobDhXbAzOxigXZnnW9p5BlKPqgsq4hXAtJBj5X6MbDvMKwJv8m8ETs8myUEL8fdVy9GncYWWPoB1qWe" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgofSaL7mErF4pHMpTtg37otlnfhrBdA_r9BoRAkPYvdheLrlGanafLlUS8jgrtqyMerHghoLgME_aq46jO0aw0mYNHpdAPawpuHmcQNr1S8M0zfobDhXbAzOxigXZnnW9p5BlKPqgsq4hXAtJBj5X6MbDvMKwJv8m8ETs8myUEL8fdVy9GncYWWPoB1qWe" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Valmiiseen pöytään</td></tr></tbody></table><br /><p></p><p class="MsoNormal">Lyhyt, vajaa tunnin melontamatka Lehmästä Katariinan niemeen
tarjosi sivuvastaista tuulta, ajoittaista tihkua ja matalaa aallokkoa. Suhteellisen
tiiviissä letkassa etenimme Kukourin mutkaan, missä keräsimme lautan kokoon
väylän ylitystä varten. Pari ohimenevää pilveä tarjosi taas pieniä puuskia ja
ripauksen vettä niskaan ennen kuin ennätimme lyhyelle maatauolle. Vedimme
kajakkimme Katariinan niemen linjataulun kohdalla olevalle
vesillelaskuluiskalle. Syksyiseltä vaikuttava sää ei houkutellut kovin pitkään
pysähdykseen Palauttelimme vain hieman voimia loppusuoraa varten.</p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjy9VBcxyTukCR7eBJm8TDDkzW6r8KLpsQPQ53oetthCIwn8Eu23_hUA_O7EqKiaNlcGXmLPfIz0p8vuEA3SMdsek6J8yPMrs_NoM7g-u69DZDGT-TbssY3rXoyg97fAdilGeUyChoTse-3MYM6fJ0nPODB6eyOsbJ16qYRs8Llsi-0OfcCkMVhePqAXaCL" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjy9VBcxyTukCR7eBJm8TDDkzW6r8KLpsQPQ53oetthCIwn8Eu23_hUA_O7EqKiaNlcGXmLPfIz0p8vuEA3SMdsek6J8yPMrs_NoM7g-u69DZDGT-TbssY3rXoyg97fAdilGeUyChoTse-3MYM6fJ0nPODB6eyOsbJ16qYRs8Llsi-0OfcCkMVhePqAXaCL" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Viimeinen pysäys ennen kotirantaa</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal">Niinhän siinä sitten taas kävi, että purkaessamme kajakkeja
kosteista nyyteistä vajan nurmikolla, pilvipeite alkoi repeillä ja aurinkokin
putkahteli näkyville. Vaihtelevista säistä huolimatta kaikki retkeläiset
vaikuttivat reissuun oikein tyytyväisiltä ja tunnelma vajarannassa onnistuneen
retken jälkeen oli hyvä. Reissussa rähjääntyneitä ja kostuneita varusteita
olikin sitten hyvä kuivatella kotona loppuillan aurinkoisessa säässä.</p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi4oJDMo_OacAP-JHVsD-Hz0dE6Uo4LlZ18Y4lIFw_qTl4vsh6zk9ReOrtIkdxNRoW51Em9SZuY_mr6CkoyDDhFK-E5jLZwYRqu8NfJRaLQ8BIzcOts83xWM8hp8TCXbsSy8uyNRdgUa3BBU4KcO9tSG7TXg1sRDUjKTVHR9Z5Q1HPnkqC-F65HWfOeFLIm" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi4oJDMo_OacAP-JHVsD-Hz0dE6Uo4LlZ18Y4lIFw_qTl4vsh6zk9ReOrtIkdxNRoW51Em9SZuY_mr6CkoyDDhFK-E5jLZwYRqu8NfJRaLQ8BIzcOts83xWM8hp8TCXbsSy8uyNRdgUa3BBU4KcO9tSG7TXg1sRDUjKTVHR9Z5Q1HPnkqC-F65HWfOeFLIm" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vajarannassa paistoi aurinko</td></tr></tbody></table><br /><p></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhydxbGEEggLtdu2zQKsK0VbIHfwKW105XMyjgsJFnATCSqlqq0DiMzarn2lVzBQN0_R6fO2t0uUj91QRtZWswhDOlPCtssdzmgFFrnbtnTo3zPGshHMKoclsrm_WjY0BlfZrlyZ7PO5sxW5zpSyuDxNVtXNtG6X7peB1DXiCTetksxpE_zhD6XO9srXe15/s1062/meriretki.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="765" data-original-width="1062" height="231" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhydxbGEEggLtdu2zQKsK0VbIHfwKW105XMyjgsJFnATCSqlqq0DiMzarn2lVzBQN0_R6fO2t0uUj91QRtZWswhDOlPCtssdzmgFFrnbtnTo3zPGshHMKoclsrm_WjY0BlfZrlyZ7PO5sxW5zpSyuDxNVtXNtG6X7peB1DXiCTetksxpE_zhD6XO9srXe15/s320/meriretki.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"></td></tr></tbody></table></div><br /><br /><br /><p></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p></div>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-1827943974005245392023-04-10T18:31:00.001+03:002023-04-15T09:05:30.478+03:00Kukouriin<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiI-qSWm4bxd6Q0GUKnXUV0zhQ1-76GvhrlyP_neOz0dloGv6uLiAwHETJ--To_--2OOvgZb-hUyzw3sxuY828Ca17yVWU_NcTJU00bPeZs1mPb7T3DDkQ78XamtZpkjEYkDLKqocWB68QMedcHHyyeU6J4gz1WwBus-NLcbpZB7DOfUNWqf-gPNo6u7w/s4000/P4102461.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiI-qSWm4bxd6Q0GUKnXUV0zhQ1-76GvhrlyP_neOz0dloGv6uLiAwHETJ--To_--2OOvgZb-hUyzw3sxuY828Ca17yVWU_NcTJU00bPeZs1mPb7T3DDkQ78XamtZpkjEYkDLKqocWB68QMedcHHyyeU6J4gz1WwBus-NLcbpZB7DOfUNWqf-gPNo6u7w/w400-h300/P4102461.JPG" width="400" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p></p><p><span style="font-size: 12pt;">Kukouri eli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kukouri" target="_blank">Fort Slava</a>, Kunnian linnake on venäläisten 1700- luvun lopulla Kotkan
edustalle rakentama merilinnake. Se on myös Suomen retkimelojien <a href="https://retkimelojat.fi/saaristonauha-skargardsband/" target="_blank">Saaristonauhan</a>
toinen päätepiste. Koska melontakaverini ei ollut siellä aiemmin käynyt,
päätimme pistäytyä siellä tänä upeana pääsiäismaanantaina.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Olin edellisenä
päivänä käynyt varmistamassa, että reitti Keisarinsatamasta merelle on jäistä
vapaa. Niinpä olikin pieni yllätys, että jouduimme hetken hakemaan vapaata reittä
jäiden lomitse merelle. Joen virtaama painoi jäälauttoja etelää kohti ja
hienoinen paikallinen merituuli ajoi niitä puolestaan pohjoiseen. Niinpä eteemme
olikin kasaantunut ohuita jäälauttoja epämääräiseksi muodostelmaksi muutaman
sadan metrin matkalle. Pienellä pujottelulla pääsimme kuitenkin varsin helposti
livahtamaan tämän odottamattoman esteen ohitse. <o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIqQm34FOFCEvACAka5h6wCgncdx2n-y0OlkKmCx_WpCJ6nrQ9vUyOxsdbGnmGSGa8t85WrSlu62szw4nuVdSilWzfFAlLmcDLE8ckrEIQ1jdTtBJUY-DGvkjWhQiwUscYilDhptdDJH_BdOt_29esJM_BxXiD8nZdYDn134ewHvRQG_JFxJ-qvYhYiA/s4000/P4102440.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIqQm34FOFCEvACAka5h6wCgncdx2n-y0OlkKmCx_WpCJ6nrQ9vUyOxsdbGnmGSGa8t85WrSlu62szw4nuVdSilWzfFAlLmcDLE8ckrEIQ1jdTtBJUY-DGvkjWhQiwUscYilDhptdDJH_BdOt_29esJM_BxXiD8nZdYDn134ewHvRQG_JFxJ-qvYhYiA/s320/P4102440.JPG" width="320" /></a></div><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /></span><p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Vapautimme ohi
meloessamme pari kaislojen matalaksi painamaa reimaria taakastaan. Katariinan
meripuistossa näkyi runsaasti aurinkoisessa säässä lenkkeileviä ihmisiä. Itse merellä
oli käsittämättömän rauhallista. Koko matkan aikana näimme ainoastaan kaksi
moottorivenettä. Lintuja sitä vastoin oli runsaasti. Edellisestä melontakerrasta uusia
tulokkaita oli ainakin pikkulokki, meriharakka, merikotka, harmaahaikara ja
nokikana. Västäräkkikin näyttäytyi jälleen. <o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5toHa_roo27Qiu51l0f5VYaB5xFD29s9zGrxdD3EKK7njRNQ60O9uAZOFMUqQpI0t6gDDG9cipNDi3InV9viuhMmFedG9VHdq1BD5y90QYaOesOLPp0jZX0LznLl8H5zFj_BGaCgKWEtdno7UL4LYXJRY4C_N5Lpe8HZEaK65iFWkA-25MoU6AQMr5A/s3976/P4102465a.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2982" data-original-width="3976" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5toHa_roo27Qiu51l0f5VYaB5xFD29s9zGrxdD3EKK7njRNQ60O9uAZOFMUqQpI0t6gDDG9cipNDi3InV9viuhMmFedG9VHdq1BD5y90QYaOesOLPp0jZX0LznLl8H5zFj_BGaCgKWEtdno7UL4LYXJRY4C_N5Lpe8HZEaK65iFWkA-25MoU6AQMr5A/s320/P4102465a.JPG" width="320" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Kiersimme
Kukourin vastapäivään ja nousimme rantaan saaren eteläkärjessä sijaitsevan
linjataulun kohdalta. Hietikolle oli kasaantunut noin metrin paksuinen röykkiö
ahtojäätä. Tutkimme paikkoja ja kävimme tarkastamassa linnakkeen sisällä
sijaitsevan geokätkön. Nousimme valleille ja tähystimme uinuvalle merelle. Horisontissa
näkyi rajan taakse jäänyt Suursaari kukkuloineen. Lännessä meri oli täysin
auki, mutta Ruotsinsalmen itäpuolella se näytti vielä uinuvan yhtenäisen
jääkannen alla. Kotvan kuluttua haimme kajakeistamme eväät ja asetuimme nauttimaan
niistä aurinkoisille rantakiville.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJJH6xdDkrc4MeG18KpiUO38pDd8KkRDNjjPdT0HAHiVufOZQpzYrRJRiwpMMoACaNk-S88srQvLXL3jx07BZPytDjQ4RGH6_PnC7jLmag5zMPqaNAOnqiLFOx2537ZoQkXHg1RVOGgnsHTO7j-SyT_78uYwSucVTzrnA1hlViulVqNHKH3xrWCidyEw/s4000/P4102505.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJJH6xdDkrc4MeG18KpiUO38pDd8KkRDNjjPdT0HAHiVufOZQpzYrRJRiwpMMoACaNk-S88srQvLXL3jx07BZPytDjQ4RGH6_PnC7jLmag5zMPqaNAOnqiLFOx2537ZoQkXHg1RVOGgnsHTO7j-SyT_78uYwSucVTzrnA1hlViulVqNHKH3xrWCidyEw/s320/P4102505.JPG" width="320" /></a></div><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /></span><p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Paluumatkalla
meloimme Varissaaren ja Katariinan niemen välistä. Vieno merituuli kuljetti
harvalukuisia jäälauttoja ja työnsi meitä mukavasti kohti rantaa. Nyt Keisarinsatamassa
ei ollut matkaamme hidastamassa enää kuin muutama pieni irtojään nokare. Viikon
takainen lumimyräkkä tuntui kovin kaukaiselta. Melonta sujui rennosti leppoisia
rupatellen. Kuivapuvun sisässä alkoi tulla kuuma. Vajarantaan päästyämme
tapasimme pari muutakin kauttansa aloittelemaan tullutta melojaa ja nurmikolla
lenteli neito- ja nokkosperhosia</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgm0TJ560_8Er73w-0VsYfcAwiY1eLM2tVnVsiTCyJXGRbuyXc2b0oTr3Hwe0CLUXy1IuzvgvSVSoWPbpe6hC6FZsnt8G160jvqpgQDblCZ5blzBE_1jd5jqGvpMAPUc07v_PaRoGfDoazqbvMuV7uTUFfpsnBd1p2-wiHmgZzODtUOKwrhE0JNq1gxvw/s4000/P4102458.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgm0TJ560_8Er73w-0VsYfcAwiY1eLM2tVnVsiTCyJXGRbuyXc2b0oTr3Hwe0CLUXy1IuzvgvSVSoWPbpe6hC6FZsnt8G160jvqpgQDblCZ5blzBE_1jd5jqGvpMAPUc07v_PaRoGfDoazqbvMuV7uTUFfpsnBd1p2-wiHmgZzODtUOKwrhE0JNq1gxvw/s320/P4102458.JPG" width="320" /></a></div><br />. <o:p></o:p><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><br /></p>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-50962374852465497872023-04-07T20:21:00.001+03:002023-04-08T07:34:20.930+03:00Täysi kymppi<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQVNOGXkuPMK04lgLw6JDiGZqdPjHft_5Y3RVDFeIZJcOlpXvTbJikAIv81Cuu0uNrFcOua3nGMKIHGCFJoRELGE8kzceqSsmzSOjwtLRzDtZLZnjIxcNtum_v-J66wllybMyO-D0UEiXKEzUQTCBWeE-2XzYVBVssNhtD8J8fYpA-dyCGSQytVVGzYw/s3940/P4072407a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2955" data-original-width="3940" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQVNOGXkuPMK04lgLw6JDiGZqdPjHft_5Y3RVDFeIZJcOlpXvTbJikAIv81Cuu0uNrFcOua3nGMKIHGCFJoRELGE8kzceqSsmzSOjwtLRzDtZLZnjIxcNtum_v-J66wllybMyO-D0UEiXKEzUQTCBWeE-2XzYVBVssNhtD8J8fYpA-dyCGSQytVVGzYw/w400-h300/P4072407a.JPG" width="400" /></a></div><br /><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Tarkalleen ottaen melottavaa tuli <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>10km ja 130m. Toisin sanoen melontakausi 2023 on
nyt avattu. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Lähdin aamulla autolla katsomaan, josko Keisarinsataman
jääpeite olisi sulanut niin, että se mahdollistaisi merelle pääsyn.
Valitettavasti tulos oli negatiivinen, ennen avomerta oli vielä puolen kilometrin
levyinen jäinen kannas. Koska ilma oli mitä mainioin ja avovettä näkyvissä tämän
jääkannaksen rannan puolella Langinkosken suistossa, suuntasin seuraavaksi
vajalle katsomaan, oliko rannat siellä auki.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Vajarannassa oli toki vielä jonkin verran jäätä, mutta
vesille sieltä kyllä hyvin pääsisi. Olin juuri laittamassa viestiä kyselläkseni
melontaseuraa, kun havaitsin, että varttitunti aikaisemmin eräs toinen seuramme
meloja oli liikkunut samoilla asioilla vajan liepeillä. Pienen viestittelyn
jälkeen meitä olikin jo kolme innokasta vesille lähtijää.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0cmbtD1xcglxXcjvQAVMDe1ZQz_38l-DTdhXPtPgMpkkhcuQCgC3KixOxRUSXc5fO24M-E7pTC5lvfNa0ztOJpudluXolYmgrGssuDvamSGDCgOljtKyN6gGofWD02QXIzGmpRANNUErHxaBQW0WXDM6QzvLkNbT6q-x2afDaWELt8T-jUNJCPZMSyg/s4000/P4072430a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0cmbtD1xcglxXcjvQAVMDe1ZQz_38l-DTdhXPtPgMpkkhcuQCgC3KixOxRUSXc5fO24M-E7pTC5lvfNa0ztOJpudluXolYmgrGssuDvamSGDCgOljtKyN6gGofWD02QXIzGmpRANNUErHxaBQW0WXDM6QzvLkNbT6q-x2afDaWELt8T-jUNJCPZMSyg/s320/P4072430a.JPG" width="320" /></a></div><br /><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br /></span><p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Hurautin autolla kotiin, etsin kaapeista melontakamppeet ja
hotkaisin pakastimesta makaronilaatikon rippeet. Tämän jälkeen puin kuivapuvun
ja palasin vajalle, jonne toiset olivat juuri ennättäneet. Puolen päivän
jälkeen olimmekin sitten jo vesillä. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Meloimme aurinkoisessa ja melko heikkotuulisessa säässä
tuttua reittiä höyrypanimon ohi kohti Keisarinsatamaa. Täällä etenimme niin
pitkälle kuin pääsimme. Tämän jälkeen seurailimme jään reunaa kohti Hirssaaren
ja Munsaaren rantoja ennen kuin käännyimme takaisin kohti pohjoista. <o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyWZy5U8H3vHac2giO4-XdeI8hRqLzbjt6Sx3RnqhYWlcnnzqip6jiFcbPggS8PWYdMVlTAhV2qAhURtD2fGbUTLTu5ENEhX6XNwTYFRU_gXA7UsUWFrgq3bLQcBW96yws5qOwy-7auj-iLbqGItQUQyvGQB0b5vZiHD34lwbjKkxLvd6ynWc_A0T2Ww/s4000/P4072403.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyWZy5U8H3vHac2giO4-XdeI8hRqLzbjt6Sx3RnqhYWlcnnzqip6jiFcbPggS8PWYdMVlTAhV2qAhURtD2fGbUTLTu5ENEhX6XNwTYFRU_gXA7UsUWFrgq3bLQcBW96yws5qOwy-7auj-iLbqGItQUQyvGQB0b5vZiHD34lwbjKkxLvd6ynWc_A0T2Ww/s320/P4072403.JPG" width="320" /></a></div><span style="font-family: Arial, sans-serif; font-size: 12pt;"><p class="MsoNormal"><span style="font-family: Arial, sans-serif; font-size: 12pt;"><br /></span></p>Kaislikoissa näkyi jo melko runsaasti elämää. Tunnistin
runsaiden lokkien ja merimetsojen lisäksi ainakin koskelon, telkän ja
sinisorsan. Myös hanhi- ja laulujoutsenpariskunta haeskeli pesäpaikkaa. Ehkä
riemastuttavin yllätys oli kuitenkin kolme jään reunalla syötävää etsinyttä
västäräkkiä. Muistan nähneeni niitä muinakin vuosina täällä varsin aikaiseen.</span><p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Kiersimme vielä Kortetsaaren, tutkimme Langinkosken
pikkuhaaran ja käväisimme kosken alajuoksulla ennen kuin palasimme vajalle. Lopuksi
tein vielä pienen pyrähdyksen saadakseni matkamittariin tasalukeman. Arvioni
meni kuitenkin 130m pitkäksi. En antanut moisen vaivata itseäni, vaan kannoin
kajakkini hyvillä mielin vajaan. Tällainen parin tunnin pikapyörähdys upeassa
kevätsäässä riitti mukavasti avaamaan uuden melontakauden. Tästä on hyvä jatkaa
kohti kesää.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRD5t4_UVMMifDQVc4-WOJrCTLe0hqS_ziY_as-vLHe9Yh7BQ4q2Hyk1l7ExzusPLgA9qgXcdbvto-4r5iL9D0lgD5PHIeGONt4q7vmOU1pyt1GHctvQVKA1AMrpDd6m4ttab8T-pno6UEj5OBVGYe5PjeHnUIPDvao9ciEfCuvzxZJ38qYvaV9D6NeQ/s581/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202023-04-07%20145129.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="437" data-original-width="581" height="241" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRD5t4_UVMMifDQVc4-WOJrCTLe0hqS_ziY_as-vLHe9Yh7BQ4q2Hyk1l7ExzusPLgA9qgXcdbvto-4r5iL9D0lgD5PHIeGONt4q7vmOU1pyt1GHctvQVKA1AMrpDd6m4ttab8T-pno6UEj5OBVGYe5PjeHnUIPDvao9ciEfCuvzxZJ38qYvaV9D6NeQ/s320/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202023-04-07%20145129.png" width="320" /></a></div><br /><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br /></span><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></p>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-70276826056342689272022-07-18T08:15:00.001+03:002022-07-18T08:15:54.633+03:00Varamela käyttöön<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLDFLSruhZaY30Cuc60aTLkuHraa6eR00Jis04U0HLWI4K5-qSKtAkXUvZy8u89-WXy0fpPflbqzyWo_jwp9aVFgTsAWSy4y9hltncqj5S-zAFYWJeD8-jzZ2FKGkY1pXeeFBSAZK_vD9ZGJAaZsgLkOXN48APgGTYCjTR8sg0ZKqJ6U-zYMY9GuKfNQ/s4000/P7140067.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLDFLSruhZaY30Cuc60aTLkuHraa6eR00Jis04U0HLWI4K5-qSKtAkXUvZy8u89-WXy0fpPflbqzyWo_jwp9aVFgTsAWSy4y9hltncqj5S-zAFYWJeD8-jzZ2FKGkY1pXeeFBSAZK_vD9ZGJAaZsgLkOXN48APgGTYCjTR8sg0ZKqJ6U-zYMY9GuKfNQ/w400-h300/P7140067.JPG" width="400" /></a></div><br /><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Kiinnostuin grönlantilaismelasta pian melontaharrastuksen
aloitettuani. Ensimmäisen grönlantilaismelani veistin vajaa kymmenen vuotta
sitten. Myöhemmin tein niitä vielä pari lisää, kunnes tilasin Kiinasta
hiilikuituisen katkaistavan version vuonna 2015. Siitä lähtien tämä mela on
seurannut retkillä aina mukanani joko varamelana tai varsinaisena instrumenttinani.
Joinakin vuosina olen melonut valtaosan kesän kilometreistä kapealapaisella,
mutta viime aikoina se on etupäässä matkannut kajakkini keulakannella.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Varamelana grönlantilaismela on ollut mitä mainioin. Katkaistavana
versiona se sopii hyvin keulakannelle ja pitkän päivämatkan päälle se antaa hieman
erilaisen melontatekniikkansa myötä mukavasti lisäkilometrejä ja vaihtelua
siinä vaiheessa, kun matka alkaa muuten jo painaa. Viime vuodet olen kuitenkin
melonut lähes yksinomaan euromelaa käyttäen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Tämän kesän alku meni avokanoottivoittoisesti mökkimaisemissa
lyhyehköjä lenkkejä tehdessä sekä iltatyynessä fiilistellen. Juhannuksen jälkeen
melontani on ollut vahvasti kajakkipainotteista. Aika moni viime aikojen lenkeistä
on tullut melotuksi melko voimakkaissa tuulissa. Tämä on tuntunut rasituksena
olkapäissä, erityisesti vasen olkapääni kipeytyy herkästi rasitettaessa. Sitä
on jo vuosia aiemmin tutkittu ultraäänellä, röntgenillä ja magneettikuvin sekä
kuntoutettu fysioterapeutin ohjeilla. Ortopedin mukaan kyseessä on normaali iän
tuoma rappeuma sekä pieni repeämä rustorenkaassa. Paras lääke on kuulemma pitää
lihakset kunnossa ja välttää kohtuutonta rasittamista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhR8VRWVUqpnoyhCdT6t2G8fxUsXkuO0BnJPvuvCVIvfzlPlJgjNxdHb1lZmUTYjmKPBQL30fGPqI9P90CX8NSfr1Q1VMer-9NleW1ZoYiZI8AZaK6cXuo90jdWsakMxLpCySBX-616qn2vPtqIn8iFt4XU1521dul3DQHb00v36gXeyOqIa1uHmzgXpQ/s4000/P7172281.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhR8VRWVUqpnoyhCdT6t2G8fxUsXkuO0BnJPvuvCVIvfzlPlJgjNxdHb1lZmUTYjmKPBQL30fGPqI9P90CX8NSfr1Q1VMer-9NleW1ZoYiZI8AZaK6cXuo90jdWsakMxLpCySBX-616qn2vPtqIn8iFt4XU1521dul3DQHb00v36gXeyOqIa1uHmzgXpQ/s320/P7172281.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässäkö apu olkapääongelmiin?<br /><br /></td></tr></tbody></table><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Koska viimeaikaiset melonnat ovat pääsääntöisesti johtaneet
aina särkylääkepurkille, päätin muuttaa melontatekniikkaani matalammaksi ja
vähemmän olkapäätä kuormittavaksi. Siirsin siis grönlantilaismelan etukannelta
käteeni ja lähdin lenkille sen kanssa. Niin vähän olen kapealapaista viime
kesinä uittanut, että oloni kajakissa tuntui alkuun hieman huteralta. Kuudentoista
kilometrin ensilenkki antoi kuitenkin positiivisia signaaleita. Illalla ei
pilleripurkilla tarvinnut käydä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että loppukesän
tulen melomaan pääasiallisesti grönlantilaismelalla ja luottomelani Braca
Hurricane siirtyy vuorostaan varamelaksi kajakin keulakannelle. <o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></p>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-60006903155440479402022-07-13T23:32:00.004+03:002022-07-14T15:24:52.654+03:00Vieraita Myllykoskelta<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwMM8otgaR5nXl8TEfPlF7_STxoc2sc6qBkhJeU72cOuB32u2YBibPngrGQyDMhHKigHssRF3DbypKY-pEU4IRPoT_ataPIqziTc6O-IrNpKak1zo80qSS8fyYGjmaaBDp9gNs6Oqe_MtglqNj0ka1enZAE10APNcPgUVG63GSFhq3by5w6RFmZfkFXg/s1386/20220713_175714.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1040" data-original-width="1386" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwMM8otgaR5nXl8TEfPlF7_STxoc2sc6qBkhJeU72cOuB32u2YBibPngrGQyDMhHKigHssRF3DbypKY-pEU4IRPoT_ataPIqziTc6O-IrNpKak1zo80qSS8fyYGjmaaBDp9gNs6Oqe_MtglqNj0ka1enZAE10APNcPgUVG63GSFhq3by5w6RFmZfkFXg/w400-h300/20220713_175714.jpg" width="400" /></a></div><br /><p></p><p class="MsoNormal"><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Saavuin mökiltä kaupunkiin vain vähän ennen viikkomelonnan
alkamista. Niinpä emmin hieman mukaan lähtemistä. Koska ilma oli lämmin ja
ehtisin juuri parahiksi, päätin kuitenkin pukea melontavaatteet päälleni ja lähteä
vajalle. Saapuessani rantaan ihmetys oli melkoinen. Vajan edusta oli täynnä
vieraita kajakkeja ja ihmisiä. Paikalla oli vain kourallinen omia melojia. Nostin
kajakkini nurmelle ja sain kuulla, että Kotkan Melojien vieraaksi oli saapunut
tusina Myllykosken Ladun melojia ja he tarvitsivat paikallisopasta. Koska muita
innokkaita ei tuntunut olevan, lupasin itse ryhtyä sellaiseksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Pienen palaverin jälkeen päätimme lähteä länteen päin,
koska siellä olisi luvassa sekä rauhallisempaa melontaa että merellisempää
meininkiä. Rämmimme läpi jokisuiston Ruonalan rannan puoleisen kaislikon ja alitimme Munsaaren
siltatyömaan ennen kuin pääsimme hieman avoimemmille vesille. Alitimme
Mussalontien ja meloimme Pohjinselän yli väylän pohjoisreunaa mukaillen.
Pollarinsalmessa pidimme pienen tauon ja kyselin melojien mielialoja. Valtaosa
joukosta halusi tutustua meren aaltoihin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Niinpä meloimme Maijansalmen kautta Äyspäälle, jossa
arvelin löytyvän 0,5-1m aallokkoa. Tuuli oli etelästä ja arvion mukaan n. 8m/s.
Meloimme alkumatkan saaren suojassa, joten tuuli kyllä tarttui kajakkiin, mutta
aallokko jäi lupaamaani vaisummaksi. Liustin rannassa jaoimme joukon kahtia,
osa lähti saaren suojassa kohti Kivenkorvan salmea toisten tahtoessa ottaa
tuntumaa isompaan merenkäyntiin. Tämän joukon kanssa lähdimme kiertämään Liusteja
ulkokautta. <o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivZjlhq1jbV4Ic1cCvwEP7WDX4rW-Kt2vbIOcqTRo86zqPmK-K8G_2NvA4r0MS_BMx8YxCkyBF6FZqcWIuDQKc2sSc-6a5DEtcsKJWWHXmqAOGhMk0HPjMsd8LJ5y6BDT0sWdXYt30eWWyEPfvoYiXu9mJUqYH1oIukAhW1mR6XB_gxyTXuuyM0vBP_A/s1156/Sieppaa.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="733" data-original-width="1156" height="203" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivZjlhq1jbV4Ic1cCvwEP7WDX4rW-Kt2vbIOcqTRo86zqPmK-K8G_2NvA4r0MS_BMx8YxCkyBF6FZqcWIuDQKc2sSc-6a5DEtcsKJWWHXmqAOGhMk0HPjMsd8LJ5y6BDT0sWdXYt30eWWyEPfvoYiXu9mJUqYH1oIukAhW1mR6XB_gxyTXuuyM0vBP_A/s320/Sieppaa.PNG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Melomamme reitti 14km</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span face="Arial, sans-serif" style="font-size: 12pt;">Koska Äyspään pohjanmuoto on vaihteleva ja karikkojen
rikkoma, nousee rannan lähelle etelän ja lännen puoleisilla tuulilla aina jyrkkä
ja rikkonainen aallokko, niin nytkin. Aallon korkeus oli ehkä metrin luokkaa ja
se oli varsin jyrkkää. Eteenpäin puskeminen vaati voimia ja sivu- ja avotuuleen
melominen tarkkuutta. Mikään varsinainen nautinto ei tällaista ole pidempään meloa. Pitkä
ja loiva meriaallokko on huomattavasti leppoisampaa, vaikka olisi korkeaakin. Joitain
horjumisiakin tapahtui, mutta niin vain kaikki selvittivät kunnialla tiensä Kivenkorvan
salmeen, jossa toiset jo odottivat. Harmi, ettei avotuuleen sattunut kunnon
surffiolosuhteita, aallokon käydessä turhan sivusta. Retkimelonta ei vallinneissa
olosuhteissa varmaan olisi ollut enää kovin järkevää. Nyt, kun vesi oli
lämmintä ja tuuli kohti rantaa, tarjosi Äyspää sitä vastoin oikein mainiot allokkoharjoitteluolosuhteet.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Kivenkorvansalmen ohitettuamme pidimme pienen eväs- ja
huilitauon. Tämän jälkeen jatkoimme astetta urbaanimmassa miljöössä meloen
Hevossaaren ja Mussalon välistä reittiä Kärkisaaren sillan alle ja täältä
Vasikkasalmen kautta kohti Munsaarta. Alun tiheä kaislikko ei enää hukutellut,
joten kiersimme Munsaaren eteläpuolelta ja laskettelimme myötätuulessa
vastavirtaan Metsolan rantaa pitkin kohti lähtöpistettä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Vajarannassa ilmeet olivat iloisia ja vieraat vaikuttivat
tyytyväisitä näkemäänsä ja kokemaansa. Nurmikolla kerrattiin yhdessä retken
tapahtumia ja suunniteltiin tulevaisuuden mahdollisia yhteistyökuvioita niin retkien
kuin talviharjoittelunkin osalta. Olipa hyvä, että en jäänyt mökiltä palattuani
sohvan nurkkaan istumaan, vaan lähdin reippaasti melomaan. Harmi vain, että jätin
tarkoituksella yleensä liivin taskussa kulkevan kamerani kotiin. Siksi tämä
juttukin on tällä kertaa lähes kuvaton.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxCKdorG2qKxStv2eUWJXjHlW2rt0E5WQ4FLFNQG42ySuE4eZE-CHbVlDg6PBt6IOuf-KAQha6AgtjHQqqZ_5MS4Nl4CJVbUzs0iw-bqicvz8k4pqfxJokiKWrrovTl1Inz4cm1Csq7e1HkPnS3SUNApFT1ZTQC0Q3y4GYgJoMuZCckw7QjBuRbGRyQw/s1314/20220713_210946.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="986" data-original-width="1314" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxCKdorG2qKxStv2eUWJXjHlW2rt0E5WQ4FLFNQG42ySuE4eZE-CHbVlDg6PBt6IOuf-KAQha6AgtjHQqqZ_5MS4Nl4CJVbUzs0iw-bqicvz8k4pqfxJokiKWrrovTl1Inz4cm1Csq7e1HkPnS3SUNApFT1ZTQC0Q3y4GYgJoMuZCckw7QjBuRbGRyQw/s320/20220713_210946.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pakkaamista ja kotimatkaa vaille valmis</td></tr></tbody></table><br /><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /></span><p></p><p class="MsoNormal"><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /></span></p>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-79732632165352718942022-07-04T22:24:00.007+03:002022-07-14T07:05:26.123+03:00Ulko-Tammiossa<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6UHrdP_JSxZBGPEpC39My5xp8Pl6xE2jOPrQEDxKmtkrmPwyiITDZY0d75BAD8HcL7KLc-QEx-sqjaqyNLvaufLgXplLzOvEtikqIH0jQiwSh7DCE0iLr23hNrHKtCm2T5W562GVuMG_WIL9o-zAX_KM2zDR6Jjcqn5inTtMJrATZkiIjLwccNyh6Vw/s3941/20220702_171231.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2955" data-original-width="3941" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6UHrdP_JSxZBGPEpC39My5xp8Pl6xE2jOPrQEDxKmtkrmPwyiITDZY0d75BAD8HcL7KLc-QEx-sqjaqyNLvaufLgXplLzOvEtikqIH0jQiwSh7DCE0iLr23hNrHKtCm2T5W562GVuMG_WIL9o-zAX_KM2zDR6Jjcqn5inTtMJrATZkiIjLwccNyh6Vw/w400-h300/20220702_171231.jpg" width="400" /></a></div><span style="font-size: 12pt;"><p><span style="font-size: 12pt;">Alun alkaen matkaan piti lähteä useampi meloja, mutta erinäisten sattumusten johdosta
lähtöpäivänä ainoastaan kaksi kajakkia oli lähtövalmiina. Kohteenamme oli
Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa sijaitseva Ulko-Tammio. Keli oli mitä mainioin,
kesäpäivän lämpöä ja heikkoa sivuvastaista tuulta. Merivesikin oli rannikolla lämmennyt
jo yli 20-asteiseksi. Purimme kajakkimme autojen katoilta Klamilassa kello kymmenen
maissa ja puolta tuntia myöhemmin olimme valmiita aloittamaan viikonloppuretken
ulkosaaristoon.</span></p></span><p></p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMSCEtYwB56e6nujmDazRtjeAPgh5UhMV5mI8EuZfqAswCYKfZv47Or1IjEQC6LAjXim9U4BGEqTbqWUUSu4Gxq4AOPAGDGU7R-GwF5aeidJteurv-TMjNGxIIoVCgHefr131qHV0SvxxoJbbmMpPkwedGfT9AIOGq8Nenoy895Y65plX1tjTQYYkMhg/s4000/P7022147.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMSCEtYwB56e6nujmDazRtjeAPgh5UhMV5mI8EuZfqAswCYKfZv47Or1IjEQC6LAjXim9U4BGEqTbqWUUSu4Gxq4AOPAGDGU7R-GwF5aeidJteurv-TMjNGxIIoVCgHefr131qHV0SvxxoJbbmMpPkwedGfT9AIOGq8Nenoy895Y65plX1tjTQYYkMhg/s320/P7022147.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kyllä tällaisella säällä kelpaa meloa</td></tr></tbody></table><p></p><p><span style="font-size: 12pt;">Ensitöiksemme
meloimme kohti Harvajanniemen kärkeä. Seutu osoittautui niin kivikkoiseksi,
että moottoriveneellä ei sinne olisi mitään asiaa. Vepsun saaren jälkeen jatkoimme
suoraa reittiä Suuri-Vaskon pohjoispuolitse kohti Tammiota, jossa olimme päättäneet
pitää reilun mittaisen lounastauon.</span></p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEib610JWoyN_4wPVXkuFBU36mhWeQzzp74KJFxy1_PQAmxPEj6zjwTH_YSvILZ6FkUVDRiTnprWhbL-z1BtO0jOAV3RDMdYSd4aH3v0qHUe0hQmtGQ0XnXrKSP-V40IY2vc_k3rXcbP2YnG0VmWE0MguWmT7RydvHKDVESXKKqhXZ_X2OlbCGTOSo0EJw/s4000/P7022148.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEib610JWoyN_4wPVXkuFBU36mhWeQzzp74KJFxy1_PQAmxPEj6zjwTH_YSvILZ6FkUVDRiTnprWhbL-z1BtO0jOAV3RDMdYSd4aH3v0qHUe0hQmtGQ0XnXrKSP-V40IY2vc_k3rXcbP2YnG0VmWE0MguWmT7RydvHKDVESXKKqhXZ_X2OlbCGTOSo0EJw/s320/P7022148.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Täältä tullaan Tammio</td></tr></tbody></table><p></p><p><span style="font-size: 12pt;">Meloimme
kylänlahteen ja vedimme kajakkimme laakealle kalliorannalle. Huilasimme venevajan
varjossa ja kiehautimme Trangialla maistuvat lounaskeitot. Vuoromoottori toi
saareen lastillisen kesäturisteja. Lounaan jälkeen lähdimme tutustumaan
saareen. Kuljimme jalan kapeita kujia pitkin ihastellen saaren idyllistä tunnelmaa.
Kotiseutumuseo oli kiinni, mutta vierailimme omatoimikirjastossa ja kurkkasimme
sisään Seurantalolle, jossa illalla esiintyä yhtye kasaili instrumenttejaan. Lopulta
kujat ja polut johdattivat meidät takaisin satamaan.</span></p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFAQEbbSmErQZHiVKvyzMBiyKAs5dY8X7U5ssuy3_8mBQ--h9HyHIFPCqfL8E535_R1kDsC57rMXCx9aAo4J_JD__o95iFQ6biHmTRXxsPzBweP_rOt34MdmAOt6le-l8pqsoc822PxdFeF6EuUKs65AW2Y1Jwu8_6UWva9vVh1ySSTPT213DlTAxbpA/s1600/90c1ee5b-25ad-455a-9b48-2ec709f39db7.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1199" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFAQEbbSmErQZHiVKvyzMBiyKAs5dY8X7U5ssuy3_8mBQ--h9HyHIFPCqfL8E535_R1kDsC57rMXCx9aAo4J_JD__o95iFQ6biHmTRXxsPzBweP_rOt34MdmAOt6le-l8pqsoc822PxdFeF6EuUKs65AW2Y1Jwu8_6UWva9vVh1ySSTPT213DlTAxbpA/s320/90c1ee5b-25ad-455a-9b48-2ec709f39db7.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tauko Tammiossa, Kuva Teija Willström</td></tr></tbody></table><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIQmj6BunePZWg_4MwvEfdmYyZL3YNRJv7sAg8DySJD4Gy7szCQ8-ANCv1GX-CQ9f8vwnnhDzP3KxXDeNJIGzQP1rwbjbnhzahJkaYLcjYSLdQGhm-GtHPLgeOx3UeYzYlA3Mj2aeEm0vb1xo7L8CrH3TNJGly57W1M6qqNquxcXlHs7iOWPjp92TaPw/s4000/P7022160.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIQmj6BunePZWg_4MwvEfdmYyZL3YNRJv7sAg8DySJD4Gy7szCQ8-ANCv1GX-CQ9f8vwnnhDzP3KxXDeNJIGzQP1rwbjbnhzahJkaYLcjYSLdQGhm-GtHPLgeOx3UeYzYlA3Mj2aeEm0vb1xo7L8CrH3TNJGly57W1M6qqNquxcXlHs7iOWPjp92TaPw/s320/P7022160.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tuurimoottori tuo kesävieraita<br /><br /></td></tr></tbody></table><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4WPcDiLNdfay822SzSDdtSR7aU-1FxXZfCFyc-L0e5CgLDTEXy7JxfSRKus65WPzBeiSgPHcZiNpxvh2iiY3bo0PliMvVQf-PMswHmdoPTNDmTkS2kzkYS3c4py__SQzrugbmZH-z2ZXq5MyCgwCHk7eulZHm0NHoCGzXkzet_vLNXiWVgVZBIa3-sw/s4000/P7022165.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4WPcDiLNdfay822SzSDdtSR7aU-1FxXZfCFyc-L0e5CgLDTEXy7JxfSRKus65WPzBeiSgPHcZiNpxvh2iiY3bo0PliMvVQf-PMswHmdoPTNDmTkS2kzkYS3c4py__SQzrugbmZH-z2ZXq5MyCgwCHk7eulZHm0NHoCGzXkzet_vLNXiWVgVZBIa3-sw/s320/P7022165.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Saaristokylän rantaidylliä</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Tauon jälkeen jatkoimme
melontaa Tammion länsirantaa mukaillen kohden Kukion kärkeä ja sen komeita
kallioita. Kukion ja Ulko-Tammion välissä on joukko laakeita puuttomia
kallioluotoja. Nämä hellit johdattivat meidät suoraan kohti Ulko-Tammion Länsisatamaa.
Satamalahden suulla vastaamme tuli suurehko rajavartiolaitoksen alus. Perillä
lahdessa oli rauhallista, laituriin oli kiinnittynyt vain pari purjeveneettä ja
muutama moottorivene. Vedimme kajakkimme laiturin viereiselle hiekalle ja
lähdimme jalan tutustumaan saareen. Takana oli 22km melontataival.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDeA6WmJ8qsmn04WSDbK_3Xl0nQ4n5lro4h-QlkvGkrGJEAZTH3UF35tiE8ulHsAo_S-i_xpePfXHgGJ7QDl9qGAv1c25tpFnuHxFcdJRwpN31ssCByLnxfrvPUTZyiobngF0VgW9UdYXmkLS4QGPX7WY-3QB6VKQKJmlvlefFBWioSWpJYtny-IpJpw/s4000/P7022175.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDeA6WmJ8qsmn04WSDbK_3Xl0nQ4n5lro4h-QlkvGkrGJEAZTH3UF35tiE8ulHsAo_S-i_xpePfXHgGJ7QDl9qGAv1c25tpFnuHxFcdJRwpN31ssCByLnxfrvPUTZyiobngF0VgW9UdYXmkLS4QGPX7WY-3QB6VKQKJmlvlefFBWioSWpJYtny-IpJpw/s320/P7022175.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näkötornissa</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Etenimme
viitoitettuja polkuja ja päätimme käydä näkötornissa saadaksemme paremman
kokonaiskuvan saaresta ja sen ympäristöstä. Matkalla tornille ohitimme toisen
saaren kahdesta virallisesta telttailupaikasta. Tätä tuskin oli käytetty aikoihin.
Polven korkuista rehevää heinää kasvanut alue ei tuntunut erityisen kutsuvalta.
Näkötorni sitä vastoin oli komea ja siellä oli tilaa jopa parille kymmenelle
henkilölle. Valitettavasti tornia ympäröivä puusto oli kasvanut niin korkeaksi,
että näkymä jäi osittain sen taakse. Näkötornin jälkeen suunnistimme opasteiden
johdattamina luolalle, joka pimeydessään ja viileydessään oli mukava elämys keskellä
helteistä kesäpäivää.</span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6JL14FaYZ-_FkLnjfSATNMhvVIjwk2qPhkl9-p6cYseLR9V6cuAp7zQI-CJIsQ39-jMoq8zLrhyzkkBj9blp4dXTaX3MlIUsUa0ii2HeNkRoL2UrLnfwPWSqWo2M0OaNX6v_sRztXBl_o_udA4kYzxjcRPxwiNLkhjfwKDII68pZblNSF9ir3JF15zg/s4000/P7022180.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6JL14FaYZ-_FkLnjfSATNMhvVIjwk2qPhkl9-p6cYseLR9V6cuAp7zQI-CJIsQ39-jMoq8zLrhyzkkBj9blp4dXTaX3MlIUsUa0ii2HeNkRoL2UrLnfwPWSqWo2M0OaNX6v_sRztXBl_o_udA4kYzxjcRPxwiNLkhjfwKDII68pZblNSF9ir3JF15zg/s320/P7022180.JPG" width="240" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Saaren halki kulkee noin 100m pituinen luola</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3b3lQtMD7ZZHCY3BOqhGcx4F45i1oj5U82KlMTiguEi_A_3XVGsl-Jy7GEcsaKla4DFCOF0DVqfm4GDXq9_NPWEu0PlJjdNcY-5NnBubf6oo96P9Ctc4QHOQgAj-uVH4BXTD4e7XpFBc1ZgRsW26uDwQm07pWfR4vHzjRWnVa0aVk0-kKklE922d62w/s4000/P7022186.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3b3lQtMD7ZZHCY3BOqhGcx4F45i1oj5U82KlMTiguEi_A_3XVGsl-Jy7GEcsaKla4DFCOF0DVqfm4GDXq9_NPWEu0PlJjdNcY-5NnBubf6oo96P9Ctc4QHOQgAj-uVH4BXTD4e7XpFBc1ZgRsW26uDwQm07pWfR4vHzjRWnVa0aVk0-kKklE922d62w/s320/P7022186.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tällainen telttailualue ei kävijää houkuttele</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Jatkoimme
matkaamme polkuja pitkin Itälahdelle. Täällä kohtasimme toista kymmentä henkeä
käsittävän veneseurueen ruokailemassa. Joukossa oli pari seuramme entistä
aktiivimelojaa ja jäimme toviksi heidän kanssaan juttelemaan. Eipä aikaakaan,
kun eteemme kannettiin lautaselliset höyryävää hernekeittoa asiaankuuluvine
ruokajuomineen. Jälkiruoaksi tarjottiin vielä maittavaa mansikkakiisseliä. Eipä
ollut enää kiire omia Trangioita kasailemaan.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Hyvästeltyämme
kiitollisina seurueen ja jatkoimme patikointiamme saaren toisen telttailupaikan
ohi. Tämäkään paikka ei tuntunut millään lailla kutsuvalta, vaikka olikin
edellistä hieman paremmassa kunnossa. Saaren länsipuolen silokalliot hehkuivat
kuumuutta ja tarjosivat oivan näköalan kimmeltävälle merelle. Muutama ihminen istuskeli
kallioilla nauttimassa kesäpäivästä. Me päätimme palata Länsisatamaan. <o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEib42DrwkeFl-33_5f0HKZmvv2VmbWZb8rrrdJUlr4sWW95MtWvRS6e3NSHVe_MpnwQqxgWlpfoR0XSzjcXo5UKA3fJn0jwMAZz2It-B-JUVLUejyL7Z7n0Haa9JWYpZNoB-EMqzcGd1xNNkWS2H9ZtyCfZXdskHEaRb38SJcYcYSGPmi25ij6E6qg4rA/s4000/P7022190.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEib42DrwkeFl-33_5f0HKZmvv2VmbWZb8rrrdJUlr4sWW95MtWvRS6e3NSHVe_MpnwQqxgWlpfoR0XSzjcXo5UKA3fJn0jwMAZz2It-B-JUVLUejyL7Z7n0Haa9JWYpZNoB-EMqzcGd1xNNkWS2H9ZtyCfZXdskHEaRb38SJcYcYSGPmi25ij6E6qg4rA/s320/P7022190.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sodanaikaisia tykistörakennelmia saarella riittää</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Laiturilla
rupattelimme tovin paikallisen veneilijän kanssa, sitten lähdimme vielä tutustumaan
kantalinnoitettuun rannikkokanuunaan. Rannikkotykistössä varusmiespalvelukseni suorittaneena,
minulle palasi mieleen monta muistoa neljänkymmen vuoden takaa. Samanlaisilla tykeillä
mekin aikoinaan harjoittelimme.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Yritimme
etsiä saaren opastaulusta tietoa mahdollisista telttailurajoituksista saarella, Ulko-Tammiohan kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Koska emme mitään tällaista mainintaa löytäneet, päätimme jatkaa
matkaamme meloen. Sopivan kalliorannan kohdalla voisimme vetää kajakkimme maihin
ja pystyttää telttamme sinne. Oiva paikka löytyikin melko nopeasti ja ryhdyimme
tuumasta toimeen. Päättelimme, ettei kyse voi olla kovin suuresta synnistä,
sillä läsnäolomme rantakalliolla ei häiritse herkkää saariluontoa millään tavoin,
eikä vierailustamme jää vähimmäistäkään jälkeä. * <o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirN7wGCOia0VynbModdEgurKWTPXLLTdD7MQ9iyaQPmKtKFxb0OKKVDjTxq9KxlJViFIptdJMBnQwEATfLnQ53P5PIwVD8CBNJa0jJNMq_aGO08dO7BmxBK4y6il8sMJur5nzz6q7vynEGPrMrgSVc3znPd81HMl1u3Tros3Y6OsFksdLFAYeZI0G3qA/s4000/P7022215.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirN7wGCOia0VynbModdEgurKWTPXLLTdD7MQ9iyaQPmKtKFxb0OKKVDjTxq9KxlJViFIptdJMBnQwEATfLnQ53P5PIwVD8CBNJa0jJNMq_aGO08dO7BmxBK4y6il8sMJur5nzz6q7vynEGPrMrgSVc3znPd81HMl1u3Tros3Y6OsFksdLFAYeZI0G3qA/s320/P7022215.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Oma tupa, oma lupa</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Karuudestaan
huolimatta saaren rannat näyttivät pursuavan kaikenlaista elämää. Lähes jokaisessa
kallion kolossa tuntui kasvavan jonkunlaisia kukkia ja jo muutama metri
rantakalliolta sisämaan suuntaan sai maiseman vaihtumaan reheväksi lehdoksi.
Käsitys saaresta muuttui koko ajan positiivisemmaksi. Matoniemen korkea
kalliojyrkänne tarjosi huikaisevan näköalan kauas horisonttiin.</span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiidZqC-JrBA7DlwHJwgHAmgtMOu8CV6oeyON1r4aUN0l7RobFz5liPvxDl_TB0FC9YQmEc3MZ1X_oIk3tTgJSJXfNoPmWieFBEpOQTzj5r49QxE5RoNBGxIvGXssIlZDIQGROlh3eS2ByvFjtRLYoIGn9eeOcGstC_--U3dPoJY16a1Wk6OL2Vqfkkrw/s4000/P7022205.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiidZqC-JrBA7DlwHJwgHAmgtMOu8CV6oeyON1r4aUN0l7RobFz5liPvxDl_TB0FC9YQmEc3MZ1X_oIk3tTgJSJXfNoPmWieFBEpOQTzj5r49QxE5RoNBGxIvGXssIlZDIQGROlh3eS2ByvFjtRLYoIGn9eeOcGstC_--U3dPoJY16a1Wk6OL2Vqfkkrw/s320/P7022205.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kukat eivät kalliorantaa säiky</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJlhdT1fyM2xqLTMKeA_r8QgJShanEGXSK-EL0t5xRX_4Hr28qkUdYin-lkyyMffw7dxroD-UTzILiT7ZI4taYUNs5EbC_Qa577Cj_tmb-FKfhvDtX-ERX2cCuDK75VXad231tx3QF7GSTbQH922HBj9gAjJL9WxxzpVb94FZpNAEoyuFS5Jo9bZ9z3A/s4000/P7022219.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJlhdT1fyM2xqLTMKeA_r8QgJShanEGXSK-EL0t5xRX_4Hr28qkUdYin-lkyyMffw7dxroD-UTzILiT7ZI4taYUNs5EbC_Qa577Cj_tmb-FKfhvDtX-ERX2cCuDK75VXad231tx3QF7GSTbQH922HBj9gAjJL9WxxzpVb94FZpNAEoyuFS5Jo9bZ9z3A/s320/P7022219.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ilta saapuu Ulko-Tammioon</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Ilta oli
lämmin ja auringonlasku komea. Aamuyöstä tuuli nousi ravisuttelemaan teltan
liepeitä, aallot löivät rantaan ja ulapalla näkyi vaahtopäitä. Onneksi
säätiedotus piti hienosti paikkansa ja aamun tullen tuuli tyyntyi niin, että
paluumatkalla oli oikein mainio melontakeli. Purimme leirimme ja lähdimme
kotimatkalle hyvissä ajoin ennen ennusteen mukaan iltapäiväksi uudestaan
nousevaa tuulta. Päätimme tällä kertaa meloa Kukion ja Tammion itäpuolitse.
Koska aamu-uinti oli jäänyt väliin, ajattelimme etsiä mukavan uimarannan
jostain matkan varrelta. Tällainen löytyikin noin tunnin melonnan jälkeen Tammion
koilliskulmalla sijaitsevalta Haapakarilta. Oli siis virkistävän tauon paikka.</span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQMaf7KkWhqga6WrdfTHYDaG2UycfFaBWWqFM03-N_fjcDFsSj0EvBi3k6uhhajXKdv1Mv_EzV6pLuo6QKrah8Q2E-yIc9a7xzlMNr98LRkJsuow2OfAfshez06_xTEIjvKhCoenUQv4JUAULjCdXboaJGLLW5CwtWy3oxH4eEqJ-QctC-RbbXynvdPQ/s3903/P7032242%20(2).JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2927" data-original-width="3903" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQMaf7KkWhqga6WrdfTHYDaG2UycfFaBWWqFM03-N_fjcDFsSj0EvBi3k6uhhajXKdv1Mv_EzV6pLuo6QKrah8Q2E-yIc9a7xzlMNr98LRkJsuow2OfAfshez06_xTEIjvKhCoenUQv4JUAULjCdXboaJGLLW5CwtWy3oxH4eEqJ-QctC-RbbXynvdPQ/s320/P7032242%20(2).JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Matka jatkuu uimatauon jälkeen</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Pulahduksen
jälkeen meloimme Suuri-Vaskon pohjoispuolitse kohti Vepsua. Kiertelimme tämän kivikkoisen saaren etelärantaa, kunnes
löysimme yhden pienen rantautumiskelpoisen
kallion. Vedimme kajakkimme maihin ja kasasimme keittimet lounastaukoa varten. Saaren
kaakkoiskulma jäi mukavasti suojaan nousemaan alkaneelta tuulelta.</span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkBuMPaGSxFf0pLlBXodqEx_YT57-ys7Zn1cnGLmGoT_7pnxPvr1HDlq1NvWGiKFFkYGbnLd61-LIpuyeXHHrFH8z2znZihVxhOf37HDzy6YReYBoDE_4V1o1WbnJ0-7RRnZVBHUi2umTwAIQsCKXM7Suam2hDEsxnEe_QTw3aUsLPRLIGEQUY5pyBHw/s4000/P7032252.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkBuMPaGSxFf0pLlBXodqEx_YT57-ys7Zn1cnGLmGoT_7pnxPvr1HDlq1NvWGiKFFkYGbnLd61-LIpuyeXHHrFH8z2znZihVxhOf37HDzy6YReYBoDE_4V1o1WbnJ0-7RRnZVBHUi2umTwAIQsCKXM7Suam2hDEsxnEe_QTw3aUsLPRLIGEQUY5pyBHw/s320/P7032252.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Löytyipä Niinisaarestakin rautautumiskelpoinen kallio</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Ruokatauon
jälkeen tuntui leppoisalta meloa reippaassa myötätuulessa kohden Santsaaren kärkeä
ja Parunpohjassa sijaitsevaa lähtöpaikkaamme. Ulkosaaristo oli saanut meidät
lumoihinsa niin, että rantauduttuamme nostimme kajakit kattotelineille ja
ryhdyimme heti suunnittelemaan seuraavaa retkeä. Matkakumppanin auto suuntasi
kohti kaupunkia, minä päätin jäädä yön yli kesämökille ennen paluuta urbaanin
sivistyksen pariin.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">*Myöhemmin retken
jälkeen googlailu kotikoneella paljasti, että Ulko-Tammiossa leiriytyminen on sallittua ainoastaan telttailuun varatuilla paikoilla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><o:p> </o:p></span></p>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-72495607123574935972022-05-14T21:21:00.001+03:002022-05-15T08:14:11.840+03:00Suolapärskeitä suussa<p><span face="Arial, sans-serif" style="font-size: 12pt;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhadE2yVZHP86BcPsmzC_SNlDqqgcKh8Az7cP49qdFugfzuVviAu-03MFWSBt5fRB8Qr6wiZcMtkBdQcMKFePaK63xl-XCJ0PwG0mKLUo6kCJ8JMsEnyoe6YCCPRwQja4aCwtqJGDUXf19ycs5ss8fJhNNWJlRNpzOpBJ9vfaGIvbY2Ka3zVEf7S3_IXQ/s3887/P5141811%20(2).JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2915" data-original-width="3887" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhadE2yVZHP86BcPsmzC_SNlDqqgcKh8Az7cP49qdFugfzuVviAu-03MFWSBt5fRB8Qr6wiZcMtkBdQcMKFePaK63xl-XCJ0PwG0mKLUo6kCJ8JMsEnyoe6YCCPRwQja4aCwtqJGDUXf19ycs5ss8fJhNNWJlRNpzOpBJ9vfaGIvbY2Ka3zVEf7S3_IXQ/w400-h300/P5141811%20(2).JPG" width="400" /></a></div><br />Kevään ensimmäinen melonta jäi historiallisen myöhään.
Normaalisti olen ollut vesillä kuukautta, paria aikaisemmin. Tänä vuonna
normaaleiden kevätkiireiden lisäksi asiaan vaikuttivat myöhään kestänyt talvi sekä
pääsiäisenä podettu korona, joka ei päästänyt aivan helpolla. Yhtä kaikki kausi
on nyt vihdoin avattu.<p></p>
<p class="MsoNormal"><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Tiesin muutaman seuramme melojan lähteneen hieman aikaisemmin
saattelemaan yöretkeläistä Pyhtään saaristoon. Arvelin tavoittavani tuon saattojoukon
suuntaamalla länteen. Alkumetrit sujuivat oudon tahmeasti, kunnes tajusin
tekeväni työtä pelkillä käsillä. Pieni rauhoittuminen, asennon kohentaminen ja
hetken keskittyminen melontaan auttoivat ja parin kilometrin jälkeen alkukankeus
oli tiessään. Homma alkoi toimia tuttuun malliin. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmMjVUf_rtrKhUKoOWR60StwTq5iMVvwUooOpgVaVYohufcWIpLWj5OVmM_h-IeSCd3et8SVWFzAA8WhpOBOixo9LJat3KxWnQEFCAp5fTynG2_ntSHCDG7t13qPjWO_gazWpitBDHV0Q63IG_pAgiNUSm6DGyOcI7LRldzI3eVb4mlTDWDnkkSPki-A/s4000/P5141817.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmMjVUf_rtrKhUKoOWR60StwTq5iMVvwUooOpgVaVYohufcWIpLWj5OVmM_h-IeSCd3et8SVWFzAA8WhpOBOixo9LJat3KxWnQEFCAp5fTynG2_ntSHCDG7t13qPjWO_gazWpitBDHV0Q63IG_pAgiNUSm6DGyOcI7LRldzI3eVb4mlTDWDnkkSPki-A/s320/P5141817.JPG" width="320" /></a></div><br />Saapuessani Äyspäälle vastatuuli nostatti terävää aallokkoa
ja hetken kuluttua aurinkolasit olivat tahmeat ja suussa suolainen maku.
Avoimen horisontin näkeminen talven jälkeen teki niin hyvää, että sieluun
melkein sattui. Naama hymyssä meloskelin kohti Pyhtään Hevossaaren edustalla
sijaitsevaa Mäntykaria, jossa ajattelin saattojoukon keittelevän eväitään.<o:p></o:p><p></p>
<p class="MsoNormal"><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVQbSLNiwTVDJAnwoWk57IKNHXZlmatuZUgHzmgBdGDzaaoOYbs_l1LEdzLAE95YhCNi7LR0ARYXMaUuQCKjM0Q556riYhp71SlZK47NPzcS1yLwra4GKEkZKWGNQviavzWN_ZorEqJo4TutYn0oYrV6sWAeLZq5iTpmgRR-3LB87TiTGeOmoepfHyWA/s4000/P5141821.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVQbSLNiwTVDJAnwoWk57IKNHXZlmatuZUgHzmgBdGDzaaoOYbs_l1LEdzLAE95YhCNi7LR0ARYXMaUuQCKjM0Q556riYhp71SlZK47NPzcS1yLwra4GKEkZKWGNQviavzWN_ZorEqJo4TutYn0oYrV6sWAeLZq5iTpmgRR-3LB87TiTGeOmoepfHyWA/s320/P5141821.JPG" width="320" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAMf4Qa35gFZ410c6Vj-yl9CLP3zL3DHSUd_WXl89W3vDEQFx-eHtW7xDGihvEQvxewJDpfiWKTxbbCbu75tiVHlPM7T92-GAN2fE2xWDoCYqCR-_U8tDx34QizN4TNf6GSlD1QRfLBKin_GsCj_QNEIzODNNlhNiowa0sFXgFVBEtyVxUK1VliEF6rA/s4000/P5141823.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAMf4Qa35gFZ410c6Vj-yl9CLP3zL3DHSUd_WXl89W3vDEQFx-eHtW7xDGihvEQvxewJDpfiWKTxbbCbu75tiVHlPM7T92-GAN2fE2xWDoCYqCR-_U8tDx34QizN4TNf6GSlD1QRfLBKin_GsCj_QNEIzODNNlhNiowa0sFXgFVBEtyVxUK1VliEF6rA/s320/P5141823.JPG" width="320" /></a></div><br />Saari oli kuitenkin tyhjä, ainoastaan viereisen karin
joutsenet ja tiirat muuttuivat levottomiksi lähestyessäni rantaa. Ne kuitenkin
rauhoittuivat pian tajutessaan, etten ollutkaan tulossa heidän luodolleen. Vedin
kajakkini kalliosaaren ainoalle pienelle nurmipläntille. Mäntykarilla vilkaisu
puhelimeen paljasti saattajien muuttaneen suunnitelmiaan ja reittiään. Tämä ei harmittanut
lainkaan. Oli kiva istuskella rantakalliolla omassa rauhassa ja ihailla aukeaa
merimaisemaa. <o:p></o:p><p></p>
<p class="MsoNormal"><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSI9GTV8GWus9ZU3lLq-RtBRW8HeOa9qGfURUXF2ZhpfdLifiuWVtGYrqEFhuJA4SOTUpikpc5hpf87ddIqjulqsKtnLf-NBgK5Qcz7Op4KmuzgCDoSSL0TH5xIsBB6Tc9_vC7c9Rx74yMCUzkHSVJ-4zJrsb1cy72eVVD827OCPZRUI0irWCGF1poiw/s4000/P5141822.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSI9GTV8GWus9ZU3lLq-RtBRW8HeOa9qGfURUXF2ZhpfdLifiuWVtGYrqEFhuJA4SOTUpikpc5hpf87ddIqjulqsKtnLf-NBgK5Qcz7Op4KmuzgCDoSSL0TH5xIsBB6Tc9_vC7c9Rx74yMCUzkHSVJ-4zJrsb1cy72eVVD827OCPZRUI0irWCGF1poiw/s320/P5141822.JPG" width="320" /></a></div><br />Tovin kuluttua ilma rupesi pilvistymään ja päätin lähteä
takaisin. Valitsin mielikuvituksettomasti saman reitin kuin tulomatkalla. Se
oli lyhyin, sillä epäilin kuntoani talven jäljiltä. Pahalammen kallioiden kohdalla
kaksi suppailijaa etsiskeli surffiaaltoja ja Maijansalmessa kävi kääntymässä
tunnistamattomaksi jäänyt kajakkimeloja. Se oli ilmeisesti lähtenyt läheiseltä
mökiltä. <o:p></o:p><p></p>
<p class="MsoNormal"><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Ylitettyäni Åyspään ja päästyäni tyyneen, oli aurinko mennyt
kokonaan pilveen ja maiseman tiirailu tummien suolaveden kuorruttamien
aurinkolasien läpi alkoi käydä hankalaksi. Teki mieli vaihtaa tilalle silmälasit,
mutta en viitsinyt alkaa taiteilla niitä luukusta. Onneksi olin valinnut kansiköysiin
juotavaksi puhdasta vettä. Linssien huuhtelun jälkeen näkökyky palasi ja jatkoin
aurinkolaseilla eteenpäin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Pikkuhiljaa matka alkoi painaa. Pidin silloin tällöin pieniä
taukoja ja kohentelin asentoani. Pohjinselällä huomasin, että pää alkoi
mukavasti pyöritellä tyhjiä ajatuksia, kuten käy aina pitkäkestoisen fyysisen
rasituksen kohdalla. Arkimurheet ja aikataulu täysin unohtaneena sujuttelin
hiljakseni vajarantaan. Kymmenes melontakauteni on nyt avattu.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjibQ2isqkI5uZhpDU-GdMXKhM8QfqpCTapPMALiqkvTOMnfpGZi3gSa3F9LPPD5svv9GGf20M43SY6wkHYW6m7FK5VG1h3p9BT2HS7vxKYnYuidKYOdQJeShQX0h1Qtxg6mrlMeFNJV-yi9WktvTXk2batkdY3gn-ORK2MCG_SACyzdQ96NMD_oFxfA/s4000/P5141803.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjibQ2isqkI5uZhpDU-GdMXKhM8QfqpCTapPMALiqkvTOMnfpGZi3gSa3F9LPPD5svv9GGf20M43SY6wkHYW6m7FK5VG1h3p9BT2HS7vxKYnYuidKYOdQJeShQX0h1Qtxg6mrlMeFNJV-yi9WktvTXk2batkdY3gn-ORK2MCG_SACyzdQ96NMD_oFxfA/s320/P5141803.JPG" width="320" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p></p><p class="MsoNormal"><span face=""Arial",sans-serif" style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /></span></p>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-46693467641214868952022-03-07T20:04:00.004+02:002022-07-04T17:31:54.156+03:00Talvinen retriitti<p class="MsoNormal"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiVyzyKK3EUf377iW-mCzlkOV0VygwmUn9YHwn___4V2sZrM8_SG1mYkDcl8hYwoWE8vUUquVu9CTRaqsUbzRDwfHt_uY0WSGx51YAHZ9SY5Mc5a4Tl3p_9YiuCgZiopoEZHEUyVDUrRzBOl0_GQO9KQK1_kobqgwRwG8Vq0kKDAgDE4yviQPHb22qTrQ=s1980" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1485" data-original-width="1980" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiVyzyKK3EUf377iW-mCzlkOV0VygwmUn9YHwn___4V2sZrM8_SG1mYkDcl8hYwoWE8vUUquVu9CTRaqsUbzRDwfHt_uY0WSGx51YAHZ9SY5Mc5a4Tl3p_9YiuCgZiopoEZHEUyVDUrRzBOl0_GQO9KQK1_kobqgwRwG8Vq0kKDAgDE4yviQPHb22qTrQ=w400-h300" width="400" /></a></span></div><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br />Melontavedet ovat jo
pitkään olleet jäässä, kajakkini ja kanoottini uinuvat talviuntaan kesämökin ja lumipeitteen alla. Talviurheiluloman alun silti vietin tutuissa melontamaisemissa, mökkirantojen jäitä hiihdellen.<o:p></o:p></span><p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Pakkasin auton
lauantaina 26.2. ja hurautin Klamilaan. Ensimmäinen tehtävä oli saada majoituksena
toimiva saunatupa lämpimäksi sekä lämmintä vettä mahdollisen tarpeen varalle. Varsinaista
pirttiä en yrittänytkään alkaa lämmittämään, sillä massiivinen pyöröhirsi ei
aivan hetkessä lämpene. Raahasin pirtistä ylimääräisen sähköpatterin saunatuvan pientä kiinteää
patteria täydentämään, täytin vesipadan puolilleen kaivovedestä sekä lumesta ja
tuikkasin tulen alle. Aurinkoisella terassissa nautitun lounaan jälkeen
sujautin jalkaani monot sekä vanhat teräsreunaiset tunturisukset, joihin olin
pari viikkoa sitten vaihtanut kevyemmät Rottefellan BC- siteet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhvVRyptR65xNiPuA9ljs2J_a7DlcrgVFiZTasdNk9N5Fzn7bOx9IR4uLUz3yVMXIGt_783d5mJByF6Fuofli3xsvBjwUJHBvMo08ZLwix1ekyUPr4OurMshWYXvxs6PCM08mhADs42JHXVYp-6-TTYbiYBiFO747K46YJ_JnwiR0vEAa6jksPOF1FlzA=s1859" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1859" data-original-width="1394" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhvVRyptR65xNiPuA9ljs2J_a7DlcrgVFiZTasdNk9N5Fzn7bOx9IR4uLUz3yVMXIGt_783d5mJByF6Fuofli3xsvBjwUJHBvMo08ZLwix1ekyUPr4OurMshWYXvxs6PCM08mhADs42JHXVYp-6-TTYbiYBiFO747K46YJ_JnwiR0vEAa6jksPOF1FlzA=s320" width="240" /></a></span></div><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br />Hiihtelin
aurinkoisia jäitä pitkin ja kiersin Santsaaren suurin piirtein rantoja pitkin.
Saman reitin olen usein kesäisin melonut joko kajakilla tai hyvällä säällä myös
avokanootilla. Sisempänä kiertelin vähän pikkusaaria ennen kuin palasin mökille
saunaa lämmittämään. Loppuilta kuluikin mukavasti loikoillen, ukulelea
rämpytellen ja shakkikonetta vastaan pelaillen. Yritin karistaa mielestäni
Venäjän raukkamaisen hyökkäyksen Ukrainaan, mutta en voinut olla tiirailematta tietoverkon
uutistulvaa tapahtuneesta. Ilta oli pimeä, mutta saunan päälle oli mukava seurata
tähtien tuikkimista kirkkaalla taivaalla. Hajavalon puuttuessa linnunratakin
oli mainiosti havaittavissa toisin, kuten kaupunkialueella. Kaukaa
vastarannalla kajasti mökin lyhdyt.<o:p></o:p></span><p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgNWeWhjSgooEBQHP4kjDtD1Lu6LYRs3etmD4xJvcxxLrp9RFlm29PZwLmlnVb-Rfa4GyIldTaAaKRol94ZA4cl9m46m0BS91kq3s1k9OEerWm2kIeHiRVX2rFjulcg-uLF3vlH1E-isbggZDBB33ILSez0YQnR-Tlaje8ew1quCUSsS09O1ZhPfVyT3w=s1741" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1741" data-original-width="1306" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgNWeWhjSgooEBQHP4kjDtD1Lu6LYRs3etmD4xJvcxxLrp9RFlm29PZwLmlnVb-Rfa4GyIldTaAaKRol94ZA4cl9m46m0BS91kq3s1k9OEerWm2kIeHiRVX2rFjulcg-uLF3vlH1E-isbggZDBB33ILSez0YQnR-Tlaje8ew1quCUSsS09O1ZhPfVyT3w=s320" width="240" /></a></span></div><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br />Sunnuntaina heräsin
hyvin nukutun yön jälkeen mukavasti lämminneestä saunatuvasta. Yöllä oli ollut
14 astetta pakkasta ja kosteus oli jossain määrin tiivistynyt ikkunoiden
pintoihin, mutta muuten olo oli mukava. Laittelin aamupalaa ja kuuntelin
radioita, sitten ampaisin jäälle. <o:p></o:p></span><p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Aamukarhea hanki
kantoi mukavasti, mutta raastoi pitovoiteet suksien pohjista alta aikayksikön.
Niinpä jouduinkin lisäilemään sitä useaan otteeseen. Aamupäivän agendalla oli
kiertää läheinen Lapurin saari. Menomatkalla tapasin jäällä vastarannalla
mökkeilleen iäkkään miehen, jonka kanssa vaihdoin muutaman sanan. Hän kertoi havainneensa illalla, että mantereen puolella oli pitkästä aikaa
näkynyt valoa. Olimme siis katselleet pimeyden yli toisiamme. Matkalla ylitin
lähes lumettoman vyöhykkeen. Satelliittikuva paljasti jäiden kehittyneen tähän
muuta aluetta myöhemmin. Ajattelin, että tänne voisi myöhemmin palata
retkiluistimet jalassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjMzjdBzJeNu9xqLezLVswxOwOH0utVaq6enOj1ZwmBcBcSpw1TQoQZbnPzSP8CB2j7BK9dIZZEvrAmyydQKbTjAo0G6LBgPGK-07-8owDtiu2tPrytcJL71oVWQWwhyPkbs8vZwSlNUbJJRkIItRVrTaIldYAiQFlyej9_6q9T2GBf87twxwUyKedNvA=s1547" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1161" data-original-width="1547" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjMzjdBzJeNu9xqLezLVswxOwOH0utVaq6enOj1ZwmBcBcSpw1TQoQZbnPzSP8CB2j7BK9dIZZEvrAmyydQKbTjAo0G6LBgPGK-07-8owDtiu2tPrytcJL71oVWQWwhyPkbs8vZwSlNUbJJRkIItRVrTaIldYAiQFlyej9_6q9T2GBf87twxwUyKedNvA=s320" width="320" /></a></span></div><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br />Päivän ensimmäisen
lenkin jälkeen oli taas aterian aika ja vähän aikaa sulattelin sitä sängyllä
löhöillen ja Hesaria tabletilta lueskellen. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kosteus oli tuvasta jo poistunut ja patterien
tehoakin pystyi jo vähentämään. Olo alkoi tuntua jo varsin kodikkaalta. Pienen lepotauon
jälkeen aurinkoinen jää kutsui vastustamattomasti ja sonnustauduin taas
hiihtovaatteisiin. Nyt hankikanto alkoi jo pettää ja pahin karkeus oli poissa,
niinpä voiteetkin alkoivat taas pysyä suksien pohjissa. Kiertelin rantoja
pitkin kohti Tinkasta ja tästä Souvion saaren ympäri suurin piirtein rantoja
mukaillen. <o:p></o:p></span><p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Kämpille palattuani
olikin jo päivällisen aika ja sitten alkoi puiden kanto ja saunan
lämmittäminen. Ilta sujui jälleen leppoisasti radion, ukulelen ja shakkiautomaatin
seurassa. Hiihto tuntui jäsenissä sen verran, että olin valmis unten maille jo
iltakymmen tietämissä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiOg22b9Ix9Gh-ZlkGwFREnkkKTrAeWptg2Eo_5USmCLPHw_AEahLRHgueTuzU6wEpjXbgSXwFOVxc_OhFoeW-wdlqB3UEBjVv7FDkeN0RTyIDa-uk9nqMzUsip50Y4N_D9KtiUul1evGxeyjlfK8yzodvZeGuOj1ASs3_tIWglPCs_5DbYDaH-gcO8Ig=s1733" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1299" data-original-width="1733" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiOg22b9Ix9Gh-ZlkGwFREnkkKTrAeWptg2Eo_5USmCLPHw_AEahLRHgueTuzU6wEpjXbgSXwFOVxc_OhFoeW-wdlqB3UEBjVv7FDkeN0RTyIDa-uk9nqMzUsip50Y4N_D9KtiUul1evGxeyjlfK8yzodvZeGuOj1ASs3_tIWglPCs_5DbYDaH-gcO8Ig=s320" width="320" /></a></span></div><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br />Maanantaina olin
yllättynyt, kun herätessä ei aurinko paistanutkaan, vaikka sääennusteesta oli
niin voinut päätellä. Taivas oli tukevan harmaan keskipilven peitossa. En
antanut asian häiritä, vaan lähdin jäälle suuntana Klamilan kalasatama.
Matkalla en nähnyt ristin sielua, ainoastaan muutamia kelkan jälkiä jäällä.
Tasainen harmaus häivytti kaikki varjot ja kun näkyvyyskään ei ollut mitenkään
erityisen hyvä, oli mukava pysytellä lähellä rantoja. Klamilasta hiihtelin
saarien lomassa mökille lounastauolle ja siivoilemaan. Paikat piti saada
siistiksi, sillä minulla oli tiistaina kokous, minkä vuoksi oli aika alkaa
suunnitella kaupunkiin lähtöä.<o:p></o:p></span><p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjnBhd1QCXChl6WYWEAy5nyI9WnIS3eEpkv2EuNLvcUNTxNCqr_j4yxZQDaGIdFD-3_wjJt7vj8KGUOP2fy8YdDT6uxyr5nj8OPoB-xZXVoGUBkT4dSu-UCMco0Wojmlb9yBIp0CDwe4xQw7BxjOglTYc0ScofpPSHILyjaOX0iE-dVln1fEhiuK1cWJQ=s1562" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1172" data-original-width="1562" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjnBhd1QCXChl6WYWEAy5nyI9WnIS3eEpkv2EuNLvcUNTxNCqr_j4yxZQDaGIdFD-3_wjJt7vj8KGUOP2fy8YdDT6uxyr5nj8OPoB-xZXVoGUBkT4dSu-UCMco0Wojmlb9yBIp0CDwe4xQw7BxjOglTYc0ScofpPSHILyjaOX0iE-dVln1fEhiuK1cWJQ=s320" width="320" /></a></span></div><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br />Paikkoja
järjestellessäni taivas repesi ja aurinko palasi paikoilleen möllöttämään. Keskeytin
siivoushommat ja lähdin lykkimään lylyä Siikasaaren länsirantaa mukaillen. Täältä
pujahdin Salmentauksenselän yli Santsaaren puolelle. Rämmin saaren yli sen
leveimmästä kohdasta ja lykin toista rantaa pitkin kohti pohjoista. Saarten
välistä pujottelin mökkirantaan kolmen päivän hiihtojen jo alkaessa hieman
painaa jaloissa. Tein loppusiivouksen ja vedin pulkalla tavarani takaisin muutaman
sadan metrin päässä tien varressa odottavaa autoa, vaihdoin kuivat vaatteet
päälle ja aloin automatkan kohti kaupunkia.<o:p></o:p></span><p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Kolme päivää omaa
rauhaa, hiljaisuutta ja auringonpaistetta tekee kyllä hyvää itse kunkin
mielelle ja sielulle. Tämän pienen retriitin jälkeen oli hyvä palata
kaupunkielämän pariin, varsinkin, kun iso osa lomaa oli vielä edessä. Tosin
ilman tiistaiaamun kokousta olisin mieluusti jäänyt nauttimaan omasta rauhasta
vielä ainakin yhdeksi lisävuorokaudeksi.<o:p></o:p></span></p>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-15362886100329802302021-07-05T08:33:00.001+03:002022-07-14T07:05:49.699+03:00Viisikko luodolla<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-LA0M4WeMZw4/YOKRuENKZQI/AAAAAAAAJfI/Vl3vjSaf8M0IbjnBNSyAPynzHXLWykUnACLcBGAsYHQ/s1971/20210703_181950%2B%25282%2529.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1477" data-original-width="1971" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-LA0M4WeMZw4/YOKRuENKZQI/AAAAAAAAJfI/Vl3vjSaf8M0IbjnBNSyAPynzHXLWykUnACLcBGAsYHQ/w400-h300/20210703_181950%2B%25282%2529.jpg" width="400" /></a></div><br /><p></p><p class="MsoNormal">Itse asiassa meitä oli lauantaina vajalta lähtiessä kuusi ja
sunnuntaina sinne palatessa neljä, mutta varsinaisella retkellä oli kuitenkin
viisi osallistujaa. Puolilta päivin pakatessa ilma oli helteinen, mutta matkaan
päästyämme noin 5 m/s vastatuuli mukavasti jäähdytti menoa tekemättä
melomisesta silti liian rankkaa. Ensimmäinen matkalainen kulki mukana vain
tunnin piipahtaakseen Kotkan edustalla sijaitsevassa Varissaaressa.
Menomatkalla yhytimme myös lauantailenkiltä seuramme puheenjohtajan, joka
manasi myötätuulimelonnan kuumuutta vallitsevissa olosuhteissa.<o:p></o:p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-ahTyBQACT2U/YOKWX-b8OSI/AAAAAAAAJgY/pCDrJZ5I1foC34TlxuE_PdwVgVtbjTQSgCLcBGAsYHQ/s2048/P7031491.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-ahTyBQACT2U/YOKWX-b8OSI/AAAAAAAAJgY/pCDrJZ5I1foC34TlxuE_PdwVgVtbjTQSgCLcBGAsYHQ/s320/P7031491.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Merellä ei helle kiusannut</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal">Vajaa kymmenen kilometrin ja runsaan puolentoista tunnin
melonnan jälkeen päätimme pitää pienen tankkaustauon kaikkein kotkalaisten
hyvin tuntemassa Lehmän montussa. Meidän lisäksemme laskin laitureissa ja
hietikoilla olevan yhteensä 27 veneellistä auringonottajia ja vuoromoottori
poikkesi vielä tuomaan saareen lisää ihmisiä. Kovin kauaa emme täällä
viihtyneet, vaan jatkoimme matkaamme kohti Kuolioluotoa.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-lKD_qoiMIJ0/YOKVYR2_gLI/AAAAAAAAJgA/kM65u-0qbowKIhleOygTeeWvPkX2g5VygCLcBGAsYHQ/s2048/P7031477.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-lKD_qoiMIJ0/YOKVYR2_gLI/AAAAAAAAJgA/kM65u-0qbowKIhleOygTeeWvPkX2g5VygCLcBGAsYHQ/s320/P7031477.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Varikkopysähdys Lehmän montussa</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal">Meloimme Kuutsalon ja Kirkonmaan salmesta Satamasaaren ja
Vuorisaaren eteläpuolitse tuttuun leiripaikkaamme Kuolioluodon eteläkärjen
kallioille. Merellä olo oli ollut siedettävä, mutta rannalla oli ajoittain
suorastaan tukalan kuuma. Niinpä pulahdimmekin useampaan otteeseen uimaan
vilvoitellaksemme itseämme. Merivesi oli kuitenkin lämmintä ja rantakallio suorastaan
kuuma, joten tästäkään ei ollut kovin pitkäaikaista hyötyä.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-hMYEw9m9U4M/YOKV-R_EM_I/AAAAAAAAJgM/IxLbq2VQ31cOPTtmoxeu5cxE1s3Cq2nzgCLcBGAsYHQ/s2048/P7031493.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-hMYEw9m9U4M/YOKV-R_EM_I/AAAAAAAAJgM/IxLbq2VQ31cOPTtmoxeu5cxE1s3Cq2nzgCLcBGAsYHQ/s320/P7031493.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tiirojen pesimäluodot kannattaa kiertää</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal">Pystyimme telttamme ja kokkailimme päivällistä
silokalliolla. Kävin myös hakemassa pari saarella sijaitsevaa geokätköä, jotka
löytyivät tällä kertaa varsin helposti. Kulku saaren poikki oli kuitenkin
hankalan maaston vuoksi varsin vaivalloista ja vajaa parin kilometrin mittainen
lenkki sai hien taas pintaan ja olon tuntumaan tukalalta. Avotulen tekeminen
oli metsäpalovaroituksen takia kielletty, joten illalla makkaranuotio jäi
sytyttämättä, mutta Marju paistoi koko porukalle lettuja. Nuotion asemesta
istuimme siis letturingissä maailmaa parantamassa. Näkymät eteläkärjestä
avomerelle laivoineen ja auringonlaskuineen olivat aivan yhtä upeita, kuin aina
ennenkin.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-eVwckWqATlE/YOKVv1acRQI/AAAAAAAAJgI/CgusHoRFid8QiwGeCl1AqjkFZdDcqlVXwCLcBGAsYHQ/s2048/P7031512.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-eVwckWqATlE/YOKVv1acRQI/AAAAAAAAJgI/CgusHoRFid8QiwGeCl1AqjkFZdDcqlVXwCLcBGAsYHQ/s320/P7031512.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ilta Kuolioluodossa</td></tr></tbody></table><br />Yöllä pystyi nukkumaan pelkässä sisäteltassa, tai vaikka
taivasalla. Itse pidin telttani ovet sekä kaikki mahdolliset tuuletusluukut
auki. Hienoinen läpiveto tuuletti mukavasti hyönteisverkkojen läpi. Aamulla oli
hyvä herätä itätuulen rantaan ajamien aaltojen liplatukseen. Osa meistä aloitti
päivänsä uimalla osa aamiaisella. Varsin pian aurinko sai kallion lämpenemään
ja olon hikiseksi ja viimeistään leirin purkamisen jälkeen oli jälleen aika
pistäytyä meressä vilvoittelemassa. Vesi oli ihailtavan kirkasta ja rantakalliolla
kasvoi ahdinpartaa. Myös rakkolevä näyttää tekevän paluuta itäiselle
Suomenlahdelle. Toivottavasti tämä on merkki vesien puhdistumisesta.<o:p></o:p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-QVXhkZshKB0/YOKTK8ZngUI/AAAAAAAAJfg/P8ZEqa2E49IQFM4_a421DehdVl4gXeGugCLcBGAsYHQ/s2048/P7041541.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-QVXhkZshKB0/YOKTK8ZngUI/AAAAAAAAJfg/P8ZEqa2E49IQFM4_a421DehdVl4gXeGugCLcBGAsYHQ/s320/P7041541.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Fucus vesiculosus</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal">Kello yhdentoista maissa lähdimme paluumatkalle. Meloimme
sivumyötäisessä Pitkäsaaren ja Karhusaaren välistä kohti Kuutsalon Santaniemeä,
jossa pidimme lounastauon. Pasilla oli niin kiire kaupunkiin jalkapalloasioita
hoitelemaan, että hän jatkoi suoraan kohti Metsolaa. Me muut pidimme reilun
pysähdyksen lämpimine aterioineen ja kahveineen Santaniemessä, pulahtipa joku
pariin otteeseen jopa uimassakin.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-CfSY054KDWo/YOKTbt81PTI/AAAAAAAAJfo/c9SLyHI06U05XQo0EfwN56f82ekwpxHCACLcBGAsYHQ/s2048/P7041563.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-CfSY054KDWo/YOKTbt81PTI/AAAAAAAAJfo/c9SLyHI06U05XQo0EfwN56f82ekwpxHCACLcBGAsYHQ/s320/P7041563.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sivumyötäisessä kohti Karhusaarta</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal">Kuutsalon pohjoispäästä olikin enää noin kymmenen kilometrin
matka Tiutisen ja kantasataman kautta Metsolan vajalle. Melonta sujui
alkumatkan tapaan mukavasti sivumyötäiseen lasketellessa. Aina välillä
pysähdyimme parin minuutin mittaiselle juomatauolle. Keisarinsatamassa melan
lapani kopsahti johonkin kovaan. Parikymmentä senttiä pinnan alapuolella kellui
puoliupoksissa avaamaton siideritölkki. Noukin aarteen talteen ja ajattelin
palkita sillä itseni illalla. Aikaisemmilla melontareissuillani olen kyllä löytänyt
vedestä kellumasta mm. teräksisen poijun, nahkaisen jalkapallon ja pari muuta palloa, muutaman fendarin, rintaliivit sekä kasapäin tyhjiä pulloja ja tölkkejä, mutta koskaan
ennen en ole törmännyt avaamattomaan virvoitusjuomatölkkiin.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-qk2iAH-Vy7Q/YOKUx5AJqXI/AAAAAAAAJfw/T_AP3ToCl14fLlzjGPPkGR-I6r-zROBQwCLcBGAsYHQ/s2048/P7041577.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-qk2iAH-Vy7Q/YOKUx5AJqXI/AAAAAAAAJfw/T_AP3ToCl14fLlzjGPPkGR-I6r-zROBQwCLcBGAsYHQ/s320/P7041577.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Happy paddler</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal">Vajarannassa tavaroiden purkamisen jälkeen olikin jälleen
kerran aika pulahtaa uimaan. Tälle helteiselle pikku retkelle, joka seuran
toimintasuunnitelmaan oli merkitty helppona meriretkenä kertyi yhteensä mittaa
35km. Myös vähemmän meloneiden on helppo aloittaa melontaretkeily tällaisilla pienillä viikonloppuretkillä, Harmi, ettemme tällä kertaa saaneet huokuteltua heitä matkaan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-pIf26RpRD7Y/YOKU9gEwowI/AAAAAAAAJf0/MQwKTxPi970rgr0ubIV9HA20Q_BfIP3dwCLcBGAsYHQ/s1236/retki.PNG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="886" data-original-width="1236" src="https://1.bp.blogspot.com/-pIf26RpRD7Y/YOKU9gEwowI/AAAAAAAAJf0/MQwKTxPi970rgr0ubIV9HA20Q_BfIP3dwCLcBGAsYHQ/s320/retki.PNG" width="320" /></a></div><br /><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-56287750791187697242021-04-19T21:31:00.003+03:002021-04-20T16:56:31.212+03:00Avokanoottikausi avattu<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-7-6pWvDYr78/YH3FyMS0kSI/AAAAAAAAJas/NxH-sC7wf1IIIYtOM0JNeE7E7pDdQp7agCLcBGAsYHQ/s2048/P4181340.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-7-6pWvDYr78/YH3FyMS0kSI/AAAAAAAAJas/NxH-sC7wf1IIIYtOM0JNeE7E7pDdQp7agCLcBGAsYHQ/w400-h300/P4181340.JPG" width="400" /></a></div><p><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Edellisenä
viikonloppuna mökkimelonta oli jäänyt haaveeksi. Nyt olin pitkin viikkoa yrittänyt katsella
satelliittikuvista, josko mökkilahti olisi jo jäistä vapaa.</span> Täyttä
varmuutta en asiaan saanut, sillä kelvollisia kuvia alueelta ei tahtonut löytyä.
Lauantaiaamuna 17.4. ajaessani auton mökin pihaan näin, kun vieno tuuli painoi viimeiset jäälautat
pois lahdelta pyyhkien huoleni samalla pois. Ensin oli vain saatava tupa lämpimäksi ja asumiskuntoon. Vesille ehdin vasta lounaan jälkeen iltapäivällä.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-ZK7-XYVaqEY/YH3JjOHw4oI/AAAAAAAAJa8/iMPy9t5pk9c_MtpXDmxUEcB4d1ZndpA3gCLcBGAsYHQ/s1283/20210417_120826.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="962" data-original-width="1283" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-ZK7-XYVaqEY/YH3JjOHw4oI/AAAAAAAAJa8/iMPy9t5pk9c_MtpXDmxUEcB4d1ZndpA3gCLcBGAsYHQ/w400-h300/20210417_120826.jpg" width="400" /></a></div><span style="color: black; font-size: 12pt; line-height: 107%;"><p class="MsoNormal"><span style="color: black; font-size: 12pt; line-height: 107%;"><span style="font-family: inherit;">Taivas
oli täysin pilvetön ja ilma kevään lämpimin kantaessani kanoottia rantaan. Tuuli oli kuitenkin aamusta hieman voimistunut ja keväälle tyypilliset termiikkipuuskat saivat sen
kääntymään milloin mihinkin suuntaan. Aaltoja ei kuitenkaan ollut ja aurinko
paistoi täydeltä terältä. Fiilis oli mitä mainioin. Kuivapuku päällä meloin Siikasaaren rantoja
myötäillen Santsaaren pohjoispäähän ja tästä kohti Klamilan kalasatamaa. </span></span><span style="font-family: inherit;"><span><span>Lokit eivät ilmeisesti olleet vielä aloittaneet pesintääsä, sillä ne eivät kovin agressiivisesti puolustaneet reviiriään. </span></span><span style="font-size: 12pt;"><span>Ketään
muuta kulkijaa en vesillä nähnyt. Satamassa yksinäinen mies kunnosti purjevenettään seuraten melontaani. </span></span></span></p></span><div><br /></div><div><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: 12pt;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-f7-VpzcxOOk/YH7ap4N2uMI/AAAAAAAAJbk/h0s8RifPPDw89m9JVb4RSW3A1CyRTaZGgCLcBGAsYHQ/s2048/P4171310.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-f7-VpzcxOOk/YH7ap4N2uMI/AAAAAAAAJbk/h0s8RifPPDw89m9JVb4RSW3A1CyRTaZGgCLcBGAsYHQ/w400-h300/P4171310.JPG" width="400" /></a></div><div><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: 12pt;"><br /></span></span></div>Pyölinpohjan venerannassa oli vielä hieman paikoilleen sulavaa
jäätä, muuten meri oli täysin auki. Kiertelin rantoja pitkin hieman
toistakymmentä kilometriä, kunnes oikea peukalohanka ilmoitti, että nyt saa
riittää ensimmäiseksi kerraksi. Käyttämäni Grey Owl Fleetwood -mela on
soikeavartinen ja sen kanssa tuntuu olevan kyseisiä ongelmia, kunnes
nahka käsissä kilometrien myötä paksuuntuu. Tämä yksilö on omistamistani meloista kaikkein mieleisin, mutta pitäisin siitä vielä enemmän pyöreävartisena. Rantaan päästyäni melonnan päälle maistui sauna.</span></span><div><br /></div><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-OlI3Si82bZE/YH3Id0puqKI/AAAAAAAAJa0/DuysLFAEaPwhbN3ipjMfipOeLiRcD8ZVQCLcBGAsYHQ/s2048/P4181355.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-OlI3Si82bZE/YH3Id0puqKI/AAAAAAAAJa0/DuysLFAEaPwhbN3ipjMfipOeLiRcD8ZVQCLcBGAsYHQ/w400-h300/P4181355.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"></td></tr></tbody></table><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p class="MsoNormal"><span style="color: black; font-size: 12pt; line-height: 107%;">Sunnuntaiaamuna
ilma oli yhtä hieno, mutta tuuli oli hiljaisempi. Kello kymmenen maissa lähdin
melomaan jälleen Siikasaaren rantaa mukaillen kohti kaakkoa. Ilma oli kirkas ja
näkyvyys merellä suorastaan erinomainen. Pujahdin Lapurin salmesta itään.
Salmen suulla tuuli tuntui selvästi viileämmältä ja vastaan alkoi ajelehtia meren täydeltä
jäälauttoja. Olo oli kuin kapteeni Edward J. Smithillä Titanicin komentosillalla. Ihmettelin moista invaasiota, luulin kaiken jään jo sulaneen. En
antanut tämän komean näytelmän kuitenkaan häiritä minua ja jatkoin matkaani kiertämällä suunnitelmani mukaisesti Lapurin saaren. Tämän
jälkeen otin suunnan kohti luodetta ja Santsaaren eteläpäätä. Koko parin kilometrin
ylityksen ajan sain väistellä auringossa hohtavia valkoisia lauttoja. Tätä upeaa näkyä ihaillessani mietin
mistä jää mahtoi olla peräisin. Arvotus ratkesi myöhemmin illalla tietokoneen ääressä.
Satelliittikuva paljasti Viipurinlahden olevan vielä jäässä ja haprastuvan
kiintojään reunalta lähti pitkä vana irronneita jäälauttoja seilaamaan kohti länttä.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="color: black; font-size: 12pt; line-height: 107%;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-O3kDpjhcSpA/YH7bnRzGz_I/AAAAAAAAJbs/TNF8gakWQjwxXDqYpaiEbyvnUIIay9v7QCLcBGAsYHQ/s2048/P4181316.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-O3kDpjhcSpA/YH7bnRzGz_I/AAAAAAAAJbs/TNF8gakWQjwxXDqYpaiEbyvnUIIay9v7QCLcBGAsYHQ/w400-h300/P4181316.JPG" width="400" /></a></div><br /><p class="MsoNormal"><span style="color: black; font-size: 12pt; line-height: 107%;">Keväisiä lintuja oli jo melkoisesti liikkeellä. Ulkona Lapurin
eteläpuolella uiskenteli haahkaparvi. Lähempänä rannikkoa oli joutsenten ja hanhien lisäksi lokkeja, sorsia, telkkiä, koskeloita ja muutama merimetso. Pari moottorivenettäkin oli jo ehtinyt vesille. Toinen niistä ajeli
jäälauttojen seassa varovaisesti kohti Suuri-Pisiä. Poikkesin kasomassa Santsaaren länsilaidalla olevaa vanhaa sodanaikaista bunkkeria. Rantautuminen oli haastava, muutta onneksi paikka oli vallitsevalla tuulella hyvin suojassa. Tämän jälkeen jatkoin matkaani Souvion saaren ympäri. Melonta maistui, mutta peukalohanka alkoi taas
muistella olemassaolostaan, vaikka oli yrittänyt suojata sitä sormikkaalla. Käännyin
kuitenkin kotia kohti, sillä vaimoni oli luvannut tulla iltapäiväksi mökille
kevättöihin. <o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-uC0zxWIjypg/YH3J5FajiWI/AAAAAAAAJbE/2XPbrF9Df60OlnKX-0ggB49fim4mHrRKACLcBGAsYHQ/s2048/P4181362.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-uC0zxWIjypg/YH3J5FajiWI/AAAAAAAAJbE/2XPbrF9Df60OlnKX-0ggB49fim4mHrRKACLcBGAsYHQ/w400-h300/P4181362.JPG" width="400" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-sUT7dqS64eo/YH3KplXQBSI/AAAAAAAAJbU/wtTXZll0T-o6nopShG51Fz0Y5b9z0D7vACLcBGAsYHQ/s2048/P4181361.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-sUT7dqS64eo/YH3KplXQBSI/AAAAAAAAJbU/wtTXZll0T-o6nopShG51Fz0Y5b9z0D7vACLcBGAsYHQ/w400-h300/P4181361.JPG" width="400" /></a></div><br /><p class="MsoNormal"><span style="color: black; font-size: 12pt; line-height: 107%;">Kotimatkalla
ihastelin keväisessä termiikissä kaartelevia lokkeja. Tähän aikaan vuodesta niiden kirkunakin kuulosti vielä mukavalta. Mökkilahdella kolmen
kurjen parvi kurvasi matalalla aivan tonttimme yli, sitten ne löysivät hyvän
noston ja jäivät yläpuolelleni kaartamaan. Seurasin niiden vaivatonta nousua kenties kilometrin korkeuteen asti. Lopulta ne kävivät niin pieniksi, että näkeminen
alkoi olla hankalaa. Entinen purjelentäjä sisälläni heräsi. Muistin, kuinka
parikymmentä vuotta sitten kaartelin pitkän tovin yksinäisen kurjen seurassa muutaman metrin etäisyydellä. Katselimme siinä toisiamme lasin läpi korkealla Kymin
kentän ilmatilassa. Rantauduin hyvillä mielin ja suussa alkoi jo maistua vaimon
mukanaan tuoma pizza. Avokanoottikausi oli nyt avattu ja mittariin oli
viikonloppuna karttunut lähes kolmekymmentä kilometriä mitä parhaimmassa
kevätsäässä. Kyllä tätä oli jo odotettukin.</span></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-CmSI9W84BTQ/YH7b7FIKQeI/AAAAAAAAJb4/NGxjPL_u4hwkyPrgzWXDTVCmWUzBOkkCwCLcBGAsYHQ/s724/Sieppaaa.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="578" data-original-width="724" height="254" src="https://1.bp.blogspot.com/-CmSI9W84BTQ/YH7b7FIKQeI/AAAAAAAAJb4/NGxjPL_u4hwkyPrgzWXDTVCmWUzBOkkCwCLcBGAsYHQ/w320-h254/Sieppaaa.PNG" width="320" /></a></div><br /><span style="color: black; font-size: 12pt; line-height: 107%;"></span><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><o:p></o:p></span><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-_eUnb-xXQiM/YH7cSUnNBGI/AAAAAAAAJcA/Ydld5Z_GmlAvxOH7m2CkXyeelFR0FpLzgCLcBGAsYHQ/s734/Sieppaab.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="583" data-original-width="734" height="254" src="https://1.bp.blogspot.com/-_eUnb-xXQiM/YH7cSUnNBGI/AAAAAAAAJcA/Ydld5Z_GmlAvxOH7m2CkXyeelFR0FpLzgCLcBGAsYHQ/w320-h254/Sieppaab.PNG" width="320" /></a></div><p></p><p class="MsoNormal"></p><br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div></div><br /></div>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-46312174789897436492021-04-04T10:45:00.005+03:002021-04-04T20:21:13.410+03:00Rantaelämää Kaunissaaressa<p><span style="font-size: 12pt;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-gWoBXHf99P8/YGln8MNMNqI/AAAAAAAAJYg/pfmn986mkLwjPUg6HdXZJ5jBnyYQnqZwgCLcBGAsYHQ/s2048/P4031268.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-gWoBXHf99P8/YGln8MNMNqI/AAAAAAAAJYg/pfmn986mkLwjPUg6HdXZJ5jBnyYQnqZwgCLcBGAsYHQ/w400-h300/P4031268.JPG" width="400" /></a></div><br />Kaunissaaria
on maassamme varmasti lukuisia. Näistä ehkä kuuluisimmat ovat Sipoon edustalla
sijaitseva Helsingin kaupungin ulkoilualue sekä Pyhtään Kaunissaari Itäisellä
Suomenlahdella. Tässä tekstissä käsitellään jälkimmäistä.<p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Kotkan
edustalla oli sen verran jäätä, että vajalta ei vielä päässyt avomerelle. Edellisenä
viikonloppuna olin meloskellut Pyhtään Keihässalmessa, jossa oli silloin muutaman
kilometrin mittainen avoin vesialue. Mieli teki pääsiäispyhinä kuitenkin jo ulommas
merelle ja siksi olin pitkin viikkoa tiiraillut sääsatelliittien kuvia. Vielä
edellisenä päivänä Pyhtään Kaunissaaren pohjoispäässä oli jäätä, mutta silti se
kangasteli kutsuvana ajatuksissa. Keihässalmen päästä reitti merelle oli jo viikolla
vapautunut.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Oa3G-3sy8ZQ/YGlomoggexI/AAAAAAAAJYo/EA4PAioYLXM4u-CGJ6GTwe8v6bqBn3ocwCLcBGAsYHQ/s770/InkedKeih%25C3%25A4ssalmi_L2.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="678" data-original-width="770" height="353" src="https://1.bp.blogspot.com/-Oa3G-3sy8ZQ/YGlomoggexI/AAAAAAAAJYo/EA4PAioYLXM4u-CGJ6GTwe8v6bqBn3ocwCLcBGAsYHQ/w400-h353/InkedKeih%25C3%25A4ssalmi_L2.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Keihässalmi ja Kaunissaaren Pohjaspää on merkitty punaisella pisteellä.<br />Keltaisella korostettu alue Kaunissaaren pohjoispäässä on jäätä.</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Kuuluttelin
aikeistani Kotkan melojien WhatsApp -palstalla ja sain mukaani yhden muun
innokkaan retkeläisen. Tapasimme aamulla 3.4. Keihässalmen kalasatamassa, pakkasimme
kajakkimme ja lähdimme matkaan. Ilma oli aluksi melko harmaa ja kolea, tuuli
kävi pohjoisesta 5 m/s voimalla ja lämpötila oli +2 astetta. Päiväksi oli
kuitenkin ennustettu kirkkaampaa säätä ja tuulenkin oli luvattu hiljenevän
päivän mittaan.</span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-bXmGCWaeWOQ/YGlpX_MKuAI/AAAAAAAAJYw/8M2JMi4VMmEGNsbLVhopa3CcdnaROk6IgCLcBGAsYHQ/s2048/P4031227.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-bXmGCWaeWOQ/YGlpX_MKuAI/AAAAAAAAJYw/8M2JMi4VMmEGNsbLVhopa3CcdnaROk6IgCLcBGAsYHQ/w400-h300/P4031227.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Merta kohti. <br />Kymmenen kilomertin päässä sijaitseva Kaunissaari<br />erottuu yllättävän selvänä kajakin keulan edessä.</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Ohitimme
pian kohdan, jossa jäälautat olivat edellisellä viikolla tukkineet tieni. Horisontissa
näkyi punakylkinen laiva ja silloin tällöin jostain kuului yksittäisen
perämoottorin ulinaa. Ympärillä lenteli hanhia, joutsenia lokkeja ja telkkiä. Kevät
oli selvästi koittanut ja niin aikaisimmat mökkiläiset kuin muuttolinnitkin olivat jo palanneet. Näkyvyys oli harmaudesta huolimatta yllättävän hyvä ja kymmenen
kilometrin päässä odottava Kaunissaari piirtyi selvärajaisena horisontissa. Matka
eteni päättäväisesti sen hahmoa kohti. Aurinkokin alkoi pilkahdella pilvien
lomasta.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Kolmisen
kilometriä Kaunissaaresta pohjoiseen sijaitsee Lopi -niminen korkea ja
kallioinen saari. Koska emme kumpikaan ollut käynyt siellä ennen, päätimme korjata
tämän menomatkalla. Jouduimme hakemaan tovin maihinnousupaikkaa, mutta löysimme
varsin oivan matalan kallion läheltä saaren eteläkärkeä. Maihin kömpiessämme
muistin, että saarella sijaitsee geokätkö. Lähdimme saaren keskiosan korkealta
kalliolta etsimään sitä. Saaren sisäosat paljastuivat yllättävän vaikeakulkuiseksi
kivikoksi ja itse kallio oli täynnä railoja, joita piti varoa. Pyörimme aikamme
saaren huipulla maisemia ihaillen ja samalla kätköä etsien, mutta ainakin tällä
kertaa se jäi löytymättä. Päätimme palata takaisin kajakeille ja jatkaa matkaa.</span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-RhNSO4w1RvE/YGlpxSJ3JzI/AAAAAAAAJY4/-1pH3zIeB4A7dOfWmG4RhkD-rdxr7g4vQCLcBGAsYHQ/s2048/P4031238.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-RhNSO4w1RvE/YGlpxSJ3JzI/AAAAAAAAJY4/-1pH3zIeB4A7dOfWmG4RhkD-rdxr7g4vQCLcBGAsYHQ/w400-h300/P4031238.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lopi, Klobbholmen</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Lopista ei
ollut enää kuin lyhyt matka Kaunissaaren pohjoiskärkeen. Satelliittikuvissa
vielä edellisenä päivänä näkynyt jää oli seilannut tiehensä ja saatoimme meloa
kajakkimme suoraan hiekkarannalle valkoisen loiston juureen. Mukana olleita
jäähakkuja tai naskaleita ei tarvittu. Rannalle kävi tuuli, mutta onneksi se
oli aamusta jo hieman laantunut sekä lämmennyt. Silti etsimme lounastaukoamme
varten vielä tyynemmän ja lämpimämmän paikan itäpuolelta ja sytytimme
rantahiekkaan kaivamaamme koloon pienen nuotion.</span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-K6nVEAJqEcY/YGlqklXxxDI/AAAAAAAAJZA/mTnIhtCyRc4_jaPGIywrWoRa6bsYFUhwACLcBGAsYHQ/s2048/P4031250.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-K6nVEAJqEcY/YGlqklXxxDI/AAAAAAAAJZA/mTnIhtCyRc4_jaPGIywrWoRa6bsYFUhwACLcBGAsYHQ/w400-h300/P4031250.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kaunissaaren Pohjaspää </td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Makkaroita
paistaessamme ja eväitä nauttiessamme pilvet vetäytyivät ja aurinko paljastui
lopullisesti. Ympärille katsoessa maisema näytti täysin kesäiseltä. Oli aika vaihtaa
aurinkolasit silmille. Tarkemmin katsoessa merellä näkyi vielä ajelehtivia
jäälauttoja. Pari venettäkin oli jo liikkeellä. Istuskelimme hiekalla ja ihailimme
aikaista kesäidylliä unohtaen hetkeksi parinkymmenen asteen lämpötilaeron,
untuvatakit, pipot ja kuivapuvut. Tänne olisi ollut hyvä jäädä telttailemaan vaikka
yön ylikin.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-NfzNrj3SMz4/YGlrFsScjzI/AAAAAAAAJZI/xT9amBRUdTU1-MDGq3iz1Vi3SoqwHea1ACLcBGAsYHQ/s2048/P4031262%2B%25282%2529.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1537" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-NfzNrj3SMz4/YGlrFsScjzI/AAAAAAAAJZI/xT9amBRUdTU1-MDGq3iz1Vi3SoqwHea1ACLcBGAsYHQ/w400-h300/P4031262%2B%25282%2529.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">On the beach</td></tr></tbody></table><span style="font-size: 12pt;"><br /></span><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;"></span></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-_fBUVo_r4Vs/YGlrYiWHzcI/AAAAAAAAJZQ/M3ZlcC367gEKAuaZLdfGAs2Xqjt5YyHMgCLcBGAsYHQ/s2048/P4031260.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-_fBUVo_r4Vs/YGlrYiWHzcI/AAAAAAAAJZQ/M3ZlcC367gEKAuaZLdfGAs2Xqjt5YyHMgCLcBGAsYHQ/w400-h300/P4031260.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sorvatut nuotiopuut</td></tr></tbody></table><span style="font-size: 12pt;"><br />Koska olimme
varustautuneet vain päiväretkeen, oli pian aika sammuttaa nuotio, palata
kajakeille ja aloittaa paluumatka. Minulta kesti tovi pakata kaikki tavarat
matkaan. Kun viimein pääsin vesille, oli hiekanjyvä jumiuttanut kajakin evän
koteloonsa. En halunnut väkisin rempomalla vaurioittaa juuri vaihtamaani evävaijeria
ja nousin vielä uudestaan rannalle puhdistamaan eväkotelon hiekasta.</span><p></p>
<p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-f_eIk2T79Pg/YGlrrHlYCVI/AAAAAAAAJZY/6AqhNwmVAnYB9HeUMLe1CMQspZSGvH3HgCLcBGAsYHQ/s2048/P4031281.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-f_eIk2T79Pg/YGlrrHlYCVI/AAAAAAAAJZY/6AqhNwmVAnYB9HeUMLe1CMQspZSGvH3HgCLcBGAsYHQ/w300-h400/P4031281.JPG" width="300" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Turvavesi- eli keskiväylämerkki</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Kun viimein
pääsimme matkaan, huomasimme iloksemme, että sääennuste oli pitänyt myös tuulen
osalta. Vastatuulta ei ollut enää kuin ehkä kolmisen metriä sekunnissa, joten
kymmenen kilometrin kotimatka sujuisi leppoisasti. Laivaväylän kohdalla
vastalaine pompautti vielä välillä kajakin keulan ilmaan, mutta aallokkokin
laantui mitä lähemmäs rannikkoa meloimme. Krokön kärjessä huomasin hieman
harvinaisemman turvavesi- eli keskiväylämerkin. Siinä, missä merimerkeillä
tyypillisesti osoitetaan miltä puolelta sen voi ohittaa tai varoitetaan
karikoista, tämän merkin voi turvallisesti sivuuttaa miltä puolelta hyvänsä. <o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-_VIomRl-reI/YGlsK67n86I/AAAAAAAAJZg/4lIhhG5qxyIPO0IxpYx_xc9QIgHw6vDTgCLcBGAsYHQ/s1535/138af030-0792-46db-b98c-c72502caff03.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1151" data-original-width="1535" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-_VIomRl-reI/YGlsK67n86I/AAAAAAAAJZg/4lIhhG5qxyIPO0IxpYx_xc9QIgHw6vDTgCLcBGAsYHQ/w400-h300/138af030-0792-46db-b98c-c72502caff03.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jää kesti vielä juuri ja juuri<br /><span style="font-size: x-small;">Kuva Teija Willström</span></td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Lähempänä
Keihässalmea, väylän itäpuolella oli vielä hieman harmaaksi vettynyttä jäätä. Pitihän tämä
leikkimielellä käydä vielä kokemassa. Otin vauhtia ja liuin muovikajakillani
jään päälle. Se vaikutti yllättävän kovalta, vaikka olikin alta jo voimakkaasti
puikkoontunut. Nousin kuivapuvussani kajakin viereen seisomaan, jää kesti
vielä. Ilmeistä oli, ettei sinne jalkaisin kuitenkaan ollut enää mitään asiaa.
Purolanlahtikin oli jo tyhjentynyt pilkkijöistä, sieltä seilasi ainoastaan jäälauttoja
ulos merelle päin. Pian olimmekin jo takaisin lähtöpisteessämme. Kevään ensimmäinen
päiväretki onnistui kaikin puolin yli odotusten. Moottoritiellä kotia kohti
ajaessa tienvarren opastaulu näytti ilman lämpötilaksi +6 astetta ja päivän
aurinkokylpy kuumotti kasvoilla. Hymyilytti.</span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-lEPeNHN9lJY/YGlspP0V6cI/AAAAAAAAJZo/j7XDt1IcLNsJm-jf_71vubFAgxURsz2xgCLcBGAsYHQ/s2048/P4031304%2B%25282%2529.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-lEPeNHN9lJY/YGlspP0V6cI/AAAAAAAAJZo/j7XDt1IcLNsJm-jf_71vubFAgxURsz2xgCLcBGAsYHQ/w400-h300/P4031304%2B%25282%2529.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kaikki hyvä loppuu aikanaan</td></tr></tbody></table><br /><span style="font-size: 12pt;"><br /></span><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;"><br /></span></p>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-19312063678555983262021-04-01T14:00:00.001+03:002021-04-04T11:00:43.138+03:00Säätöevän vaijerin vaihto<p></p><div style="text-align: center;"> <a href="https://1.bp.blogspot.com/-gAoIN4gKl5E/YGCjEWV9rJI/AAAAAAAAJXc/mLQfEQmp2vcFyRmB31VwUtWtzPwlW4ZMACLcBGAsYHQ/s2048/20210326_170014.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-gAoIN4gKl5E/YGCjEWV9rJI/AAAAAAAAJXc/mLQfEQmp2vcFyRmB31VwUtWtzPwlW4ZMACLcBGAsYHQ/w400-h300/20210326_170014.jpg" width="400" /></a></div><br /><p></p><p class="MsoNormal">Mökiltä kajakkia hakiessani huomasin, että kajakkini peräsin
oli lähes jumissa eikä mennyt enää kunnolla sisään. Arvelin aluksi vaijerin
olevan jäässä, mutta tarkempi tutkiminen osoitti muutaman säikeen olevan poikki
ja rispaantunut. Enempää en saanut selville, sillä näkyvyys eväkotelon sisään
on varsin rajoitettu. Piti siis purkaa koko aparaatti.<o:p></o:p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-8nx9zBe8CJQ/YGCl_fOMbgI/AAAAAAAAJYI/wiJIQaMhSBclxtuIfQqf5r7fSW5BMUjOwCLcBGAsYHQ/s1498/20210327_200707.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1498" data-original-width="1124" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-8nx9zBe8CJQ/YGCl_fOMbgI/AAAAAAAAJYI/wiJIQaMhSBclxtuIfQqf5r7fSW5BMUjOwCLcBGAsYHQ/w300-h400/20210327_200707.jpg" width="300" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Puhdetöitä tiedossa</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal">Pienen ähväämisen jälkeen säätöyksikön rakenne selvisi ja
sain vaijerin irrotettua käyttövivun päästä. Tämän jälkeen evä oli helppo
irrottaa ja vetää vaijereineen ulos. Osoittautui, että vaijeri oli itse asiassa
lähes poikki ja evä vain muutaman säikeen varassa. Lisäksi rispaantunut pää oli
pahasti mutkalla. Oli todellinen ihme, että evä ylipäätänsä oli toiminut tähän
asti lähes normaalisti. Loppukesästä olin tosin huomannut, että se jäi pari
senttiä auki eikä mennyt täysin koteloonsa niin kuin uutena.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Ap1UbPSkpBQ/YGCjkzkyK0I/AAAAAAAAJXk/VqUxuooKCqwRaPMlWqvQwUQgIRlV0luFwCLcBGAsYHQ/s1677/20210327_161547.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1258" data-original-width="1677" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-Ap1UbPSkpBQ/YGCjkzkyK0I/AAAAAAAAJXk/VqUxuooKCqwRaPMlWqvQwUQgIRlV0luFwCLcBGAsYHQ/w400-h300/20210327_161547.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Huonokuntoinen potilas</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal">Evämekanismi on Kajaksportin valmistama, joten siihen olisi
löytynyt varaosia helposti. Aluksi suunnittelin uuden vaijerin tilaamista
melontatarvikeliikkeestä, mutta tällöin olisi pitänyt ostaa kokonainen evä –
vaijeri yhdistelmä. Sitten muistin, että minulla on useampi kymmen metriä
käytöstä poistettuja purjeveneen kaide- ja barduunavaijereita autotallissa.
Jälkimmäinen näistä osoittautui juuri oikean tyyppiseksi ja on luonnollisesti
valmistettu haponkestävästä teräslangasta.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-OX0ZGlq3Owg/YGCku9CHj5I/AAAAAAAAJXs/r-MNMJ4C9l8pwspHILmC7WuwdSdnMPCUACLcBGAsYHQ/s1608/20210327_194859.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1608" data-original-width="1206" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-OX0ZGlq3Owg/YGCku9CHj5I/AAAAAAAAJXs/r-MNMJ4C9l8pwspHILmC7WuwdSdnMPCUACLcBGAsYHQ/w300-h400/20210327_194859.jpg" width="300" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vaijeria läytyi omasta takaa</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal">Vaihtamisen kannalta ongelmaksi tahtoi muodostua se, että
evä ja vaijeri on alun perin valmistettu kiinteäksi yhdistelmäksi eikä vaijeria
ole tarkoitettu irrotettavaksi. Koitin ensin lämmittää vaijeria, mutta en
saanut siihen johtumaan niin paljoa lämpöä, että liitos olisi antanut periksi. Sitten
mieleeni muistui poikana hellan päällä lämmittäen taivutettavat
Tico-lämärilavat. Päätin yrittää koko evän lämmittämistä samalla tavoin ja kas,
sain lujasti kaksin käsin vetäen vaijerin irtoamaan kolostaan. Tämä koski tosin
vain muutamaa säiettä, koska katkenneet säikeet jäivät luonnollisesti edelleen
evän sisään.</p><p class="MsoNormal">Lyhensin puukolla pari milliä evästä vaijerin ympärille
tulevaa muovista kaulusta, ja sain näin lopuista säikeiden päistä pihdeillä kiinni. Edelleen
evää lämmittämällä sain kuin sainkin vedetyksi katkenneet säikeet yksi kerrallaan
ulos. Evän jäähdyttyä hoonasin reiän poralla siistiksi ja sovitin
barduunavaijerista katkaisemani pään vanhaan reikään.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-m60F--JmJkg/YGClGEnOs6I/AAAAAAAAJX0/qv40PZm1To0XthRqUsMnKMxsFG4P1nD1gCLcBGAsYHQ/s1752/20210327_164029.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1314" data-original-width="1752" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-m60F--JmJkg/YGClGEnOs6I/AAAAAAAAJX0/qv40PZm1To0XthRqUsMnKMxsFG4P1nD1gCLcBGAsYHQ/w400-h300/20210327_164029.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näprättävää riitti</td></tr></tbody></table><br /><p></p><p class="MsoNormal">Seuraavana ongelmana oli, kuinka saisin tämän uuden vaijerin
lukittua tukevasti paikoilleen. Ajattelin aluksi lämmittää vaijeria ja imeyttää
sen säikeiden väliin tinaa. Nyt evän sivuilla olevista koloista voisin lisätä
hieman tinaa päälle, jolloin se lukitsisi vaijerin paikoilleen. Homma ei
kuitenkaan toiminut suunnittelemallani tavalla, Vaijeri tuntui hylkivän tinaa
niin, että en saanut sitä imeytettyä siihen, kuten olin suunnitellut.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mietin hetken ja porasin evän läpi vielä yhden reijän, josta
pujotin vaijerin päähän prikan. Litistin tämän vaijerin ympärille ja sulatin
reiän täyteen tinaa. Sivuilla olevista pienemmistä koloista imeytin epoksia
säikeiden väliin sekä itse reikään. Uskon tämän tarjoavan riittävän kitkan
vaijerin paikoillaan pitämisesi. Lopuksi rakensin epoksista vielä pienen
kauluksen aikaisemmin pois vuolemani muovin tilalle. Nyt vaijeri tuntui pysyvän
tukevasti kiinni evässä.<o:p></o:p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-r88uJFXeWIc/YGClfcpG2vI/AAAAAAAAJX8/PJLH0K4-07o2mCGJTaWvmPrJn93KJLrggCLcBGAsYHQ/s1687/20210327_194813.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1265" data-original-width="1687" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-r88uJFXeWIc/YGClfcpG2vI/AAAAAAAAJX8/PJLH0K4-07o2mCGJTaWvmPrJn93KJLrggCLcBGAsYHQ/w400-h300/20210327_194813.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kyllä se tästä</td></tr></tbody></table>
<p class="MsoNormal">Lopuksi otin vanhasta vaijerista mitan ja katkaisin tämän
uuden saman mittaiseksi. Nyt saatoin palata autotalliin sovittamaan evää
takaisin paikoilleen. Säädin vaijeriin oikean pituuden ja ruuvasin komeuden
kasaan. Evä vaikutti toimivan, mutta tuntui turhan jäykältä. Syyksi osoittautui
ylimääräinen epoksi, jota en ollut muistanut poistaa riittävän tarkasti evän pinnalta. Tämän
hoidettuani ruiskautin vielä tilkan teflon spraytä vaijerin tukiputken sisään.
Nyt homma alkoi toimia, kuten pitääkin. Koska uusi vaijeri löytyi omista
varastoista ja sen istuttaminen vanhaan evään onnistui, ei tämä remontti tullut
maksamaan käytännössä senttiäkään. Tärkeintä tässä ei kuitenkaan ollut rahan
säästö, vaan mukava puuhastelu lauantai-iltapäivänä. Epäilen kuitenkin, että
nyt laittamaani vaijeria on mahdotonta enää irrottaa evästä, joten seuraavalla
kerralla on edessä ilmeisesti uuden evän hankkiminen.<o:p></o:p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-SOranovFFkw/YGClxNQp3rI/AAAAAAAAJYE/qGJtUrLiZ6AU0ZV-xhADYGxqJiBduCeowCLcBGAsYHQ/s1868/20210327_202959.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1868" data-original-width="1401" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-SOranovFFkw/YGClxNQp3rI/AAAAAAAAJYE/qGJtUrLiZ6AU0ZV-xhADYGxqJiBduCeowCLcBGAsYHQ/w300-h400/20210327_202959.jpg" width="300" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Valmiina vesille</td></tr></tbody></table><br /><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"> </p>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-28970028193192941692021-03-28T09:01:00.001+03:002021-04-04T20:21:26.855+03:00Vesillä!<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-7UdXDTeitUE/YGAW97LrdwI/AAAAAAAAJWM/-0MBGAqu2Ogv7zzsTVQYuynWJHexycN5wCLcBGAsYHQ/s2048/aP3271211.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-7UdXDTeitUE/YGAW97LrdwI/AAAAAAAAJWM/-0MBGAqu2Ogv7zzsTVQYuynWJHexycN5wCLcBGAsYHQ/w480-h640/aP3271211.JPG" width="480" /></a></div><br /><p></p><p class="MsoNormal">Talven hiihtotavoite täyttyi alkuviikosta ja haaveet kauden
viimeisestä retkiluistelusta kariutuivat yöpakkasten puutteeseen.
Torstai-iltana aloin tuumailla melontakauden avausta viikonlopulle.
Satelliittikuvat Pyhtään Keihässalmesta näyttivät lupaavilta. Enää pieni jääkannas
esteenä ja reitti avomerelle olisi auki. Ajattelin tuon kannaksen saattavan
sulaa viikonlopuksi. Joka tapauksessa melomaan Keihässalmesta ainakin pääsisi.
Perjantaina autoilin Klamilaan hakemaan muovikajakkia kaupunkiin. <o:p></o:p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-maHstfQ2mrE/YGAXzxO3bMI/AAAAAAAAJWU/3EFNrg6IB1EaH9m2s94HKeuXGa_ydaxswCLcBGAsYHQ/s1862/20210326_155653.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1396" data-original-width="1862" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-maHstfQ2mrE/YGAXzxO3bMI/AAAAAAAAJWU/3EFNrg6IB1EaH9m2s94HKeuXGa_ydaxswCLcBGAsYHQ/w400-h300/20210326_155653.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ristikon vankina</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal">Mökillä meinasi mennä sormi suuhun. Olin edellisenä kesänä rakentanut
uuden koristeristikon tuvan pilarien väliin. Nyt tämä ristikko oli jäätynyt tukevasti
maahan kiinni ja kajakki oli vankina sen takana. Jäinen maa oli kovaa
kaivettavaksi, mutta pikkuhiljaa sain ristikon liikkumaan ja venhon esiin.
Seuraava takaisku paljastui, kun nostin sen auton katolle. Evä ei millään
suostunut menemään koteloonsa. Pikainen tutkiminen paljasti, että vaijeri oli
rispaantunut eväkotelon päästä. Pienellä askartelulla sain evän kelvolliseen
asentoon. SeaBird Scott on kajakki, joka edellyttää melojaltaan aktiivista evän
käyttöä, mutta onneksi tuuliennuste lauantaille oli hyvin maltillinen. Kotona
kaupungissa kasasin melontavarusteeni talven kätköistä valmiiksi aamua varten.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-PSW6wuv6lCQ/YGAYKC8pzvI/AAAAAAAAJWc/PrBKK6VO1IgYulrA_xsz2wTbauluftxAgCLcBGAsYHQ/s2048/20210326_170014.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-PSW6wuv6lCQ/YGAYKC8pzvI/AAAAAAAAJWc/PrBKK6VO1IgYulrA_xsz2wTbauluftxAgCLcBGAsYHQ/w400-h300/20210326_170014.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jumissa</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal">Perjantain raskas sumu oli mukavasti ohentunut
lauantaiaamuksi, mutta mitään syytä kiirehtiä vesille ei silti vielä ollut.
Odottelun jälkeen ilma näytti mukavasti edelleen selkiämisen merkkejä, joten
hyppäsin autoon ja ajoin kajakki katolla parikymmentä kilometriä naapurikunnan
puolelle. Ilma oli pari astetta plussalla, mutta puin kuivapuvun alle
verkkokerraston lisäksi alakertaan ohuet merinokalsarit ja päälle aavistuksen
paksumman villapaidan. Kohta kajakki jo solahtikin jäältä Suomenlahteen.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-b96aMZ4vQM0/YGAYjyjntaI/AAAAAAAAJWk/OsNEjloNlrc5AmauE_1ZxdAmPa8EtUh6gCLcBGAsYHQ/s2048/P3271136.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-b96aMZ4vQM0/YGAYjyjntaI/AAAAAAAAJWk/OsNEjloNlrc5AmauE_1ZxdAmPa8EtUh6gCLcBGAsYHQ/w400-h300/P3271136.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kaikki valmiina</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal">Otin ensimmäiset vedot varovasti ja suuntasin myötätuulessa
Keihässalmen sillan alta Purolan lahden puolelle. Kovin pitkälle en päässyt,
kun jään reuna tuli vastaan. Käytännöllisesti katsoen koko lahti oli vielä jään
peitossa ja sen päällä kykki toistakymmentä pilkkijää. Käännyin takaisin ja
meloin kohti merta. Aloin pikkuhiljaa saada taas juonesta kiinni ja päästä
vauhtiin. Suunnittelin jo melovani Krokön eteläkärkeen. Matka tyssäsi kuitenkin
parin kilometrin jälkeen. Olin ajatellut pienen satelliitissa näkeväni
kannaksen sulaneen ja tien merelle olevan auki. Ehkä näin olikin, mutta tuuli
oli kääntynyt kuvan ottamisen jälkeen ja koko avoin alue oli nyt täynnä
omakotitalon kokoisia jäälauttoja. Ilma kuitenkin parani jatkuvasti ja
aurinkokin alkoi jo välillä pilkahdella. Jään reunalla istuskeli iso parvi
lokkeja.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-VGNtfwS3dTU/YGAY6hSaHlI/AAAAAAAAJWs/pJooa4mSvIkiGAjKbvC_84RhlYUU7wxXQCLcBGAsYHQ/s2048/dP3271185.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-VGNtfwS3dTU/YGAY6hSaHlI/AAAAAAAAJWs/pJooa4mSvIkiGAjKbvC_84RhlYUU7wxXQCLcBGAsYHQ/w400-h300/dP3271185.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Koillisväylä</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal">Käännyin takaisin kohti Keihässalmea. Lahdella souteli laulujoutsenpariskunta,
silloin tällöin ne töräyttelivät trumpettejaan. Myös pari valkoposkihanhea oli
saapunut tepastelemaan jään reunalle. Sorsia, koskeloita ja telkkiä olikin
sitten jo runsaammin. Pyhtään melojien laituri odotteli raukeana rannalla
jäiden lähtöä. Tein taas lenkin Purolanlahden puolella ja lähdin uudelle
kierrokselle. Munapirtin puolella telakalla olevat veneet uinuivat vielä talviuntaan.
Aurinko oli tullut nyt kokonaan esiin, minä kiertelin jäälauttojen seassa sopivia
väyliä etsiskellen. Nousin Furuholmenin rantakalliolle tähystämään, näkyisikö
siletä avoveden raja. Jäälauttoja riitti kuitenkin niin pitkälle, että haaveet
pidemmästä reissusta saattoi unohtaa. Aloin kuitenkin miettiä, että pääsiäisenä
olisi mukava tehdä päiväretki Kaunissaareen, mikäli sattuisi suotuisa sää.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-0R4znUVgd10/YGAZRZo3ClI/AAAAAAAAJW0/eIghTAXiY2kA8XGSHX93WWsVMft9GMFXwCLcBGAsYHQ/s2048/bP3271201.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-0R4znUVgd10/YGAZRZo3ClI/AAAAAAAAJW0/eIghTAXiY2kA8XGSHX93WWsVMft9GMFXwCLcBGAsYHQ/w400-h300/bP3271201.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tähystystauko</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kotoa lähtiessäni olin napannut autotallista mukaani Tommi
Hendriksin varta vasten kajakkimelontaa varten suunnittelemat ja valmistamat
jäähakut. Muutaman kerran näille tuli todellista käyttöä, kun reitti
jäälauttojen välissä meni umpeen ja anoa mahdollisuus päästä takaisin oli
ylittää lautta. Nämä hakut ovat aivan ylivertaisia kaikkiin muihin näkemiini naskali-
ja suksisauvaviritelmiin verrattuna. Eteneminen hakkujen kanssa käy varsin
vaivattomasti ja niitä on helppo säilyttää toimintavalmiina kajakin kannella.<o:p></o:p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-dU0GDRAli5E/YGAZ0fDDS2I/AAAAAAAAJW8/aOmpQ7YV1nEWQy13SQaBrfAO01VKqNNOQCLcBGAsYHQ/s2048/P3271169%2B%25282%2529.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-dU0GDRAli5E/YGAZ0fDDS2I/AAAAAAAAJW8/aOmpQ7YV1nEWQy13SQaBrfAO01VKqNNOQCLcBGAsYHQ/w400-h300/P3271169%2B%25282%2529.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jäähakku on eto peli</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal">Tein vielä yhden lenkin edestakaisin ja juttelin tovin
Pyhtään melojien puuhamiehen kanssa. Joku oli nähnyt keltaisen kajakin vesillä
ja ihmetellyt ääneen melojaa. Täytyihän se lähteä tarkistamaan, kuka tuo mahtoi
olla. Valokuvailin vielä tovin jäälauttoja ja nautin komeasta kelistä. Hiki
alkoi hiipiä puseroon, tällä reissulla olisi hyvin pärjännyt kevyemmälläkin
varustuksella. Kolmannen kierroksen jälkeen ajattelin, että runsas 12km saa
riittää kauden avaukseksi ja meloin takaisin rantaan. Puhelin paljasti pian vaimon
jo kaivanneen melojaa. Sen verran tämä vaatimaton melonta annos tuntui
kropassa, että kajakin katolle saamiseksi joutui jo hieman punnertamaan. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Illalla kotona tätä kirjoittaessa kasvoja kuumotti
mukavasti. Seuraavalla kerralla osaan ottaa aurinkorasvatkin mukaan.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-lBJcuFCE2OI/YGBihy2coCI/AAAAAAAAJXU/EXnpMCK02-QNz24BzF--89YvEcq8WZ39wCLcBGAsYHQ/s2048/P3271179.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-lBJcuFCE2OI/YGBihy2coCI/AAAAAAAAJXU/EXnpMCK02-QNz24BzF--89YvEcq8WZ39wCLcBGAsYHQ/w400-h300/P3271179.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Talviunilla</td></tr></tbody></table><br /><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p><p class="MsoNormal"><br /></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-42850165349232406432021-03-25T08:30:00.008+02:002021-04-17T06:42:47.731+03:00Kylmän kelin melontavaatetus<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-T8cY-VhFAH8/YFdwi58oKAI/AAAAAAAAJUs/OEiBZ8-ygFckW7MTwbj6O87WFFxjF2dowCLcBGAsYHQ/s2560/P1100285.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="2560" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-T8cY-VhFAH8/YFdwi58oKAI/AAAAAAAAJUs/OEiBZ8-ygFckW7MTwbj6O87WFFxjF2dowCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1100285.JPG" width="400" /></a></div><br /><span style="font-size: 12pt;">Lämpimällä
kesäsäällä melontavaatetusta ei päiväretkillä juuri tarvitse miettiä. Shortsit
tai verkkarit jalkaan, päälle keinokuituinen urheilupaita, päähän lippalakki ja
päiväluukkuun ohut anorakki kaiken varalta. Kylmän veden aikaan pukeutuminen
menee paljon haasteellisemmaksi eikä olekaan ihme, että melontapalstoilla
kysellään tämän tästä vaatetusvinkkejä karumpiin olosuhteisiin. Omaa melontauraani
aloitellessa sain paljon hyviä vinkkejä Vesille kajakilla- kirjasta sekä Antti
Hanskin ja Pekka Lassilan blogiteksteistä. Vuonna 2013 tätä blogia aloittaessani
toivoin, että siitä voisi joskus olla samalla tavoin hyötyä jollekin toiselle. Olen
havainnut, että viisi vuotta sitten kirjoittamaani <a href="http://pikkulokki.blogspot.com/2016/01/kalustoinventaario-osa-4-vaateet-ja.html" target="_blank">melontavaatetusta käsittelevää tekstiäni</a> luetaan edelleen, joten sille on täytynyt olla jonkinlainen tilaus. Näin
uuden melontakauden alussa ajattelin jakaa hieman nykykokemuksiani kylmän kelin
melontavaatetuksesta.</span><p></p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-bum942B2bUg/YFdxHEDEjII/AAAAAAAAJU0/NzrmDluQul4vdMRPcUu7Msm6sDWAGSwmwCLcBGAsYHQ/s2560/P1020790.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="2560" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-bum942B2bUg/YFdxHEDEjII/AAAAAAAAJU0/NzrmDluQul4vdMRPcUu7Msm6sDWAGSwmwCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1020790.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ilman kuivapukua tänne ei ole asiaa</td></tr></tbody></table><span style="font-size: 12pt;"><br />Mikäli haluaa
meloa kesäkuukausien ulkopuolella, kuivapuku on retki- tai harrastemelojalle käytännöllisesti
katsoen pakkohankinta. Hyväkään anorakki ei lämmitä, mikäli kajakki kaatuu tai puvun sisään pääsee vettä. Muutaman asteen lämpöisessä vedessä ihminen ei kauaa
säily toimintakykyisenä, vaikka olisi kuinka taitava tai ranta sijaitsisi lähellä.
Silloin tällöin kysellään märkäpuvun soveltuvuutta melojalle. Märkäpuku on
nimensä mukaisesti tarkoitettu toimimaan märkänä siten, että sen sisään pääsee ohut
vesikerros, jonka ruumiinlämpö pitää lämpimänä. Se on oiva varuste monenlaiseen
vesiurheiluun sukelluksesta koskimelontaan, surffaukseen tai vesihiihtoon.
Yhteistä näille lajeille on, että niissä harrastaja pysyy käytännöllisesti
katsoen koko ajan märkänä. Retkimelonta on aivan erityyppistä, melojan on
tarkoitus pysyä kuivana. Tähän ei märkäpuku sovellu.</span><p></p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-d_6F2HOsUD0/YFd0vFFFcgI/AAAAAAAAJVc/iopaErCTgS8kA_jP9e-PeHpl_W7JhHYrQCLcBGAsYHQ/s2503/P1140686%2B%25283%2529.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1877" data-original-width="2503" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-d_6F2HOsUD0/YFd0vFFFcgI/AAAAAAAAJVc/iopaErCTgS8kA_jP9e-PeHpl_W7JhHYrQCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1140686%2B%25283%2529.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tammikuussa 2020</td></tr></tbody></table><span style="font-size: 12pt;"></span><p></p><p><span style="font-size: 12pt;">Minkälainen
kuivapuku sitten on hyvä? Kysymykseen on varmasti yhtä monta vastausta, kun vastaajaakin.
Yhden mielestä huppu on ehdoton, toisen mielestä se on vain tiellä. Retkimelonnassa
hupusta on varmasti joskus hyötyä, koskimelojan näkökulmasta se on haitaksi ja
kerää kaaduttaessa vettä. Mikäli puku on varustettu hupulla, kulkee se luonnollisesti
aina mukana. Toisaalta puuttuvan hupun voi hyvin korvata myös päiväluukussa
kulkevalla sydvestillä, joka ei samalla tavoin rajoita näkyvyyttä sivuille.</span></p><p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"></span></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-7FWbs6lLd8Y/YFdzf5sVO5I/AAAAAAAAJVE/9Jk86Uj4tpQQ0ua5n5LvxdGtHdaxz7SkwCLcBGAsYHQ/s2048/P9200625%2B%25284%2529.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1537" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-7FWbs6lLd8Y/YFdzf5sVO5I/AAAAAAAAJVE/9Jk86Uj4tpQQ0ua5n5LvxdGtHdaxz7SkwCLcBGAsYHQ/w400-h300/P9200625%2B%25284%2529.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Syyskuun lopussa kuivapuku on jo tarpeen </td></tr></tbody></table><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /></span><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Joku
arvostaa puvussa taskuja ja saniteettivetoketjuja, joku muu mutkatonta ja
yksinkertaista leikkausta. Jollekin puvun tyylillä on väliä, toiselle riittää,
että se on mukava päällä ja pitää veden ulkona. Yhtä ei haittaa selkäpuolella
kulkeva hartiavetoketju, mutta toinen ei taivu itse avaamaan tai sulkemaan sitä.
Joku pitää kaksiosaisen kuivapuvun muunneltavuudesta ja mahdollisuudesta
käyttää pelkkää yläosaa anorakkina, toinen kammoksuu vyötärölle kerääntyvää kangasta
ja vetoketjua. Jonkun mielestä lämpimät ja kestävät neopreenimansetit ovat
ehdottomat, toinen ei kelpuuta muuta kuin napakat ja varmasti tiiviit, mutta samalla
kylmemmät ja hauraammat lateksimansetit. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä
siitä, että puvun tulee olla mahdollisimman hengittävä ja ehdottoman
vesitiivis. Monet kokeneet melojat vannovat Kokatatin malliston nimeen, minä olen ollut tyytyväinen Ursuitin AWS:ään. Välikuivapukukin saa joiltain kannatusta. Mielestäni se ei kuitenkaan ole oikea vaate aktiiviseen kajakkimelontaan, jossa meloja joutuu koko ajan alttiiksi pärskeille. Kanoottimelontaan ja moneen muuhun vesillä liikkumiseen saattaisin sellaista itsekin harkita.</span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-qf7BC-iRiZM/YGAl3WpUkPI/AAAAAAAAJXM/UPiVQa4uJw8wzNgyZ10y45MiA5aMQZxIACLcBGAsYHQ/s2048/P3271183.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-qf7BC-iRiZM/YGAl3WpUkPI/AAAAAAAAJXM/UPiVQa4uJw8wzNgyZ10y45MiA5aMQZxIACLcBGAsYHQ/w400-h300/P3271183.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hyvän kuivapuvun pinnassa vesi pisaroituu eikä imeydy kankaaseen </td></tr></tbody></table><span style="font-size: 12pt;"><br /></span><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Mitä sitten
kuivapuvun alle? Varsin pitkään puin kylmällä säällä alimmaiseksi urheilukerraston
ja tämän päälle ohuen, tai pakkasella hieman paksumman fleece- kerraston.
Fleecen hyötynä on, ettei se kerää vettä, vaan siirtää kosteuden ulospäin. Reippaammin
meloessa kuivapuku ei välttämättä aina ehdi hengittää riittävästi, tällöin kosteus
alkaa kerääntyä sen sisäpinnalle. Ilmiötä edesauttaa, mikäli puvun ulkopinta on
märkä tai jäässä, eikä vyötäröllä oleva aukkopeite ja melontaliivitkään yhtään paranna hengittävyyttä. Pakkaskelillä saattaa joskus käydä jopa niin, että puvun sisään
kerääntynyt kosteus alkaa jäätyä puvun sisäpinnalle. Tuolloin aiempi vähäinenkin
hengittävyys katoaa. Toinen edellä mainitun yhdistelmän huono puoli on, että kerraston
ja fleecen välillä on runsaasti kitkaa. Kun fleece ohuenakin on varsin
paksu, tulee asusta helposti tönkkö ja melojasta kankea. Muutenkin ylipukeutumista on mielestäni hyvä välttää. Liikkeessä pysyy kyllä lämpimänä.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Armeijassa
olin tutustunut verkkopaitaan. Nuo 80- luvun Uuno- paidat oli valmistettu
puuvillasta ja niiden ominaisuudet kärsivät, kun ne pääsivät kostumaan. Siltikin ne olivat varsin käytännöllisiä ja yllättävän lämpimiä. Kun kauppoihin alkoi ilmestyä synteettisestä
materiaalista valmistettuja verkkokerrastoja, ymmärsin oitis tällaisen asun
mahdollisuudet. Nykyisin käytännöllisesti katsottuna aina kylmän sään
aktiviteetteihin pukeutuessani, alimmainen kerrokseni muodostuu polyprobyleenisestä verkkokerrastosta, oli sitten kysymyksessä mikä liikuntalaji hyvänsä. Pian ensimmäisen keinokuituisen verkkokerraston hankittuani myös fleecet jäivät kaapin perälle ja niiden tilalle
tuli merinovilla. Merino ei enää päästä kaikkea ylimääräistä kosteutta tiivistymään kuivapuvun sisäpinnalle, vaan sitoo siitä osan itseensä. Silti villa lämmittää tunnetusti kosteanakin.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"></span></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-M5nQ-4OzalQ/YFd2IvL5PBI/AAAAAAAAJVk/AiCDSGBmjlMGodsQ4WbvqPDEt1NX3gT6gCLcBGAsYHQ/s1375/20210321_183430.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1031" data-original-width="1375" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-M5nQ-4OzalQ/YFd2IvL5PBI/AAAAAAAAJVk/AiCDSGBmjlMGodsQ4WbvqPDEt1NX3gT6gCLcBGAsYHQ/w400-h300/20210321_183430.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Verkkokerraston paitoja</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Nykyisin puen
kylmän kelin melontaa varten päälleni ensin verkkokerraston ja tämän päälle
merinot. Mikäli ilma on pakkasen puolella, saatan korvata merinovillaisen
aluspaidan hieman tukevammalla, merinopaidalla. Joskus kylmällä tässä välissä
saattaa olla vielä seitin ohut keinokuinen urheilupaita. Ilmojen lämmetessä
korvaan merinot ensin urheilukerrastolla ja sitten, kun ilman lämpötila alkaa lähennellä
jo kesälukemia, mutta vesi on edelleen hyvin kylmää, saattaa jopa pelkkä
verkkokerrasto riittää kuivapuvun alle. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Päähineeksi
valitsen yleensä pipon. Mikäli ilma ei ole kovin kylmä, pärjää ohuella
keinokuitupipolla. Sitten, kun ollaan lähempänä nollaa, vaihtuu piponi
villaiseen. Tuulisella säällä valitsen päähäni villaisen hiihtopipon, jossa on kankaan
sisään ommeltu tuulisuoja. Oikein kurjalla tai kylmällä kelillä käytän ohuesta
neopreenista valmistettua kypärämyssyä, joka suojaa myös poskia sekä niskaa.
Mahdollisessa kaatumistilanteessa tämä estää lisäksi vettä joutumasta korviin
sekä toimii ylimääräisenä tiivisteenä kaulamansetin päällä. Tämän neopreenimyssyn
päällä on usein ohut ja värikäs hiihtopipo ja kaulassani putkihuivi.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"></span></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-uI13yLWnIl8/YFdz1e3Yu-I/AAAAAAAAJVM/oBONXbLyKZQZ9ZMo-zKFcXK65GHTS-0RgCLcBGAsYHQ/s2560/P1050582.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="2560" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-uI13yLWnIl8/YFdz1e3Yu-I/AAAAAAAAJVM/oBONXbLyKZQZ9ZMo-zKFcXK65GHTS-0RgCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1050582.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rapsakan pakkaskelin varustus</td></tr></tbody></table><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /><span style="font-size: 12pt;"><a href="http://pikkulokki.blogspot.com/2015/03/melontahanskaa-metsastamassa.html" target="_blank">Käsineistä olen kirjoittanut ennenkin</a>. Olen kokeillut varsin monenlaisia yhdistelmiä.
Tämän hetken suosikkini on tavalliset Motonetistä tai Prismasta löytyvät Inuit
Ice-Grip- neopreenisormikkaat. Kylmällä säällä nämä eivät yksin tahdo riittää,
mutta tilanne muuttuu, kun laitan päälle normaalia melarukkasta lyhyemmät, ohuet ja avonaiset tuulisuojat. Toinen käyttämäni vaihtoehto on NRS Toaster- rukkanen, mutta
edellinen vaihtoehto on mielestäni sekä käytännöllisempi että lämpimämpi. Neopreenista
valmistetut melarukkaset ovat minulla vielä kokeilematta, moni on tällaisia kehunut.</span></span><div><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-wPt1vDfqsXI/YGAkYFwjyqI/AAAAAAAAJXE/iHDbTaRUxA4pAuc4rFhkgiFpFFTpX1KVwCLcBGAsYHQ/s2048/P3271224.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-wPt1vDfqsXI/YGAkYFwjyqI/AAAAAAAAJXE/iHDbTaRUxA4pAuc4rFhkgiFpFFTpX1KVwCLcBGAsYHQ/w400-h300/P3271224.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Neopreenisormikas ja tuulisuoja on toimiva yhdistelmä</td></tr></tbody></table><div><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Jalkoihin
kuivapuvun sisälle puen normaalisti ohuehkot sekoitemateriaalista valmistetut
sukat. Yritän varoa jalkojen kastumista kylmissä olosuhteissa ja siksi minulla
on usein jaloissani rautakaupasta löytyneet vesitiiviit, terästään kumipinnoitetut neopreenisaappaat. Nämä ovat hieman ahtaat kajakin jalkatilassa
ja siksi vaihdan ne kelien salliessa Ursuitin kuivapuvun mukana tulleisiin tossuihin. Nämä tossut ovat huomattavasti sirommat ja notkeammat, mutta eivät pidä
vettä ja ovat siksi edellisiä viileämmät. Kylmään veteen en näillä kovin mielelläni kahlaa, ettei varpaat ala myöhemmin palella kajakissa istuessani.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-mtspFQmu8ww/YFdxw8o1mmI/AAAAAAAAJU8/hrEVWX0aD5ot7X0Wlt-0wPpLhCZ9wU1iwCLcBGAsYHQ/s2560/P1050636.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="2560" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-mtspFQmu8ww/YFdxw8o1mmI/AAAAAAAAJU8/hrEVWX0aD5ot7X0Wlt-0wPpLhCZ9wU1iwCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1050636.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vähäistä jäänmuodostusta kansirakenteissa</td></tr></tbody></table><span style="font-size: 12pt;"></span><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Meloessa
keho tuottaa kohtalaisesti lämpöä ja kajakissa istuessa on yleensä mukavan
lämmin. Pakkaskelillä olen kuitenkin joskus vuorannut istuma-aukon pohjan sisäpuolelta
ohuella telttapatjalla, niin ettei kylmyys pääse säteilemään alta päin.
Rannalle noustessa tahtoo kuitenkin tulla heti kylmä. Siksi minulla on aina mukana pieneen tilaan pakkautuva untuvainen taukotakki sekä kuivat hanskat tai
rukkaset.</span></p><p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Jokainen
meistä poikkeaa fysiologialtaan ja ihmiset sietävät kylmyyttä eri tavoin. Se,
mikä sopii yhdelle, ei välttämättä ole paras ratkaisu toiselle. Edellä
luetellut varusteet ovat ne, joilla itse melon kylmänä aikana. Toivottavasti tästä tekstistä on jotain hyötyä omaa kylmän kelin varustusta miettiessä. Mikäli koko päiväksi on odotettavissa reilumpaa pakkasta, lähden enää harvoin vesille siitä yksinkertaisesta syystä, ettei se ole
mielestäni järin mukavaa eikä välttämättä kovin turvallistakaan. Kajakin kanteen kiinni jäätyneistä turvaköysistä on olematon apu ja tönkköjäässä oleva kajakki on muutenkin raskas ja liukas käsitellä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;">Omia ajatuksia ja vinkkejä aiheesta saa kernaasti jakaa alla olevalla kommenttipalstalla.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-C-jgOqPsDQY/YFd0flKJH0I/AAAAAAAAJVU/xITftD8sPpALxd3xejivByb_oqWCaQ6cQCLcBGAsYHQ/s2560/P1060016.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="2560" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-C-jgOqPsDQY/YFd0flKJH0I/AAAAAAAAJVU/xITftD8sPpALxd3xejivByb_oqWCaQ6cQCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1060016.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kevättä kohti</td></tr></tbody></table><br /><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /></span><p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; line-height: 107%;"><br /></span></p></div></div>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com2Kotka, Suomi60.4665666 26.945940327.429902321207443 -8.2103097 90 62.102190300000004tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-20804881576015898112021-03-20T13:02:00.012+02:002021-04-04T11:02:18.937+03:00Milloin melontakausi alkaa?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-CrQnyg2Vwjw/YFXKk4NX3UI/AAAAAAAAJSg/0tSp-85m5p4J0mpw8VDgBoNF-sDwjvvNQCLcBGAsYHQ/s2560/P1020795%2B%25282%2529.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="943" data-original-width="2560" height="237" src="https://1.bp.blogspot.com/-CrQnyg2Vwjw/YFXKk4NX3UI/AAAAAAAAJSg/0tSp-85m5p4J0mpw8VDgBoNF-sDwjvvNQCLcBGAsYHQ/w640-h237/P1020795%2B%25282%2529.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p>Tämä blogi on ollut talvihorroksessa jo yli kolme kuukautta. Se on pisin yhtämittainen jakso, jolloin uusia kirjoituksia ei ole syntynyt. Syy
on varsin proosallinen. Meri on jäässä ja koronarajoitukset ovat hillinneet
muuta harrastustoimintaa. Toki olen talven mittaan retkiluistellut, maastopyöräillyt
ja hiihtänyt, mutta en kuitenkaan niin, että näissä olisi ollut aihetta
melontablogin jutuiksi. Venenäyttelyn siirryttyä nettiin, en ole kirjoittanut edes
jokavuotista helmikuun näyttelykatsausta. Nyt alkaa siis olla jo korkea aika
korjata tilanne ja päivittää tämä blogi.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-15_Vd9yM5dY/YFXLf1juhqI/AAAAAAAAJSw/DGpgqGYjv10ezwax7Vktk7ME4KSRynHIwCLcBGAsYHQ/s2560/P1000111.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="2560" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-15_Vd9yM5dY/YFXLf1juhqI/AAAAAAAAJSw/DGpgqGYjv10ezwax7Vktk7ME4KSRynHIwCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1000111.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Maaliskuu 2014</td></tr></tbody></table><p>Milloin melontakausi oikeastaan alkaa? Kysymystä voi
tarkastella puhtaasti matemaattisesti tai myös hieman filosofisemmalta
kannalta. Alkaako uusi melontakausi vuoden vaihtuessa vai vasta talvitauon
jälkeen? Mitä, jos meri onkin pysynyt koko talven sulana ja varsinaista taukoa
harrastustoimintaan ei ole tullut? Missä menee silloin uuden ja vanhan kauden
raja? </p><p>Talvella 2019-2020 meri ei käytännöllisesti katsoen Etelä-Suomessa
jäätynyt lainkaan ja melominen olisi ollut mahdollista ympäri vuoden.
Ainoastaan murtunut sormi pakotti minut jättämään helmikuun melonnat väliin.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-fSL1PdimnLk/YFXQrillfxI/AAAAAAAAJT4/eRBbhMYVLH00AptJaAGqIf7UuUlgFK02wCLcBGAsYHQ/s2466/P1090732%2B%25282%2529.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1849" data-original-width="2466" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-fSL1PdimnLk/YFXQrillfxI/AAAAAAAAJT4/eRBbhMYVLH00AptJaAGqIf7UuUlgFK02wCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1090732%2B%25282%2529.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Joulukuu 2017</td></tr></tbody></table><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Yleensä olen nostanut kajakkini vajan orsille varsin
myöhään. Varhaisin melontakauden päätökseni on tapahtunut 22.10. Kyseisenä syksynä
meri jäätyi jo lokakuun lopulla, mutta vuodenvaihteessa jäistä ei enää ollut tietoakaan
ja olin taas vesillä. Varsinainen talvi koitti vasta tämän jälkeen ja kesti
pitkään, jäät lähtivät huhtikuussa. Kuuluivatko nämä vuodenvaihteen melontani
nyt uuteen, vaiko edelliseen melontakauteen?</span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Y_Jdh74mvq8/YFXMrXUwE0I/AAAAAAAAJTA/NU3dnHFO6do4JAgVLno52EqanQvdaMmRwCLcBGAsYHQ/s2560/P1000028.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="2560" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-Y_Jdh74mvq8/YFXMrXUwE0I/AAAAAAAAJTA/NU3dnHFO6do4JAgVLno52EqanQvdaMmRwCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1000028.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tammikuu 2014</td></tr></tbody></table><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Khgojjj1kCg/YFXUYjCLFdI/AAAAAAAAJUI/dmqnq8aFxvQuIXuBbd3soUMkz0-OOC-nQCLcBGAsYHQ/s2216/P1070506%2B%25283%2529.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1525" data-original-width="2216" height="275" src="https://1.bp.blogspot.com/-Khgojjj1kCg/YFXUYjCLFdI/AAAAAAAAJUI/dmqnq8aFxvQuIXuBbd3soUMkz0-OOC-nQCLcBGAsYHQ/w400-h275/P1070506%2B%25283%2529.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tammikuu 2017</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-tEuZcbCCeW4/YFb2RYLsYQI/AAAAAAAAJUk/aLmaH_gp7uEVPo5TISu8eE5EuAFg_MT2wCLcBGAsYHQ/s2503/P1140681%2B%25282%2529.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1877" data-original-width="2503" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-tEuZcbCCeW4/YFb2RYLsYQI/AAAAAAAAJUk/aLmaH_gp7uEVPo5TISu8eE5EuAFg_MT2wCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1140681%2B%25282%2529.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tammikuu 2020</td></tr></tbody></table><br />Ainakin vuosina 2014, 2017 ja 2020 melontaa on Etelä-Suomessa ollut
mahdollista jatkaa tammikuulle, vuonna 2016 jopa helmikuulle ennen kuin meren
jäätyminen on hetkeksi katkaissut harrastustoiminnan. Kun kävin vesillä ennen
meren jäätymistä 27.2. lasketaanko tämä vielä edelliseen kauteen? <div><br /></div><div>Jäät eivät 2016
kauaa viipyneet, seuraavan kerran olin kajakissa jo 12.3. Talvitaukoa ei siis kestänyt
kuin pari viikkoa. Meneekö melontakauden raja nyt tässä vai oliko se jo vuodenvaihteessa?<p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-M2n6fFHCAC0/YFXVrqXxhPI/AAAAAAAAJUQ/J5iVarEzbtQrvu51dW3rOUijn0_aWIqggCLcBGAsYHQ/s2560/P1050628.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="2560" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-M2n6fFHCAC0/YFXVrqXxhPI/AAAAAAAAJUQ/J5iVarEzbtQrvu51dW3rOUijn0_aWIqggCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1050628.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Helmikuu 2016</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-iecJYuCswI4/YFXP_3m5dqI/AAAAAAAAJTw/PyNUrUgIqtYPWg8XXRUInmL989v6PbhMQCLcBGAsYHQ/s2560/P1050665.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="2560" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-iecJYuCswI4/YFXP_3m5dqI/AAAAAAAAJTw/PyNUrUgIqtYPWg8XXRUInmL989v6PbhMQCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1050665.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Maaliskuu 2016<br /><br /></td></tr></tbody></table>Mikäli uuden melontakauden katsotaan alkavan jäiden lähdön
jälkeen, olen avannut kauteni viime vuosina seuraavasti: 22.3.2014, 15.3.2015,
12.3.2016, 2.4.2017, 8.4.2018, 6.4.2019 ja 19.3.2020. Yleensä tuolloin meressä
on toki ollut vielä jäätä, mutta sen sekaan on kajakilla jo hyvin mahtunut.</div><div><br /><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-3gBjzk_oPog/YFXNv2bFLkI/AAAAAAAAJTQ/USak-qBA03Ya3kWM1S04uMyO8m2i8mKYwCLcBGAsYHQ/s2499/P1050970%2B%25282%2529.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1875" data-original-width="2499" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-3gBjzk_oPog/YFXNv2bFLkI/AAAAAAAAJTQ/USak-qBA03Ya3kWM1S04uMyO8m2i8mKYwCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1050970%2B%25282%2529.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Huhtikuu 2016</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kauteni 2021 on vielä toistaiseksi avaamatta. Tätä
kirjoittaessa meri Kotkan edustalla on vielä niin tukevasti jäässä, että
hiihtäminen tai luisteleminen onnistuu melomista paremmin. Toki täälläkin
ainakin yksi kajakki on jo käynyt sataman edustan sulassa kastautumassa.<o:p></o:p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-bIYFpvocFuM/YFd62SZkiJI/AAAAAAAAJVs/hv1_ylWsdlEzKh6dK9SUH8Y36WiSUvnSACLcBGAsYHQ/s2439/P1140642%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2439" data-original-width="1829" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-bIYFpvocFuM/YFd62SZkiJI/AAAAAAAAJVs/hv1_ylWsdlEzKh6dK9SUH8Y36WiSUvnSACLcBGAsYHQ/w300-h400/P1140642%2B%25282%2529.JPG" width="300" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tammikuu 2020</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal">Onko talvimelonnassa sitten mitään järkeä? Vastaus on kyllä
ja ei. Mikäli asiaa ajatellaan kuntoilun, lajitaitojen kehittymisen tai
turvallisuuden kannalta, hommassa ei oikeastaan ole mitään mieltä. Pyrähdykset
ovat usein lyhyitä ja vaara vaanii kylmettynyttä melojaa yllättävän lähellä. Kun
kesällä tulee joka tapauksessa melottua satoja kilometrejä, ei talvikauden
muutama kymmen anna siihen enää mitään uutta. Varhain keväällä sekä myöhään
syksyllä sosiaalinen media täyttyy, ”Hei katsokaa, minä olen käynyt melomassa!"
-tyyppisistä postauksista. Osittain kyse on epäilemättä puhtaasta melomisen
riemusta, osittain ehkä myös näyttämisen halusta. Myönnän itsekin syyllistyneeni moiseen. Suuri
yleisö lukee tällaisia postauksia ihaillen tai kauhistellen, kokeneempi meloja ehkä hieman
huvittuneena.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-3_BAHYx1iAE/YFXOoNgP8GI/AAAAAAAAJTg/EEebqAIgmHAeUNjA_DA8E6HpyTECeDExQCLcBGAsYHQ/s2560/P1050810.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="2560" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-3_BAHYx1iAE/YFXOoNgP8GI/AAAAAAAAJTg/EEebqAIgmHAeUNjA_DA8E6HpyTECeDExQCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1050810.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rantautumishaasteita kevään ensimmäisellä retkellä</td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-yUmm7jx7KsI/YFXTUe6N9cI/AAAAAAAAJUA/2dPt0lplyCwpFhAULRgdddCrg2ykYh3uwCLcBGAsYHQ/s2560/P1100372.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="2560" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-yUmm7jx7KsI/YFXTUe6N9cI/AAAAAAAAJUA/2dPt0lplyCwpFhAULRgdddCrg2ykYh3uwCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1100372.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Uutta kajakkia kokeilemassa huhtikuussa 2018</td></tr></tbody></table><br />Toisaalta, mikäli turvallisuusseikat on sisäistetty ja järki
on tukevasti mukana, voi arktinen melontareissu antaa hienoja, jopa
ainutlaatuisia elämyksiä. Vesillä on tuolloin rauhallista ja luonto aivan erilainen
kuin kesällä. Etenkin alkukeväästä palaavien muuttolintujen saapumista ja
pesimistä on kiehtovaa seurailla. Omalta osaltani ajattelen, että kauden
ensimmäisten ja viimeisten reissujen anti on nimenomaan henkisellä puollella.
Ikä, kokemus ja lisääntynyt mukavuudenhalu on tuonut hieman malttia matkaan.
Enää minulla ei ole tarvetta meloa lasikuitukajakkia säröille jäiden seassa ja
olla aina vesillä ensimmäisenä tai viimeisenä. Harrastuksesta voi nauttia
maltillisesti hieman rennomminkin ilman, että silti jää mistään paitsi. Samaan
hengenvetoon täytyy tosin myöntää, että olen viime aikoina varsin usein
pyöräillyt rantaan tai kiivennyt kalliolle tähystämään näkyisikö jo
avovettä.<div><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-NUDQSUXurDE/YFXYPHfFaNI/AAAAAAAAJUY/ys-62z2XYDwi82zUr50bb41E-i3HO1DWwCLcBGAsYHQ/s2560/P1020793.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="2560" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-NUDQSUXurDE/YFXYPHfFaNI/AAAAAAAAJUY/ys-62z2XYDwi82zUr50bb41E-i3HO1DWwCLcBGAsYHQ/w400-h300/P1020793.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Maaliskuu 2015<br /><br /></td></tr></tbody></table><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-SC_CrNfYN9Q/YFXPOixhpGI/AAAAAAAAJTo/OHea0moXBHYVGFzJlSAiOWvFVSQz-3_CACLcBGAsYHQ/s1792/P1050997%2B%25282%2529.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1344" data-original-width="1792" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-SC_CrNfYN9Q/YFXPOixhpGI/AAAAAAAAJTo/OHea0moXBHYVGFzJlSAiOWvFVSQz-3_CACLcBGAsYHQ/w400-h300/P1050997%2B%25282%2529.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Joutsenet saapuvat</td></tr></tbody></table><br /><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p></div></div></div>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-90273031794333170522020-12-06T19:21:00.002+02:002021-04-04T20:05:04.455+03:00Liput suorina<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-TbKZ5WbRuKw/X8zdv6nGF1I/AAAAAAAAJPU/AVZ60Tr28UsKXvN44IyuebMyURwL5CmIwCLcBGAsYHQ/s2048/PC060798%2B%25282%2529.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1537" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-TbKZ5WbRuKw/X8zdv6nGF1I/AAAAAAAAJPU/AVZ60Tr28UsKXvN44IyuebMyURwL5CmIwCLcBGAsYHQ/w400-h300/PC060798%2B%25282%2529.JPG" width="400" /></a></div><p>Useasti olen itsenäisyyspäivänä käynyt melomassa. Joskus kajakki on pitänyt vetää jäätä pitkin avoveden reunaan, toisinaan maisema on ollut lumisen kaunis. Tällä kertaa niin ilman kuin merenkin lämpötila oli noin neljä astetta plussan puolella, mutta ennustetun 7 - 8 m/s sijasta tuuli vinkui 10 m/s tietämillä. </p><p>Lähdimme Pasin kanssa aamutuimaan kiertämään Kotkan saarta. Laskeskelimme, että myötäpäivään kiertäen reitti olisi hieman helpompi. Varsin työlääksi tämänkertainen itsenäisyyspäivän melonta kuitenkin osoittautui. Alkumatka sujui vielä melko helposti ja kantasataman kohdalla rannan suojassa oli tovin ihan tasaista. Ihmettelimme puolitoista vuotta sitten laituriin uponneen purjelaivan hylkyä. Omistussuhteiden epäselvyyksien takia ja rahoittajan puuttuessa ei kalliisiin nostotöihin ole edelleenkään päästy. Alus lepää nyt toista talvea laiturissa öljypuomit ympärillään vain mastojen pilkistäessä pintaan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-WAXtqh7Shog/X80OXyiSnEI/AAAAAAAAJPg/7eBwNiH2lagas_5K_nWCHOZcVR5geYV8gCLcBGAsYHQ/s2048/PC060746.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-WAXtqh7Shog/X80OXyiSnEI/AAAAAAAAJPg/7eBwNiH2lagas_5K_nWCHOZcVR5geYV8gCLcBGAsYHQ/s320/PC060746.JPG" width="320" /></a></div><p>Reitin kiertyessä etelään rannan antama suoja hävisi ja tuuli tarttui kajakkeihin. Matkan teko hidastui rajusti, mutta aallokko pysyi edelleen pienenä. Kuusien kohdalla pidimme lyhyen tauon ennen kuin sukelsimme pengertien sillan alta myöyryävälle merelle. Tyrskyt kastelivat silmälasit ja kylmä merivesi pisteli kasvoilla. Kajakki ei aluksi tahtonut totella lisääntyneessä merenkäynnissä, mutta tokeni pian, kun vain evän säätö saatiin kohdalleen. Ajatuksenamme oli meloa Pikkuliisan kautta Varissaaren suojaan ja käydä tästä katsomassa edellisenä iltana lähistöllä <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007664678.html" target="_blank">karille ajanutta moottorivenettä</a>. Aallonmurtajan vaikutuksen lakattua aallokko kasvoi niin rajuksi, että valokuvaaminen tullut mieleenkään. </p><p>Haveripaikalla oli pari muutakin venettä tilannetta tutkailemassa. Kiersin paatin ja nappasin muutaman valokuvan. Samalla ihmettelin, miten ihmeessä vene on moiseen paikkaan päätynyt. Karikko on merikarttaan merkitty ja paikallisten hyvin tuntema eikä pimeänä ja tuulisena joulukuun iltana kenenkään pitäisi lähteä merelle ilman painavaa syytä ja vankkaa kokemusta. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-vJrQeIOgW6U/X80PDzJIsDI/AAAAAAAAJPo/Fj8p22CqWUE9298132pEWp7LSyyBuL_jgCLcBGAsYHQ/s2048/PC060771.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-vJrQeIOgW6U/X80PDzJIsDI/AAAAAAAAJPo/Fj8p22CqWUE9298132pEWp7LSyyBuL_jgCLcBGAsYHQ/s320/PC060771.JPG" width="320" /></a></div><p>Kuvaa ottaessani takaviistosta tullut tyrsky tarttui yllättäen kajakkiin, nosti sen perää ja lähes kaatoi sen. Onneksi refleksini pelasivat, kamera tippui karkunarun varaan ja melatuki pelasti kylmältä kylvyltä. Turhaan ei näitä ole aktiivisesti harjoiteltu ympäri vuoden. Vaikka kaveri oli matkassa, varusteet kunnossa ja rantakin vain puolen kilometrin etäisyydellä, olisi pelastautuminen näissä olosuhteissa ollut kovan työn takana.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-tPD5GRuOY-g/X80PXVJRSiI/AAAAAAAAJPw/e2NFnNPy39c1D_WAGBn5h0FYwA3r28BbACLcBGAsYHQ/s2048/PC060764.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-tPD5GRuOY-g/X80PXVJRSiI/AAAAAAAAJPw/e2NFnNPy39c1D_WAGBn5h0FYwA3r28BbACLcBGAsYHQ/s320/PC060764.JPG" width="320" /></a></div><br />Pikkuhiljaa lähdimme laskettelemaan sivumyötäisessä Metsolaa kohti. Pasin kajakista näkyi välillä keula, välillä perä. Toisinaan sain katsella sen kylkeä ja pohjaa ja toisinaan aaltojen sattuessa sopivasti, näkyi melojasta vain pipo. Yritin surffiin, mutta horjahdin taas. Tällä kertaa syyksi osoittautui melarukkanen, joka liian tiukkana ei sallinut nopeaa otteen siirtoa melan sattuessa veteen väärässä asennossa. Normaalisti olen kylmillä säillä pitänyt neopreenisormikkaiden päällä varrettomia tuulisuojia, mutta tuulen vinkuessa olin tunkenut ohuet sormikkaat pidempien ja tiukempien melarukkasten sisään. Loppumatka tulikin sitten otettua varman päälle.<p></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-7Df32yQCqL4/X80PjniUtrI/AAAAAAAAJP0/bJKxT3N5lqQLk3spKMKtwHDpzJOBjzOuQCLcBGAsYHQ/s2048/PC060805%2B%25282%2529.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1484" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-7Df32yQCqL4/X80PjniUtrI/AAAAAAAAJP0/bJKxT3N5lqQLk3spKMKtwHDpzJOBjzOuQCLcBGAsYHQ/s320/PC060805%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></div><br />Keisarinsataman kohdalla alkoi tuuleen melotut kilometrit painaa ja matkanteko kävi myötätuulesta huolimatta takkuiseksi. Metsolassa merikotka liiteli puiden latvojen korkeudella ylitsemme hitaasti vastatuuleen. Vajarannassa takki oli melkoisen tyhjä. Totesin, että tuntuu aivan kuin olisimme meloneet vähintään kymmenen kilometriä pidemmän lenkin. Aikaakin oli kulunut tunti tavallista kauemmin. Silti mieli oli hyvä, kotona odotti lämmin sauna ja kuntoilua ja raikasta meri-ilmaa oli tullut nautittua aimo annos. <p></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-39771802284590149432020-10-31T20:01:00.003+02:002021-04-04T20:06:06.217+03:00Lippalakissa lokakuussa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-dKAnXfanww8/X52lpbN67lI/AAAAAAAAJN4/TBYItgyKL5oQZkj4whk44K2e0fLvDYu-QCLcBGAsYHQ/s2048/PA310696.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-dKAnXfanww8/X52lpbN67lI/AAAAAAAAJN4/TBYItgyKL5oQZkj4whk44K2e0fLvDYu-QCLcBGAsYHQ/w400-h300/PA310696.JPG" width="400" /></a></div><p>Pyhäinpäiväksi 31.10. sääennusteet näyttivät suotuista
melontakeliä. Tiedustelin WhatsApp-palstalla, josko kyseisenä lauantaina olisi muitakin
kiinnostuneita pienelle päiväretkelle. Kohta meitä olikin kasassa innokas joukko.
Lähtöajan sopiminen oli taas tavanomaista säätämistä, osa kun haluaisi matkalle
ajoissa toisten tahtoessa nukkua vapaapäivänä hieman pidempään. Puoli
kymmeneltä olimme kuitenkin kellumassa melontaintoa puhkuen.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-MK3ZSq639Nw/X52iwiuVgzI/AAAAAAAAJMs/-dabmjlr53M1C2nP7m4MnOmO6LaqPJOjACLcBGAsYHQ/s2048/PA310719.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-MK3ZSq639Nw/X52iwiuVgzI/AAAAAAAAJMs/-dabmjlr53M1C2nP7m4MnOmO6LaqPJOjACLcBGAsYHQ/w320-h240/PA310719.JPG" width="320" /></a></div><p></p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tuttu lähisaari Lehmä valikoitui jälleen kerran päivän
kohteeksi. Se sijaitsee juuri sopivan melontamatkan etäisyydellä ja
fasiliteetit grillikatoksinen ja vessoineen ovat kunnossa. Tuuli oli lähes
tyyni ja ilman sekä meriveden lämpötila kahdeksan asteen tietämissä. Kuivapuvun
alle ei siis tarvinnut pyntätä koko karderoopia vaan reissussa pärjäsi
vähemmälläkin.<o:p></o:p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-HenxlkIuhrg/X52jifcgj5I/AAAAAAAAJM0/0RSBDNAEvFA1Vt3CcVsMhlGq_Gtt443HQCLcBGAsYHQ/s2048/PA310693.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-HenxlkIuhrg/X52jifcgj5I/AAAAAAAAJM0/0RSBDNAEvFA1Vt3CcVsMhlGq_Gtt443HQCLcBGAsYHQ/s320/PA310693.JPG" width="320" /></a></div>
<p class="MsoNormal">Merellä oli suhteellisen hiljaista, olihan valtaosa
pienveneistä nostettu jo talviteloille. Puolentoista tunnin melomisen ja parin
juomatauon jälkeen aloimme lähestyä saaren rantaa. Pohjoispään kalliolla näytti
joku kalastavan virvelillä, me vedimme kajakkimme länsirannan hiekalle ja
jatkoimme kävellen grillikatokseen. Rannan ruusut marjoineen olivat saaneet
kauniin kellertävän värityksen. Onneksi olin ottanut sahan ja kirveen mukaan,
sillä sopivan kokoisia polttopuita ei tällä kertaa ollut valmiina. Pienen
askartelutuokion jälkeen katoksen piipusta tuprahti savua ja nuotio oli valmis.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-VJdLYmnUzDk/X52j5cf7r5I/AAAAAAAAJNA/qMUcwAsFV6YPlCtbAF_xAABNtbxvQ9xWACLcBGAsYHQ/s2048/PA310702.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1249" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-VJdLYmnUzDk/X52j5cf7r5I/AAAAAAAAJNA/qMUcwAsFV6YPlCtbAF_xAABNtbxvQ9xWACLcBGAsYHQ/s320/PA310702.JPG" width="320" /></a></div>
<p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-yGDoLsCAOnw/X52j8wXvCwI/AAAAAAAAJNE/1ObPmwkNZbUNbNxJmCcFJ7wHy6pNhdzVQCLcBGAsYHQ/s2048/PA310705.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-yGDoLsCAOnw/X52j8wXvCwI/AAAAAAAAJNE/1ObPmwkNZbUNbNxJmCcFJ7wHy6pNhdzVQCLcBGAsYHQ/s320/PA310705.JPG" width="320" /></a></div><p class="MsoNormal">Grillasimme makkarat, söimme eväät, joimme kahvit ja
höpöttelimme joutavia. Tavaroita pakatessamme katoksen ohi kulki pariskunta,
joka oli keräämässä saaresta kesävieraiden jättämiä roskia. Hatunnoston arvoista
toimintaa. He kertoivat, että keväällä heidän käydessään edellisen kerran
samoilla asioilla, oli saaressa ollut huomattavasti sotkuisempaa. Mietimme, oliko
joku muu ennättänyt ensin, vai ovatko ihmiset viimeinkin oppineet käyttäytymään
siivosti ja viemään jätteet mukanaan rannikolle.</p><o:p></o:p><p></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Soq9A1L0nQY/X52kWGP2ibI/AAAAAAAAJNQ/2lmFqS80iEcDRNZk0oMuYP9pShXqiMRyQCLcBGAsYHQ/s2048/PA310707.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-Soq9A1L0nQY/X52kWGP2ibI/AAAAAAAAJNQ/2lmFqS80iEcDRNZk0oMuYP9pShXqiMRyQCLcBGAsYHQ/s320/PA310707.JPG" width="320" /></a></div>
<p class="MsoNormal">Paluumatkalla päätimme kiertää saaren eteläkärjen kautta.
Matkaa tulisi näin muutama kilometri lisää, mutta näin hyvällä säällä melonta
maistui kaikille. Eteläkärjessä kaarteli kookas merikotka Ollinkarin yllä. Saaren
itäpuolella sijaitsee kesäisin suosittu veneilykohde Lehmän monttu.
Yllätykseksemme sen satama oli vielä näin loppusyksystäkin täynnä veneitä. Kyseessä
täytyi olla jonkin veneseuran yhteisretki. Pian montun ohitettuamme alkoi
niemen takaa kuulua mahtavaa pörinää. Hämmästykseksemme vastaan porhalsi
rajavartiolaitoksen ilmatyynyalus oranssi valo katolla vilkkuen. Härvelin kadottua
sataman suusta sisään ääni vaimeni ja melontarauha palasi.</p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-17iudKZo1Ig/X52kuTgA7-I/AAAAAAAAJNc/YmhCm7yufTwuD3Trn-FL3BS_-QTtrwvXQCLcBGAsYHQ/s2048/PA310727.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-17iudKZo1Ig/X52kuTgA7-I/AAAAAAAAJNc/YmhCm7yufTwuD3Trn-FL3BS_-QTtrwvXQCLcBGAsYHQ/s320/PA310727.JPG" width="320" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-gszwqCEfz1o/X52kthLqh4I/AAAAAAAAJNY/HF8LZyOQDWgff0_xXTYB0Lso1CpUMXuewCLcBGAsYHQ/s2048/PA310735.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-gszwqCEfz1o/X52kthLqh4I/AAAAAAAAJNY/HF8LZyOQDWgff0_xXTYB0Lso1CpUMXuewCLcBGAsYHQ/s320/PA310735.JPG" width="320" /></a></div><br />Loppumatkasta saimme apua hienoisesta myötätuulesta, jonka
saattelemana aina niin pitkältä ja joskus puisevaltakin tuntuva taival
Keisarinsataman halki sujui leppoisasti. Takaisin vajalla olimme puoli kolmen maissa,
joten aikaa muillekin lauantaiaskareille jäi ihan mukavasti. Rannekellon gps
näytti melotuksi matkaksi tasan 23km. Joskus tähän aikaan vuodesta veden veden
pinta on ollut jo jääriitteessä, nyt meloin sama lippalakki päässä kuin
keskikesälläkin. Voiko loka- marraskuun vaihteen melontasäiltä vielä enempää
vaatia?<div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-df_AvAMDL2s/X52l7iDWc4I/AAAAAAAAJOA/Gc2iyGswMR8wzBDk-n80T4sNV9dCWpRqACLcBGAsYHQ/s2048/PA310699.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-df_AvAMDL2s/X52l7iDWc4I/AAAAAAAAJOA/Gc2iyGswMR8wzBDk-n80T4sNV9dCWpRqACLcBGAsYHQ/s320/PA310699.JPG" width="320" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p></p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><br /></div>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-14484085799782333372020-10-19T19:33:00.002+03:002021-04-04T20:07:18.845+03:00Hiirenloukkua hakemassa<p></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-LMOU-WQTvcU/X422kdieXNI/AAAAAAAAJLE/GWF5Jo26szoVTzTs6-Pv_gIYEi2Yw0dgwCLcBGAsYHQ/s2048/20201017_071352.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="361" src="https://1.bp.blogspot.com/-LMOU-WQTvcU/X422kdieXNI/AAAAAAAAJLE/GWF5Jo26szoVTzTs6-Pv_gIYEi2Yw0dgwCLcBGAsYHQ/w449-h361/20201017_071352.jpg" width="449" /></a></div><br /><p class="MsoNormal"><span style="color: #444444; line-height: 107%;">Kesä
alkaa olla lopuillaan. Autoilin perjantai-iltana mökille huomatakseni, että
siellä oli sähköt poikki.Ehdin jo huolestua, miten saisin porakaivosta
vettä ja tupaan lämpöä ennen kuin asia korjaantui juuri ennen pimeän tuloa. Valojen
loisteessa siellä täällä paljastui hiirenpapanoita, mutta loukkua en mistään
löytänyt. Päätin meloa heti aamutuimaan lähikaupasta sellaisen ostamaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="line-height: 107%;"><span style="color: #444444;">Lauantaiaamuna h</span></span><span style="color: #444444;">eräsin laulujoutsenten töräyttelyihin.</span><span style="color: #444444;"> Merenlahti oli peilityyni ja auringonnousu mitä kaunein. </span><span style="color: #444444;">Yöllä
oli ollut aavistus pakkasta. Hieman epäuskoisena kuuntelin aamiaista nauttiessani merisäätä,
jossa varoitettiin itäistä Suomenlahtea jopa 14m/s tuulista. Puin kuivapuvun ja
pakkasin kanootin. Suunnittelin melomani hieman mutkitellen ulompaa reittiä
Klamilan kylänlahteen ja iltapäivällä tuulen noustua suojaisempaa rantareittiä myötätuulessa
takaisin. Matkaa arvelin kertyvän yhteensä noin 20 km, joten pakkasin eväät
mukaan.</span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-lFgIu12mkSo/X4242oiWe4I/AAAAAAAAJLQ/iQPhXLkJPigCbLn8WYUPWnbxAYrOQR3PgCLcBGAsYHQ/s2048/PA170655.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-lFgIu12mkSo/X4242oiWe4I/AAAAAAAAJLQ/iQPhXLkJPigCbLn8WYUPWnbxAYrOQR3PgCLcBGAsYHQ/s320/PA170655.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lähtöhetkellä tuuli oli maltillinen</td></tr></tbody></table><p></p><p class="MsoNormal"><span style="color: #444444;">Noin
puoli tuntia liki tyynessä melottuani tuuli alkoi nousta niin nopeasti, että
ulomman reitin sai suosiolla jättää suunnitelmista pois. Rantojen suojassa
eteneminen sujui hyvin ja turvallisesti, mutta etenkin salmiin tuuli kanavoitui
niin voimakkaana, että puuskissa vastatuuleen eteneminen oli ajoittain työn takana, vaikka neljästätoista metristä oltiinkin vielä kaukana. Lopulta
oli kuitenkin annettava periksi ja siirryttävä vielä lähemmäksi rantaa.</span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-CMul43mr5ic/X425Vy3011I/AAAAAAAAJLY/NsJQlqb04jAFN2dcdb46G1sx12zYARNUQCLcBGAsYHQ/s2048/PA170660.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-CMul43mr5ic/X425Vy3011I/AAAAAAAAJLY/NsJQlqb04jAFN2dcdb46G1sx12zYARNUQCLcBGAsYHQ/s320/PA170660.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Cyanobacteria?<br /><br /></td></tr></tbody></table><span style="color: #444444; line-height: 107%;">Vesi
oli matalalla ja kivissä ja kallioissa näkyi merkkejä sinilevästä. Kaislikossa
näin kuolleen joutsenen ja mietin, onko levällä yhteyttä asiaan. Löysin myös
joltain veneilijältä karanneen fendarin, jonka keräsin kiitollisena talteen. Parin
tunnin kuluttua nousin maihin Klamilan kylänlahdessa ja nautin lounaaksi lihapiirakan ja
banaanin ennen kuin jätin kanootin puun juurelle ja lähdin patikoimaan vajaa
kilometrin taivalta kohti kauppaa.<o:p></o:p></span><p></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-tQ1BIdmicpM/X426KH70c4I/AAAAAAAAJLk/XlbsQ2vliIgjJpnOS2w9Nk3uve0b1kVZgCLcBGAsYHQ/s2048/PA170672.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-tQ1BIdmicpM/X426KH70c4I/AAAAAAAAJLk/XlbsQ2vliIgjJpnOS2w9Nk3uve0b1kVZgCLcBGAsYHQ/s320/PA170672.JPG" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kanootti parkkiin ja kauppaan...<br /></td></tr></tbody></table><br /><span style="color: #444444; line-height: 107%;">Etsimääni
hiirenloukkua en löytänyt, kaupassa oli ainoastaan myrkkysyöttejä. Ostin suklaapatukan
sekä pahvisen paketin, jossa oli kaksi muovista hiiribaaria. Olin hieman pettynyt, mutta
paluumatkalla oivalsin, että myrkkysyötit sopivat itse asiassa ongelmaani perinteistä
loukkua paremmin. Nyt loukkuun erehtyneet hiiret eivät jää rakennukseen sisälle.</span><p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color: #444444; line-height: 107%;">Paluumatka
sujui myötätuulessa lähes puoli-ilmaiseksi. Hullujussi kolisteli pienessä mökkisaaressa ruopatessaan jonkun kesäasukkaan rantaa. Kirkas syyssää oli houkutellut kaislikoihin kalastajia ja jo isoiksi kasvaneet joutsenen poikaset treenasivat
lentämistä pian koittavaa muuttomatkaa varten. Taivas alkoi pikkuhiljaa
vetäytyä pilveen.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/--HQRrI6JchM/X427SbSAU7I/AAAAAAAAJLw/39bToJmZQk4T3W1JWq-RTS4-z9U90KukwCLcBGAsYHQ/s2048/PA170667%2B%25282%2529.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1530" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/--HQRrI6JchM/X427SbSAU7I/AAAAAAAAJLw/39bToJmZQk4T3W1JWq-RTS4-z9U90KukwCLcBGAsYHQ/s320/PA170667%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Muuttomatka on pian edessä<br /></td></tr></tbody></table><p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="line-height: 107%;"><span style="color: #444444;">Alkumatkan
oikaisu oli lyhentänyt alkuperäistä reittiäni runsaalla neljänneksellä ja varsin pian olin
jälleen kotirannassa. Alkuillasta oli ennustettu sadetta, mutta se
tuntui saapuvan jo hieman etuajassa. Kanoottia purkaessani tipahtelivat ensimmäiset pisarat. Oma ajoitukseni oli siis täydellinen. Hyvillä mielin kannoin kanoottini pukeille. Saa nähdä, tuleeko
sitä vielä ulkoilutettua, vai melonko loppusyksyn melonnat kajakilla.</span><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-V7EMlK60O-s/X427-dk_VsI/AAAAAAAAJL4/HMHtVR5vf7Ym8jqxbFznwstGxYNtjvJiACLcBGAsYHQ/s2048/PA170682.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-V7EMlK60O-s/X427-dk_VsI/AAAAAAAAJL4/HMHtVR5vf7Ym8jqxbFznwstGxYNtjvJiACLcBGAsYHQ/s320/PA170682.JPG" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kaislikoita pitkin kotirantaan.<br />Ilma alkaa muuttua huonommaksi.</td></tr></tbody></table><br /><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><o:p><br /></o:p></p><p class="MsoNormal"><br /></p><br /><p></p>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-70463472062189440542020-10-08T17:58:00.004+03:002022-07-07T08:45:55.043+03:00Satunnaisia päiväretkiä<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-h4RflHqI8nI/X3IpYQddlhI/AAAAAAAAJJg/0yviQzsV_VMFqxBeR7W9jWXYONJix2tSgCLcBGAsYHQ/s2048/P9200625%2B%25284%2529.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1537" data-original-width="2048" height="308" src="https://1.bp.blogspot.com/-h4RflHqI8nI/X3IpYQddlhI/AAAAAAAAJJg/0yviQzsV_VMFqxBeR7W9jWXYONJix2tSgCLcBGAsYHQ/w410-h308/P9200625%2B%25284%2529.JPG" width="410" /></a></div><br />Äitini kuoli elokuun alussa. Hautajaisia seuraavalle viiikonlopulle ajoittuivat poikani ylioppilasjuhlat. Lomat loppuivat ja uuden lukuvuoden käynnistäminen otti oman aikansa. Kun tähän päälle lasketaan vielä kaikki edelliseltä keväältä koronan takia siirtyneet kokoukset, ei aikaa harrastustoiminnalle yksinkertaisesti jäänyt. Tämä näkyy valitettavasti myös tämän blogin päivittämisessä. Uusia juttuja ei vähään aikaan ole ilmestynyt. Elokuussa kävin vesillä yhden ainoan kerran. Osallistuin tuolloin avokanoottimelojien puljausviikonloppuun Kymijoen Kultaankoskella. Ilma oli hyvä ja tapahtuma oikein onnistunut.<p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-sWGEAHDKjRA/X3Iqrde3vQI/AAAAAAAAJJs/Izs3fxfi8YobN6CS5td9J3r6VWvEGBD7QCLcBGAsYHQ/s2048/P8010460.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-sWGEAHDKjRA/X3Iqrde3vQI/AAAAAAAAJJs/Izs3fxfi8YobN6CS5td9J3r6VWvEGBD7QCLcBGAsYHQ/w400-h300/P8010460.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Avokanoottimelontaa Kultaankosken kuohuissa<br /></td></tr></tbody></table><p>Syyskuussakin riitti vielä kiireitä, mutta nyt ennätin sentään jo kuudesti vesille. Yhden kerran kävin melomassa kajakilla Kotkan saaren ympäri ja kolmena viikonloppuna meloskelin avokanootilla mökkivesillä Klamilassa. Nämä lenkkini olivat 2 - 3 tunnin mittaisia ja kiertelivat lähisaaria aina kunkin päivän tuulolosuhteet huomioiden mahdollisimman suojaisilla vesillä. Illat ovat jo niin pimeitä, että töiden jälkeen ei vesille enää tahdo ennättää. Kilometrejä ei elo- syyskuussa kertynyt sataakaan. Toivottavasti loppukausi sujuu hieman paremmin ja melontasäitä riittää vielä viikonloppuisin. Harrastustoimintaa on aiempien vuosien tapaan tarkoitus jatkaa ainakin satunnaisesti niin kauan, kun kelit sallivat ja meri pysyy auki. Kuivapuku on syksyn merkiksi kaivettu taas jo esille.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-nRO4QxAbh6c/X3IsnxyFavI/AAAAAAAAJKA/FqWuuX8C7GY_F2XoH6bZypVx_LdtOJcmQCLcBGAsYHQ/s2048/P9190604%2B%25282%2529.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="404" src="https://1.bp.blogspot.com/-nRO4QxAbh6c/X3IsnxyFavI/AAAAAAAAJKA/FqWuuX8C7GY_F2XoH6bZypVx_LdtOJcmQCLcBGAsYHQ/w304-h404/P9190604%2B%25282%2529.JPG" width="304" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lauantaina 19.9. reitin varrelle sattui komea sateenkaari<br /></td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-CupwHMnlpOw/X3ItTnyqPJI/AAAAAAAAJKM/xPlIZsujzvAyWxINpsXglGkEA83jhEE5ACLcBGAsYHQ/s2048/P9270642.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://1.bp.blogspot.com/-CupwHMnlpOw/X3ItTnyqPJI/AAAAAAAAJKM/xPlIZsujzvAyWxINpsXglGkEA83jhEE5ACLcBGAsYHQ/s320/P9270642.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sunnuntaina 27.9. retkeilin komeassa säässä merellisissä maisemissa</td></tr></tbody></table><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><br /><p><br /></p><p><br /></p>Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-67189093813899249632020-08-04T16:14:00.005+03:002021-04-04T14:06:54.042+03:00Kahdeksan vuotta - kahdeksan kanoottia<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-aj7VAt84Oe4/XylcP_3e0LI/AAAAAAAAJH0/YZeyYpSutWohDwXKaxpZCqOsyC5tCiBpgCLcBGAsYHQ/s1600/d9dd865b-4f00-4eaf-9543-504e6109338e.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="360" src="https://1.bp.blogspot.com/-aj7VAt84Oe4/XylcP_3e0LI/AAAAAAAAJH0/YZeyYpSutWohDwXKaxpZCqOsyC5tCiBpgCLcBGAsYHQ/s640/d9dd865b-4f00-4eaf-9543-504e6109338e.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"> Kuva: Heidi Hakala</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kanootti on yleisnimitys melottaville vesikulkuneuvoille.
Kannella varustettua kaksilapaisella melalla melottavaa kanoottia kutsutaan
kajakiksi ja avointa, yksilapaisella melalla melottavaa kanoottia kutsutaan
avo- tai intiaanikanootiksi, usein myös pelkästään kanootiksi. Avokanootin
juuret viittaavat Pohjois-Amerikan intiaanien käyttämiin malleihin ja se
soveltuu parhaiten joki- ja järviympäristöön. Kajakki puolestaan periytyy
inuiittien meriolosuhteissa käyttämistä nahkapäällysteisistä
vesikulkuneuvoista.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Lähestyessäni viidenkymmenen ikävuoden rajapyykkiä, jätin
parikymmentä vuotta voimassa olleen purjelentolupakirjani uudistamatta ja
ajattelin, että vielä olisi aikaa oppia uusi harrastus. Melonta oli
kiinnostanut jo vuosikaudet, mutta sille ei aiemmin oikein tahtonut
löytyä tilaa kalenterissa. Kävin kurssit ja liityin seuraan. Luulin oppivani melomaan parissa
vuodessa. Enpä tuolloin vielä tiennyt, kuinka monipuolinen ja kiehtova harrastus
oli kyseessä. Harrastusta on
nyt takana kahdeksan vuotta ja noin 7500km. Kanootteja tai kajakkeja on tullut
ostettua ja myytyä keskimäärin yksi vuodessa. Ensimmäinen ostamani melontaväline oli
merikajakki. Tämän jälkeen olen tietoisesti pyrkinyt laajentamaan harrastusta
myös koski- ja avokanoottimelonnan suuntaan. Pääasiallisesti pidän itseäni
kuitenkin edelleen meri- ja retkimelojana. Seuraavassa on lyhyesti esitelty tähänastiset
harrastusvälineeni. Tällä hetkellä omistan kaksi merikajakkia, kaksi
koskikajakkia ja yhden avokanootin, erilaisia meloja minulla taitaa olla alun
toista tusinaa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h4 style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<span style="mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="mso-list: Ignore;"><span face="" style="font-stretch: normal; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; line-height: normal;"> </span><span face="" style="font-stretch: normal; font-style: normal; font-variant: normal; line-height: normal;">1. </span></span></span>2013 – 2018 Merikajakki Peception Essence</h4>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-BEFt2xLHpgY/XylWXBMbILI/AAAAAAAAJGo/UK01Md70rl41oF4uL1unthh2pIxqirK4wCLcBGAsYHQ/s1600/DSC01231.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-BEFt2xLHpgY/XylWXBMbILI/AAAAAAAAJGo/UK01Md70rl41oF4uL1unthh2pIxqirK4wCLcBGAsYHQ/s320/DSC01231.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ostin ensimmäisen kajakkini keltaisen Essencen Welhonpesästä
heinäkuussa 2013. Hankin oman kajakin varsin pian harrastuksen alkuvaiheessa,
jotta voisin meloa siellä missä huvittaa silloin, kun huvittaa enkä olisi
riippuvainen seuran kalustosta, jota toki olin jo monipuolisesti käyttänyt.
Essence oli minulle täysosuma. Se sopii hyvin niin harrastuksen alkuun kuin
pidemmällekin ehtineelle harrastajalle. Se on suuntavakaa eikä ole liian
kiikkerä alkuun, kuitenkin se on varsin nopea ja ohjautuu kallistamalla varsin ketterästi.
Pakkaustilaa on riittävästi ja työn laatu on kaikin puolin hyvä. Voisin
vieläkin aivan hyvin meloa sillä. Jossain vaiheessa vaihdoin alkuperäisen
penkin Kajak-Sportin valmistamaan itselleni sopivampaan istuimeen. Myin
Essencen alkukesästä 2018 hankittuani vaihtelun vuoksi tilalle hieman
ketterämmän muovikajakin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h4 style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
2. 2014 – 2015 Koskikajakki Robson Moonster</h4>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-je4u-jqjoh8/XylWt1qp-eI/AAAAAAAAJGw/9otulcPEsbYwP_xS2nmCm6bNsHUS6KLGACLcBGAsYHQ/s1600/P1040717.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-je4u-jqjoh8/XylWt1qp-eI/AAAAAAAAJGw/9otulcPEsbYwP_xS2nmCm6bNsHUS6KLGACLcBGAsYHQ/s320/P1040717.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Toisen melontakauteni alussa hakeuduin koskikurssille
laajentaakseni käsitystäni melonnasta ja oppiakseni lisää kajakin hallintaa.
Innostui siinä määrin touhusta, että hain heinäkuussa 2014 itselleni käytetyn
koskikajakin Hollolasta. Punainen Robson Moonster oli vankka ja suuritilavuuksinen
lähinnä koskien laskemiseen tarkoitettu kajakki. Se surffasi tasapohjaisena
ihan mukavasti ja oli leveähkönä alkuvakaa, mutta teräväpalteisena myös
haukkasi helposti virran rajoissa. Eskimokäännökset olivat varsin työläitä ja
muutenkin melonta melko raskasta. Lisäksi matala kansi pakotti jalat
epämiellyttävän matalaan sammakkoasentoon. Tämän kajakin myin eteenpäin
puolitoista vuotta myöhemmin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h4>
3. <span style="text-indent: -18pt;"><span style="font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal;"> </span></span><span style="text-indent: -18pt;">2015</span><span style="text-indent: -18pt;"> Merikajakki Tiderace Xplore</span></h4>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-kSINmyAWinc/XylXBECi-bI/AAAAAAAAJG4/ORuuqeODpCIMJD6q2lz6wsnQC2m-By4ZACLcBGAsYHQ/s1600/P1070073.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-kSINmyAWinc/XylXBECi-bI/AAAAAAAAJG4/ORuuqeODpCIMJD6q2lz6wsnQC2m-By4ZACLcBGAsYHQ/s320/P1070073.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Halusin kehittyä melojana ja kokeilla uusia kajakkeja.
Ongelmaksi oli myös muodostunut kajakin alituinen kuljettaminen kaupunkiasunnon
ja kesämökin välillä. Järkeilin, että jos minulla olisi kaksi merikajakkia,
voisin säilyttää toista niistä mökillä ja välttyä alituiselta kuljettamiselta.
Niinpä keskellä talvea tammikuun lopulla 2015 tein Welhonpesässä kaupat
Tiderace Xploresta. Pääsin kokeilemaan tätä uutta retkikajakkiani jäiden
lähdettyä maaliskuun alkupuolella. Uuteen kajakkiin tottuminen kesti jonkin
aikaa, etenkin evän käytön tuli olla huomattavasti aikaisempaa aktiivisempaa. Lopulta
meistä kuitenkin kasvoi niin hyvä pari, että tällä hetkellä minun on vaikea
kuvitella itselleni Xplorea parempaa retkikajakkia. Tämä lasikuituinen kaunotar
osoittautui Essenceä nopeammaksi, kevyemmäksi, tilavammaksi ja herkemmäksi
meloa, myös istuma-asento on minulle parempi. Viikon retkelläkin käyttämätöntä
pakkaustilaa jää vielä parinkymmenen litran kuivapussillisen verran, lisäksi kajakin
ergonomia on erinomainen. Ainoa negatiivinen ominaisuus on täyteläinen
eturungon muoto, joka tyhjänä lätsyttää ikävästi tietyn kokoisessa terävässä
vasta aallokossa. Tämä on hinta, jonka joutuu maksamaan suuresta tilavuudesta.
Kuormattuna tämä ominaisuus ei enää häiritse. Melon tällä kajakilla edelleen,
enkä näe mitään syytä vaihtaa sitä pois. M-kokoinenTiderace Xplore sopii
minulle kuin hanska käteen ja on edelleen paras kajakki, jolla olen ikinä
melonut.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h4>
4. <span style="text-indent: -18pt;">2015</span><span style="text-indent: -18pt;"> Koskikajakki Pyranha Varun</span></h4>
<div class="MsoNormal">
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<o:p></o:p></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-4SZLa1rY5KI/Xylb2PsB8BI/AAAAAAAAJHo/IdxIwn9qwFgm-nQQspxLGIgMI1szoh-uQCLcBGAsYHQ/s1600/P1080365%2B%25282%2529.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1201" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-4SZLa1rY5KI/Xylb2PsB8BI/AAAAAAAAJHo/IdxIwn9qwFgm-nQQspxLGIgMI1szoh-uQCLcBGAsYHQ/s320/P1080365%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Saatuani hieman itsevarmuutta koskimelonnassa, tahdoin
pienemmän ja ketterämmän paatin. Järkeilin, että minusta ei enää olisi
luuppeihin ja kärrynpyöriin, vaan surffailut ja muu leikittely lähikoskissa
saisi riittää minulle. Pyranha Varun on juuri oikea kajakki tällaiseen
koskimelontaan. Lähdin syyslomalla lokakuussa ostamaan Welhonpesästä seuran poolokajakkiin
neopreenista aukkopeitettä ja huomasin ajelevani kotiinpäin vihreä koskari
kyydissä. Toki tuo aukkopeitekin tuli hankittua. Varun osoittautui
huomattavasti aikaisempaa Moonsteriani eloisammaksi ja kevyemmäksi meloa ja
ihastuin siihen oitis. Avovesikauden lopulla punainen Robson meni myyntiin ja tämä
vihreä Pyranha on vieläkin pääinstrumenttini koskessa. Se kattaa tällä hetkellä
kaikki ne tilanteet, mitä tosiasiallisesti tarvitsen. Sen oikean reisituen
kohdalle on tullut pieni halkeama, jonka olen korjannut muovia hitsaamalla.
Ainakin toistaiseksi tämä korjaus on pitänyt hyvin. Ainoa ongelma tämän kajakin
kanssa on, että olen sen suositellun painorajan yläpäässä. Hivenen parempi
kantokyky toisi aavistuksen lisää mukavuutta ja vakautta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h4>
5. <span style="text-indent: -18pt;">2017</span><span style="text-indent: -18pt;"> Koskikajakki Pyranha Burn</span></h4>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-hKPdKkA1Fug/XylcGC3RF5I/AAAAAAAAJHw/lZ4dtEulcbM_LC4RoCzOrom_78bW0DvJgCLcBGAsYHQ/s1600/P1130848.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-hKPdKkA1Fug/XylcGC3RF5I/AAAAAAAAJHw/lZ4dtEulcbM_LC4RoCzOrom_78bW0DvJgCLcBGAsYHQ/s320/P1130848.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Olimme porukalla innostuneet melomaan ylös Kymijokea
Koivukosken padolle asti ja laskemaan samaa reittiä Siikakosken, Kokonkosken ja Langinkosken kautta takaisin vajalle.
Tällaiseen touhuun pienehkö Varun oli hieman ahdas ja vesilinjaltaan lyhyenä
työläs meloa vastavirtaan. Olin myynyt vanhan Robsonini ja aina silloin tällöin
silmäillyt, josko käytettyjen palstalla sattuisi löytymään hieman modernimpaa
vastinetta tilalle. Elokuussa 2017 osui kohdalle paljon koskia nähnyt ja
naarmuinen, mutta rungoltaan ehjä Pyranha Burn 2. Kajakki sijaitsi lähistöllä ja
sen hinta oli edullinen, joten teimme nopsasti kaupat. Tämä sinisävyinen
Pyranha on huomattavasti edellistä laskupaattiani mukavampi ja monipuolisempi,
vaikka onkin Varunin rinnalla isohko lotjake. Tämän kajakin käyttö on jäänyt
varsin vähäiseksi, muutamaan kertaan vuodessa, mutta koska siinä ei ole suuria
pääomia kiinni ja se palvelee tarkoituksessaan hyvin, en ole nähnyt tarvetta
luopua siitä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h4>
<span style="text-indent: -18pt;">6.<span style="font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal;"> </span></span><span style="text-indent: -18pt;">2018</span><span style="text-indent: -18pt;"> Merikajakki Seabird Scott</span></h4>
<div class="MsoNormal">
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<o:p></o:p></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-TrCYp-219hE/XylXrFom4ZI/AAAAAAAAJHM/vAPsNpPBiAsNZ5mnSAwBGPLglVCh62nnQCLcBGAsYHQ/s1600/P1100459.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-TrCYp-219hE/XylXrFom4ZI/AAAAAAAAJHM/vAPsNpPBiAsNZ5mnSAwBGPLglVCh62nnQCLcBGAsYHQ/s320/P1100459.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Olimme päivittäneet seuramme melontakalustoa ja tässä
yhteydessä olin tullut meloneeksi monenlaisia kajakkeja. Huomasin tykästyneeni
herkästi reagoiviin malleihin ja muuten erinomaisesti palvellut muovikajakkini
Perception Essence oli alkanut tuntua hieman turhankin rauhalliselta. Seabird
rynni markkinoille agressiivisella mainonnalla ja alhaisilla hinnoilla.
Ajattelin, että riski epäonnistua on pieni ja tilasin tammikuun lopulla tämän
edullisen postimyyntikajakin. Kajakki tuli noin kuukauden päästä ja
maaliskuussa pääsin sitä kokeilemaan. Laatu ei ollut aivan Essencen tasoa,
mutta melontaominaisuudet miellyttivät kovasti. Niinpä myin viiden vuoden
ikäisen muovikajakkini ja keltaisesta Scottista tuli nyt retkikaverini mökille
ja sellaisiin tilanteisiin, joihin lasikuituista kajakkia ei hauraampana tohdi
ottaa. Joistain pienistä puutteistaan huolimatta tämä Seabird Scott on
tuottanut minulle paljon iloa ja palvellut muutenkin moitteettomasti.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h4>
<span style="text-indent: -18pt;">7.<span style="font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal;"> </span></span><span style="text-indent: -18pt;">2018 - 2020 Avokanootti Hou 14</span></h4>
<div class="MsoNormal">
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<o:p></o:p></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-mvtEbIkzZxo/XylX8ziyDfI/AAAAAAAAJHU/ja9KpN0krVMaXuZLd8InYvLIx5HFzqXdwCLcBGAsYHQ/s1600/P1150183.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-mvtEbIkzZxo/XylX8ziyDfI/AAAAAAAAJHU/ja9KpN0krVMaXuZLd8InYvLIx5HFzqXdwCLcBGAsYHQ/s320/P1150183.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Olin jo tutustunut retki- ja merimelontaan sekä laajentanut
kokemustani myös koskimelonnan puolelle. Halusin oppia yhä lisää. Siirryttyäni
aikaisemmin alppihiihdosta telemarkin kautta tasamaalle,
olin oivaltanut, että kyse oli pohjimmiltaan aina samasta asiasta, vain välineet
vaihtuivat. Jotain tällaista uumoilin melontapuolellakin olevan, halusin oppia
ymmärtämään sitä laajasti. Jo edellisenä kesänä olin silloin tällöin lainannut
avokanoottia opetellut sillä soolomelonnan alkeita, nyt oli aika hankkia oma. Syyskuussa 2018 ostin
Bear & Waterista Hou 14 – merkkisen pikkuisen kaksikon. Toivoin saavani
silloin tällöin seuraa myös muista perheenjäsenistä. Pääasiassa meloin
kaksikkoani kuitenkin aina yksin. Opiskelin itsekseni lisää melontatekniikkaa ja tein tällä muovikanootillani päiväretkiä merellä etenkin syksyisin ja keväisin.
Kajakkiin verrattuna vauhti oli aavistuksen hitaampi, mutta olo jotenkin
vapaampi ja melan liike vedessä suorastaan taianomaisen kiehtova. Ihastuin tosissani melontaan
yksilapaisella.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h4>
<span style="text-indent: -18pt;">8.<span style="font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal;"> </span></span><span style="text-indent: -18pt;">2020</span><span style="text-indent: -18pt;"> Avokanootti Kolibri</span></h4>
<div class="MsoNormal">
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<o:p></o:p></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-jUt0agYervQ/XylYC_Ci8jI/AAAAAAAAJHY/-EkwVDCMQsIf5ENv7nPVaDV2lB1IHnFEgCLcBGAsYHQ/s1600/106173426_742705613144035_8124778751232090256_n%2B%25281%2529.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="960" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-jUt0agYervQ/XylYC_Ci8jI/AAAAAAAAJHY/-EkwVDCMQsIf5ENv7nPVaDV2lB1IHnFEgCLcBGAsYHQ/s320/106173426_742705613144035_8124778751232090256_n%2B%25281%2529.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"> Kuva: Tommi Hendriks</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Koska meloin kanootilla käytännössä aina yksin ja
muovikaksikko oli hieman raskas käsitellä, aloin miettiä sen vaihtamista sooloinkkariin.
Tilasin alkukesällä 2020 Welhonpesästä eksoottisista kuiduista valmistetun kevyen soolokanootin.
Samalla myin pois hyväkuntoisen kaksikkoni. Uusi yksikkö painaa tyhjänä ainoastaan
16 kg ja on erittäin näppärä käsitellä niin maalla kuin vedessäkin.
Jotenkin käsittämättömällä tavalla se on samaan aikaan sekä ketterä että suuntavakaa.
Olen ihastunut siihen todella. Tällä kanootilla olen uskaltautunut muutaman
kerran koskeenkin ja avartanut näin jälleen käsitystäni melonnasta. Itse
asiassa avokanootti toimii koskessa hämmästyttävän hyvin, kunhan ei laske
liikaa vettä sisälle. Korkeammalta näkee virran hyvin ja pyöreälinjainen pohja
on varsin anteeksiantava. Pitkä vesilinja mahdollistaa vastavirtaankin
etenemisen ja lyhyt mela on nopea käsitellä. Kolhuille kuiturakenteinen
kanoottini on kuitenkin varsin arka. Rauhallisessa melonnassa tyynenä
syysiltana tämä ei haittaa, mutta kosken kuohuissa on oltava varovainen.
Muutaman pienen fiksauksen olen tähän uuteen kanoottiini jo joutunut tekemään.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h4>
Mitä seuraavaksi?</h4>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tällä hetkellä minulla ei ole tarpeita uudistaa kalustoani,
pärjään hyvin näillä eikä itse asiassa enempää kanootteja nurkkiin enää mahdu. Toisaalta koskaan ei voi olla varma, mihin suuntaan
harrastus tulevaisuudessa kehittyy ja millaisia uusia kiinnostavia malleja
tulee markkinoille. Muovinen, kosken kolhuista piittaamaton avokanootti voisi
olla mukava, tai sitten voisin myydä jonkun vähemmälle käytölle jääneen vesivempeleen tai…<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-4243668335356878802020-07-19T10:23:00.002+03:002022-07-06T14:09:47.089+03:00Melkein kuin ulkomailla<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-TTybFJBua5s/XxPlg-CF-mI/AAAAAAAAJDM/YP-T8GFd_Y0pdOHUVqDOMNsEjEghUNF7wCLcBGAsYHQ/s1600/P7140105.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-TTybFJBua5s/XxPlg-CF-mI/AAAAAAAAJDM/YP-T8GFd_Y0pdOHUVqDOMNsEjEghUNF7wCLcBGAsYHQ/s400/P7140105.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Talvella oli suunnitteilla lähteä kesällä jonnekin
Pohjois-Norjaan melomaan. Sitten tuli koronakevät ja tällaiset suunnitelmat
haihtuivat. Muutaman melojan kanssa meillä on useamman kerran ollut puhetta
Loviisan ulkosaaristosta, mutta jostain syystä reissu oli aina jäänyt tekemättä.
Nyt olisi oiva tilaisuus tällaiselle. Retkisuunnitelma saatiin kasaan ja
lähtöpäivä sovittua, mutta päivää ennen lähtöä koko homman pääorganisaattori
sairastui flunssaan ja joutui jäämään rannalle. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-ycrkgTWb4_k/XxPwCjHVNbI/AAAAAAAAJF8/eizLM5puojQv8NBWQIC15wpymflkpwx1QCLcBGAsYHQ/s1600/P7160218.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-ycrkgTWb4_k/XxPwCjHVNbI/AAAAAAAAJF8/eizLM5puojQv8NBWQIC15wpymflkpwx1QCLcBGAsYHQ/s320/P7160218.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Juomavesitonkat kulkivat tällä kertaa moottorivoimin</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
Me loput pakkasimme kajakkimme maanantaina 13.7. ja lähdimme
kolmen melojan voimin Metsolasta kohti Pyhtään Långötä, jonka lounaiskulman
laguuniin olimme sopineet treffit <a href="http://anttihanski.blogspot.com/" target="_blank">Antin</a> kanssa. Tämä kokenut merimeloja ja monivuotinen
ystävämme ja kouluttajamme oli vaihtanut täksi kesäksi kajakin
moottoriveneeseen ja kulki nyt päivät omia reittejään saapuen iltapäivällä aina
seuraavaksi yöksi sopimaamme retkisaareen. Huoltoveneen kyydissä kulki
kätevästi myös ylimääräinen juomavesi, niin kaikkea kahtakymmentä litraa ei
täytynyt ahtaa muutenkin raskaaseen kajakkiin.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-2TU4OkIWmqs/XxPwpV2Y_4I/AAAAAAAAJGE/oCVp7L8Ug7QzdMoYUnWJdvEzZ0Mn4HMrgCLcBGAsYHQ/s1600/P7130012.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-2TU4OkIWmqs/XxPwpV2Y_4I/AAAAAAAAJGE/oCVp7L8Ug7QzdMoYUnWJdvEzZ0Mn4HMrgCLcBGAsYHQ/s320/P7130012.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ensin Äyspään yli ja sitten keula kohti avomerta</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
Ensimmäinen päivämatkamme oli 22 km ja vastatuuli koko ajan varsin
reipasta, muuten ilma oli mitä mainioin. Meloimme hieman hankalassa aallokossa
Äyspään yli ja pidimme reilun lounastauon Kuussaaren eteläkärjen silokalliolla.
Tämän jälkeen puskimme Enviikin ja Parlahden yli vastatuulessa Krokön salmen
kautta Långön itäkärkeen ja saaren etelärantaa pitkin tuulen suojassa edeten
tyyneen laguuniin, jossa Antin vene jo odottelikin. Vedimme kajakit kalliolle,
pystytimme teltat, keittelimme päivällistä ja nautimme avarista merimaisemista.
Nukkumatti tuli jo iltakymmeneltä.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-PwgSh7viDoA/XxPl0sMpU9I/AAAAAAAAJDU/UrCVt_f_YrEezz3ZtU3nlnp3WESq92mNgCLcBGAsYHQ/s1600/P7130040.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-PwgSh7viDoA/XxPl0sMpU9I/AAAAAAAAJDU/UrCVt_f_YrEezz3ZtU3nlnp3WESq92mNgCLcBGAsYHQ/s320/P7130040.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Långön laguunissa </td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
Tiistaiaamuna tuuli oli maltillinen, mutta iltapäiväksi se
oli ennusteen mukaan nousemassa kymmenen metrin paikkeille. Suunta olisi jälleen
täysin vastainen. Päivämatkaan Bysketin saarelle riittäisi vain parin tunnin
melonta. Lähdimme silti matkaan ennen kuin tuuli ehtisi nousta. Tämä reissu on
suunniteltu ennemmin lomailua ja chillailua kuin suorittamista varten. Alkumatkan
mukanamme melonut Teija lähti muiden kiireidensä takia paluumatkalle kohti
kaupunkia, me suuntasimme merelle.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-KLL1efxAx5g/XxPmR8MZMcI/AAAAAAAAJDc/VzamP5_pccoB0VT9OiaT_cvLYEOK4NKFQCLcBGAsYHQ/s1600/P7140073.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-KLL1efxAx5g/XxPmR8MZMcI/AAAAAAAAJDc/VzamP5_pccoB0VT9OiaT_cvLYEOK4NKFQCLcBGAsYHQ/s320/P7140073.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Bisaballen</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
Tuuli alkoi nousta melko nopeasti. Ylitimme vilkkaan
veneväylän ja tunnin melonnan jälkeen kurvasimme pitämään juomataukoa
Bisaballenin suojaan. Ihailimme tämän luodon komeita kallioita ja nappasimme
muutaman valokuvan. Nyt tuuli oli jo varsin napakkaa ja Bysketiin saapuessamme se
viuhui jo oikein kunnolla.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-d1ihrYO6NCM/XxPmqVsLPsI/AAAAAAAAJDo/Fw3u9JGHnC4XvUaP7XZK_iwqmffBc7UnwCLcBGAsYHQ/s1600/P7140116.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1201" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-d1ihrYO6NCM/XxPmqVsLPsI/AAAAAAAAJDo/Fw3u9JGHnC4XvUaP7XZK_iwqmffBc7UnwCLcBGAsYHQ/s320/P7140116.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Bysket</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
Saaren koilliskulmasta löytyi hyvä hiekasta ja pikkukivistä
koostuva ranta, jolle vedimme kajakkimme. Antin vene täytyi ankkuroida hieman
kauemmaksi. Rantatörmän takaa olisi löytynyt mainiot telttapaikat, mutta kannaksen
yli pyyhkivän tuulen takia ne olivat nyt käyttökelvottomat. Tasoittelimme meren
tuomista kivistä rakentuneelle särkälle teltoille oivat paikat tuulen suojaan.
Näistä lasikuulan ja golfpallon kokoisista pienistä pyöreistä kivistä tulikin
itse asiassa mitä parhain pohja teltalle ja makuualustalle. Kallion suojassa tuulta piti lähes viidenkymmenen joutsenen parvi ja illalla ihailimme
pikkulokkien taidokkaita lentonäytöksiä matalalla rantakivien välissä. Yöllä
heräsin siihen, että joku kulkee kivillä aiheuttaen siellä täällä pieniä
vyörymiä. Syyksi paljastui kosteuden
esiin houkuttelemat mandariinin kokoiset sammakot. Joskus myöhään illalla
leirisaaremme oli ohittanut myös Suomen rannikkoa melova kaksikko, joka
majoittui kovan vastatuuliurakan jälkeen lähistöllä sijaitsevalle luodolle.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-FqqHiwRYosI/XxPnRh1MPKI/AAAAAAAAJD4/2F1V5nsh4kwZB8VTXUmAYvLQ4mvmmCcQgCLcBGAsYHQ/s1600/P7140118.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-FqqHiwRYosI/XxPnRh1MPKI/AAAAAAAAJD4/2F1V5nsh4kwZB8VTXUmAYvLQ4mvmmCcQgCLcBGAsYHQ/s320/P7140118.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yllättävän mukava telttapaikka, kaikki kätevästi lähellä</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-I66xMhwMT3o/XxPn9BhFS4I/AAAAAAAAJEI/JD8wpsbrP60iMgEna4LDbKhp6sQhKfIUQCLcBGAsYHQ/s1600/P7150127.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-I66xMhwMT3o/XxPn9BhFS4I/AAAAAAAAJEI/JD8wpsbrP60iMgEna4LDbKhp6sQhKfIUQCLcBGAsYHQ/s320/P7150127.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yöllä tuuli tyyntyi</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
Yön aikana tuuli kääntyi ensin lounaasta pohjoiseen ja
tyyntyi sitten kokonaan. Keskiviikkoaamuna pääsimme matkaan rasvatyynessä.
Kohteemme oli Orregrundin eteläpuolella sijaitseva Bågsören. Matkaa Bysketistä
ei taaskaan ollut paljoa. Meloessamme Österhället nimisen luodon ohitse, näkyi
tornissa istuvan suurikokoinen lintu. Lehahtaessaan hetken päästä siivilleen,
paljastui se merikotkaksi. Ulkosaariston lintuja ruokkeja ja haahkoja näkyi
siellä täällä. Bågsöreniä lähestyttäessä saaren pohjoispäässä katseen vangitsi
kaksi valtavaa kivenjärkälettä. Jostain syystä nimesimme nämä tissikiviksi.
Päästyämme lähemmäs paljastui, että kivien välistä mahtuisi juuri ja juuri melomaan.
Pakkohan tämäkin oli sitten kokeilla.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-97xCyId91Gc/XxPobETAgUI/AAAAAAAAJEU/QZ5gV1Rciegu0pdO0eTLW_Y5_VORZuLQgCLcBGAsYHQ/s1600/P7150170.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-97xCyId91Gc/XxPobETAgUI/AAAAAAAAJEU/QZ5gV1Rciegu0pdO0eTLW_Y5_VORZuLQgCLcBGAsYHQ/s320/P7150170.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tissikivet</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Lgy5fhyyJ2U/XxPo4e8YgzI/AAAAAAAAJEg/qfquB2QDxEEbxfqrZQi-MIc3vwvzz66YgCLcBGAsYHQ/s1600/P7150185.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-Lgy5fhyyJ2U/XxPo4e8YgzI/AAAAAAAAJEg/qfquB2QDxEEbxfqrZQi-MIc3vwvzz66YgCLcBGAsYHQ/s320/P7150185.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Bågsörenin silokallioita</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
Tutun valkoisen moottoriveneen löysimme saaren
lounaiskulmasta, jossa oli pieni laguuni upeiden avokallioiden välissä. Näkymä
merelle oli kerrassaan huikea. Pystytimme telttamme silokalliolle ja ryhdyimme
ruuanvalmistukseen. Kesken kaiken metsän reunan takaa alkoi kuulua lokkien
raakuntaa ja merikotka ilmaantui näkyviin puiden takaa. Arvelimme sen olevan
sama yksilö, jonka olimme havainneet jo tulomatkalla. Pitkin iltaa saimme
ihastella saapuvia ja lähteviä laivoja, joihin kutterit kuljettivat luotseja. Iltapäivästä kävimme melomassa viereisen Orregrundin luotsisaaren ympäri,
samalla kiersimme myös oman majasaaremme. Ainoa ikävä piirre tässä kesäparatiisissa
oli, että tyyni sää alkoi nostaa meren pinnalle sinilevää.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-uiwuWfYO1LE/XxPpaE62deI/AAAAAAAAJEo/sV-tNo7OYgcXiQ0t50DzPPPBiRyziK7oQCLcBGAsYHQ/s1600/P7150199.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-uiwuWfYO1LE/XxPpaE62deI/AAAAAAAAJEo/sV-tNo7OYgcXiQ0t50DzPPPBiRyziK7oQCLcBGAsYHQ/s320/P7150199.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Orregrund</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Q2eJR0pTKr0/XxPpsL02h9I/AAAAAAAAJEw/aYvZ_9c3GWkAQAqGaGKUTpyD9rjRNA8ZgCLcBGAsYHQ/s1600/P7150212.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-Q2eJR0pTKr0/XxPpsL02h9I/AAAAAAAAJEw/aYvZ_9c3GWkAQAqGaGKUTpyD9rjRNA8ZgCLcBGAsYHQ/s320/P7150212.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Aika painua unten maille</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
Torstaina oli aika lähteä paluumatkalle kohti Kotkaa. Tuuli
oli kääntynyt pohjoiseen ja oli jälleen meille vastainen. Alkumatka sujui
onneksi lähes tyynessä, mutta jo vajaan tunnin melonnan jälkeen Ljusan -nimisen
saaren kohdalla tuuli alkoi nopeasti voimistua kuuden metrin paikkeille. Boistön
kapeikossa veneväylän yli joutui jo hieman puskemaan. Tämän jälkeen olimmekin
valmiita lounastauolle, jonka pidimme Fyrhället nimisellä pienellä hurmaavalla luodolla. Kalliolta löysin meren valkaiseman hylkeen leukaluun. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-2MIF3lzhqLY/XxPqFdFge5I/AAAAAAAAJE8/oOSOBhvJi6AJGwCHND3ui9DhrFTPNjq6gCLcBGAsYHQ/s1600/P7160246%2B%25283%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-2MIF3lzhqLY/XxPqFdFge5I/AAAAAAAAJE8/oOSOBhvJi6AJGwCHND3ui9DhrFTPNjq6gCLcBGAsYHQ/s320/P7160246%2B%25283%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ljusaklack</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-tviVd7i2GCU/XxPrIXS_UwI/AAAAAAAAJFE/R8iOTAnx2QgcMdRy60lZFUiCe1J2725uwCLcBGAsYHQ/s1600/P7160252.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-tviVd7i2GCU/XxPrIXS_UwI/AAAAAAAAJFE/R8iOTAnx2QgcMdRy60lZFUiCe1J2725uwCLcBGAsYHQ/s320/P7160252.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lounastauko Fyrhälletin luodolla</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
Seuraavaksi ohjelmassa oli vajaan tunnin ylitys terävässä
aallokossa yhä voimistuvaan sivuvastaiseen. Parlahden puolelle päästyämme
melonta muuttui onneksi vähitellen kevyemmäksi tuulen ja aallokon helpottaessa
saarten suojassa. Koska kohteeksi kaavailemamme Tvillingsholman ainoa
kunnollinen ranta oli jo varattu, jatkoimme matkaamme vanhaan tuttuun Mosaholmaan.
Päivämatkaa kertyi jälleen parisenkymmentä kilometriä. Matkalla näimme parikin
merimetsoyhdyskunnan tuhoamaa puuluotoa. Ilta sujui, kuten aiemmatkin saareen
tutustuen ja nuotion ääressä juttuja kertoen ja kuunnellen.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-db7nyDF1gew/XxPrcVQla3I/AAAAAAAAJFM/wJoJCQH4Go0VlFnkZxt1IMGqeA6Bf4czACLcBGAsYHQ/s1600/P7160274.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-db7nyDF1gew/XxPrcVQla3I/AAAAAAAAJFM/wJoJCQH4Go0VlFnkZxt1IMGqeA6Bf4czACLcBGAsYHQ/s320/P7160274.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pelikaanilintujen valtakunta</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/--0KXkQ5p0cg/XxPr027gqhI/AAAAAAAAJFU/tpgfHqTK3gMaabivyBwcdxdfLpBqnERfgCLcBGAsYHQ/s1600/P7160303.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/--0KXkQ5p0cg/XxPr027gqhI/AAAAAAAAJFU/tpgfHqTK3gMaabivyBwcdxdfLpBqnERfgCLcBGAsYHQ/s320/P7160303.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ilta saapuu Mosaholmaan</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
Aamulla kajakkia pakatessani löysin edellisenä iltana
akunvaihdon yhteydessä hukkaamani GPS:n muistikortin päiväluukun kehyksen
päältä. Turhaan olin sitä illalla rantahiekasta yrittänyt hakea. Nautimme
aamiaisen aurinkoisella hiekkasärkällä ja lähdimme ennustetun myötätuulen
sijasta hiljaisessa vastatuulessa kohti Kotkaa. Tuuli oli tällä kertaa
kuitenkin niin kevyttä, että melonta sujui kevyesti. Kajakkikin alkoi
pikkuhiljaa olla keventynyt eväiden tultua syödyksi ja vesien juoduksi. Matka sujui
joutuisasti ja pian olimmekin jo tutulla taukopaikalla Pyhtään Kuussaren
kallioilla.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Loppumatka oli niin tuttu, että se ei enää mitään
ihmeellistä tarjonnut. Ehdimme vajaa kahdenkymmenen kilometrin
melonnan jälkeen Metsolan vajarantaan juuri parahiksi ennen kuin viikonlopuksi
vilkastuva veneliikenne pääsi kunnolla alkamaan.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-vgpF-oREW5k/XxPsdR-FtvI/AAAAAAAAJFg/1tqnkmwAZbw78RoZ95tDv4G2_JQwuhy_gCLcBGAsYHQ/s1600/P7170329.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-vgpF-oREW5k/XxPsdR-FtvI/AAAAAAAAJFg/1tqnkmwAZbw78RoZ95tDv4G2_JQwuhy_gCLcBGAsYHQ/s320/P7170329.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yksi hieno retki on taas takana</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
Tällä retkellä sää suosi todella. Päivämatkat olivat niin maltillisia, että vastatuuletkaat eivät hirveästi haitanneet. Melontamatkaa kertyi yhteensä noin 80 km. Koko retken keli pysyi
poutaisena ja lähes koko ajan paistoi aurinko. Mantereella hätyyteltiin hellerajaa,
mutta saaristossa ilmasto oli miellyttävämpi. Merellä pärjäsi ilman anorakkia
ja silokallioilla oli mukavan lämmintä istuskella iltaisinkin. Öisinkään teltta ei juuri
kerännyt kosteutta ensimmäisen yön muutamaa pientä sadekuuroa lukuun ottamatta. Meressä
tarkeni hyvin uida ja peseytyä, mutta tyynellä pintaan nousi selviä
sinileväkukintoja. Nämä kuitenkin harvenivat ulkosaaristosta lähemmäksi rantaa
siirtyessämme. Loistavan melontaretken voi hyvin tehdä miltei kotivesilläkin,
aina ei välttämättä tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-1SuhT0-kZHQ/XxPtAgua0nI/AAAAAAAAJFw/6j89rCiw_vUTBHoxIvjEmIP1l4sAEzPgwCLcBGAsYHQ/s1600/P7170330.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-1SuhT0-kZHQ/XxPtAgua0nI/AAAAAAAAJFw/6j89rCiw_vUTBHoxIvjEmIP1l4sAEzPgwCLcBGAsYHQ/s320/P7170330.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Retkestä jai kajakkiin muistoksi joutsenen ja kotkan sulat.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-84265642946415767142020-06-30T17:28:00.002+03:002021-04-04T20:09:39.845+03:00Iltapäiväretki Inkeroisista<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-mavP-K0GWQA/XvtJ5cKOD7I/AAAAAAAAJBc/YAmItujZJzoNq5DXnLFpiVBmhfs0XuQdACLcBGAsYHQ/s1600/106483688_742705556477374_1888806709571850937_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="960" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-mavP-K0GWQA/XvtJ5cKOD7I/AAAAAAAAJBc/YAmItujZJzoNq5DXnLFpiVBmhfs0XuQdACLcBGAsYHQ/s400/106483688_742705556477374_1888806709571850937_n.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"> (kuva.Tommi Hendriks)</td></tr>
</tbody></table>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
Edellisellä viikolla oli ollut
puhetta pienen jokiretken tekemisestä melomalla kanooteilla Inkeroisista alaspäin.
Koska tuleva sääennuste lupasi lähipäiville heikkenevää säätä, päätimme lähteä
retkelle hyvän sään aikana. Kun tärkeämmät hommat oli ensin tehty, tapasimme
Piirteenkosken yläpuolella, josta laskimme kanoottimme jokeen. Itse olin
matkassa ensikertalaisena ja joen paremmin tunteva Heno meloi edellä toimien matkanjohtajana
ja paikallisoppaana.<o:p></o:p><br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-m1IA53i1i-s/XvtM_YxaGvI/AAAAAAAAJCI/xCMFZbb-HdQ9SL09N1RQ_D6Yw8h3UoQZACLcBGAsYHQ/s1600/P1150607%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-m1IA53i1i-s/XvtM_YxaGvI/AAAAAAAAJCI/xCMFZbb-HdQ9SL09N1RQ_D6Yw8h3UoQZACLcBGAsYHQ/s320/P1150607%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Piirteenkosken hillityt kuohut</td></tr>
</tbody></table>
Piirteenkoski kuohui ja pyörteili
hieman, mutta oli mutkaton laskea kanootilla. Seuraavassa joenmutkassa
oikaisimme Rahkessaaren pohjoispuolelta kapeahkoa väylää pitkin päätyen
Tiirankarin kohdalle. Tästä Susikoskelle meloimme joen oikeaa rantaa pitkin.</div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-8fZQ69AR9Rk/XvtKhLvdmZI/AAAAAAAAJBk/VaLC0q8Q6LIqCMJykNUHySnvvJp_F1XfQCLcBGAsYHQ/s1600/P1150615%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-8fZQ69AR9Rk/XvtKhLvdmZI/AAAAAAAAJBk/VaLC0q8Q6LIqCMJykNUHySnvvJp_F1XfQCLcBGAsYHQ/s320/P1150615%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Susikosken korkea silta</td></tr>
</tbody></table>
Susikosken sillan kohdalla virtaus
voimistui tuntuvasti ja joki pyörteili vielä pitkälle alajuoksulle. Melonta oli
kuitenkin helppoa, kunhan hieman ohjaili ja antoi virran viedä. Pian joki kääntyi
kohti etelää ja tuuli muuttui samalla vastaisemmaksi. Kohta saavuimmekin jo Muhjärvelle. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=fZh8OlGdmAQ" target="_blank">Wredebyn yksityisen lentopaikan</a> hangaari tuulipusseineen näkyi
hyvin joelle.<br />
<br /></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<o:p></o:p></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-UhudYoksWHc/XvtLXBy6s2I/AAAAAAAAJB0/lrn68miPu1ExKokFdhrKl9hhSN68irJ5wCLcBGAsYHQ/s1600/P1150621%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-UhudYoksWHc/XvtLXBy6s2I/AAAAAAAAJB0/lrn68miPu1ExKokFdhrKl9hhSN68irJ5wCLcBGAsYHQ/s320/P1150621%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Melontareitti kulkee Muhjärven kaakkoiskulmasta</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
Muhjärveltä meloimme pari
kilometriä tasaista jokea ennen, kun tulimmee Kuovinkallion kohdalle. Joen
oikeassa reunassa on suosittu laavu, mutta me vedimme kanoottimme vastapäisen
rannan aurinkoiselle ja matalalle silokalliolle pientä evästaukoa ja lepohetkeä
varten. Olimme meloneet pari tuntia ja matkaa oli kertynyt kaksitoista
kilometriä.<o:p></o:p><br />
<br /></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-6YeL2KnFCCU/XvtMB9tEBpI/AAAAAAAAJCA/UMeAu7Yei0EPBm-ACYflqFuhDJLQT0iwgCLcBGAsYHQ/s1600/P1150631%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-6YeL2KnFCCU/XvtMB9tEBpI/AAAAAAAAJCA/UMeAu7Yei0EPBm-ACYflqFuhDJLQT0iwgCLcBGAsYHQ/s320/P1150631%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuovinkallion kanjonissa</td></tr>
</tbody></table>
Virta alkoi jälleen selvästi
voimistua. Kuovinkallion alueen ohitimme Päijänteensaaren kallioleikkausten
kohdalta ja olimme hujauksessa Ahvionkoskella. Koska emme halunneet ottaa riskiä
kanoottien täyttymisestä Martinkosken kuohuista, valitsimme reittimme oikealta
kivikkoisemmasta, mutta matalatyrskyisemmästä kohdasta. Sen verran pujottelua valittu
reittimme vaati, että aivan kaikkia kiviä emme kumpikaan tainneet onistua
välttämään. Tämän jälkeen leikimme lyhyen tovin Martinkosken alajuoksulla ennen
kuin käänsimme keulat jälleen kohti alavirtaa.<br />
<br /></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<o:p></o:p></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-eK28sb7mRYU/XvtNru6eOKI/AAAAAAAAJCQ/B77rZ0_INmgAHdSV4tJIMMcaMWfn7d1sACLcBGAsYHQ/s1600/P1150634.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-eK28sb7mRYU/XvtNru6eOKI/AAAAAAAAJCQ/B77rZ0_INmgAHdSV4tJIMMcaMWfn7d1sACLcBGAsYHQ/s320/P1150634.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kultaalle saapumassa</td></tr>
</tbody></table>
Muutaman kilometrin tasaisen
osuuden jälkeen virta alkoi jälleen voimistua Kultaankosken yläpuolella.
Sompailimme kanoottimme keskeltä jokea tämän koskialueen läpi. Kun lähdöstämme
oli kulunut hieman yli kolme tuntia, nostimme kanoottimme rantaheinikkoon.
Juuri samalla hetkellä kurvasi Kuovinkallion taukopaikalta soitettu hakuauto
paikalle noutamaan meitä takaisin lähtöpisteeseen. GPS näytti tämän helpohkon,
mutta mukavan vaihtelevan reitin kokonaispituudeksi seitsemäntoista ja puoli
kilometriä.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Tulipa melottua juuri
sopiva, hauska ja vaihteleva iltapäiväretki.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-6smFkQxSNCQ/XvtN7aWbRBI/AAAAAAAAJCY/bkBDMRLBVeA_8oMEoOudXNOL7FCus0-VgCLcBGAsYHQ/s1600/P1150606%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-6smFkQxSNCQ/XvtN7aWbRBI/AAAAAAAAJCY/bkBDMRLBVeA_8oMEoOudXNOL7FCus0-VgCLcBGAsYHQ/s320/P1150606%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lähtöhetkellä paistoi vielä aurinko. Loppua kohti taivas<br />
alkoi vetäytyä pilveen enteillen tulevaa sään muutosta.</td></tr>
</tbody></table>
<br /></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<o:p></o:p></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4012188422989718150.post-59513347214403158682020-06-29T09:59:00.001+03:002021-04-04T14:05:44.552+03:00Avokanootilla virrassa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-QGxogbZCyNU/XvmIt0r6Y7I/AAAAAAAAI_Q/_m1noM5OETgMmly_94nbpxafdTJbGxcOwCLcBGAsYHQ/s1600/P1150544%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-QGxogbZCyNU/XvmIt0r6Y7I/AAAAAAAAI_Q/_m1noM5OETgMmly_94nbpxafdTJbGxcOwCLcBGAsYHQ/s400/P1150544%2B%25282%2529.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Kun avokanoottimelonnan grand old man Jaakko Mäkikylä houkutteli kiinnostuneita opiskelemaan kanootin käsittelyä virrassa Kymijoen Kultaankoskelle, päätin tarttua tilaisuuteen. Kajakki ja jossain määrin koskikajakkikin ovat minulle ennestään tuttuja välineitä, samoin Kymijoen kosket, mutta avokanoottimelonnassa olen täysin itseoppinut ja aivan noviisi. Ajattelin, hyödyntää tämän oivan tilaisuuden saada lisäoppia kotimaisemissani oivassa harjoittelupaikassa. Kaiken kaikkiaan meitä saapui paikalle alun toistakymmentä avokanoottimelojaa. Suurin osa meistä oli liikkeellä yksiköllä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-qyoFgD-DFBM/XvmH1KIvMvI/AAAAAAAAI-8/bjYGaezhhbQt6blD3PenSrsj-WZLSPxpQCLcBGAsYHQ/s1600/P1150488%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1201" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-qyoFgD-DFBM/XvmH1KIvMvI/AAAAAAAAI-8/bjYGaezhhbQt6blD3PenSrsj-WZLSPxpQCLcBGAsYHQ/s320/P1150488%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Alkuvalmisteluja</td></tr>
</tbody></table>
Kokoonnuimme lauantaina 27.6. Kultaan rantaan. Alukupuheiden jälkeen kannoimme kanoottimme veteen ja lähdimme läheisen saaren rantaan tuulen suojaan harjoittelemaan skullausta, takaperin melontaa, kaarivetoja, etuperäsintä sekä kahdeksikkoradan kiertämistä eri tekniikoita hyväksi käyttäen. Aurinko porotti armottomasti ja ilman lämpötila lähenteli kolmeakymmentä astetta. Juomaa kului ja hiki virtasi, mutta hauskaa oli.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-BS_WSeLabfc/XvmIY8v37EI/AAAAAAAAI_I/16n-BECJ-74UbUShwSDisLXaCzvFLTx4wCLcBGAsYHQ/s1600/P1150490%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-BS_WSeLabfc/XvmIY8v37EI/AAAAAAAAI_I/16n-BECJ-74UbUShwSDisLXaCzvFLTx4wCLcBGAsYHQ/s320/P1150490%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ohjeiden antoa</td></tr>
</tbody></table>
Parin tunnin hikisen treenin jälkeen pidimme lounastauon rannassa keskustellen samalla yhtä ja toista melontaan liittyvää. Tauon jälkeen siirryimme virtaan harjoittelemaan lossaamista ja virran lukemista. Olin ensimmäistä kertaa eläessäni avokanootilla virrassa ja ennakkoluuloni joutuivat nopeasti romukoppaan. Hämmästykseni oli suuri, kun havaitsin, miten vaivattomasti avokanootilla pystyi itse asiassa virrassa liikkumaan. Kivet näkyvät korkeammalta katsottuna paremmin kuin kajakissa istuen eikä virran rajat puraisseet pehmeämuotoista kanoottia läheskään samalla tavoin kuin teräväpalteista koskaria. Lisäksi vastavirtaan eteneminen onnistui pidemmän vesilinjan ansiosta helpommin ja energiataloudellisemmin kuin lyhyellä koskikajakilla. Toki omat rajoituksensa kanootillakin on. Suuren avotilan täyttymistä vedellä tulee välttää viimeiseen asti, mikä asetti varmuuskertoimen huomattavan korkealle eikä samanlaisia riskejä kuin eskimokäännöksellä helposti oikein päin kiepsautettavalla kajakilla ole mahdollista ottaa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-iQuzZycn9Eg/XvmJAnke6ZI/AAAAAAAAI_c/qfqaWtUkK9Ec9fxPPByece02crVT8cuMgCLcBGAsYHQ/s1600/P1150509%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-iQuzZycn9Eg/XvmJAnke6ZI/AAAAAAAAI_c/qfqaWtUkK9Ec9fxPPByece02crVT8cuMgCLcBGAsYHQ/s320/P1150509%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kanootilla voi meloa virrassakin</td></tr>
</tbody></table>
Aikamme itäisessä haarassa harjoiteltuamme siirryimme päähaaraan, jossa aallokko on aavistuksen suurempi. Reskutustaitojakin jouduttiin jo pariin otteeseen harjoittelmaan, vaikka varsinaisesti niiden vuoro oli hieman myöhemmin juuri ennen rantaa palaamista ja päivän päättämistä. Paripelastukset toimivat hyvin ja varsin selväpiirteisesti kuten kajakillakin, mutta itsepelastautuminen on avokanootilla kyllä erittäin hankalaa, todellisissa olosuhteissa ja retkilastissa lähes mahdotonta. Slingin käyttö apuna kanoottiin kiipeämisessä oli minulle uusi asia ja toimi hyvin ainakin silloin, kun kaveri oli tukena. Osa ryhmästämme majoittui teltoissa ja jäi saunomaan Keisarinkoskelle, minä nostin kanoottini auton katolle ja ajelin parikymmentä kilometriä yöksi kotiin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-HMT8Wt84TLs/XvmJhQTHFOI/AAAAAAAAI_k/3k5gATh8JQwyEtFEHLWg-KzVh9htyArxgCLcBGAsYHQ/s1600/P1150522%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1201" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-HMT8Wt84TLs/XvmJhQTHFOI/AAAAAAAAI_k/3k5gATh8JQwyEtFEHLWg-KzVh9htyArxgCLcBGAsYHQ/s320/P1150522%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-lr2uGMrENCY/XvmJsvwHyEI/AAAAAAAAI_o/9P4kuoZBk3kWtyJKraoA6b3K1kfyEpZxgCLcBGAsYHQ/s1600/P1150538%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-lr2uGMrENCY/XvmJsvwHyEI/AAAAAAAAI_o/9P4kuoZBk3kWtyJKraoA6b3K1kfyEpZxgCLcBGAsYHQ/s320/P1150538%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Iltapäivästä treenattiin reskutuksia</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Olin alun perin ilmoittautunut ainoastaan lauantaille, mutta koska päivä oli ollut antoisa, päätin lykätä mökillä odottavia töitä kuumuuteen vedoten ja osallistua lystin pitoon sekä opin saantiin myös sunnuntainakin. Niinpä hurautin aamukymmeneltä takaisin Kultaalle. Osallistujat olivat nyt hieman vaihtuneet, mutta pääryhmä oli saa kuin lauantainakin. Pari melojaa jäi rannan läheisyyteen harjoittelemaan ja suorittamaan EPP2- tutkintoa tai käymään läpi lauantain sisältöjä suurimman osan lähtiessä harjoittelemaan virrassa melomista akanvirtoja hyödyntäen. Läheisen saaren takana sijaitseva sivuhaara tarjosi tähän mitä parhaat harjoitteluolosuhteet. Ennen lounastaukoa laskimme pariin kertaan myös päähaaran pikkuisen kosken.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Uj_4FpFd0ak/XvmKEutYMzI/AAAAAAAAI_0/TKoenI_8elQks6kepnCsr6stKLvMSXotACLcBGAsYHQ/s1600/P1150543%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-Uj_4FpFd0ak/XvmKEutYMzI/AAAAAAAAI_0/TKoenI_8elQks6kepnCsr6stKLvMSXotACLcBGAsYHQ/s320/P1150543%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Monenmoista kalustoa. <br />Varsin moni näytti olevan matkassa Kolibri soololla</td></tr>
</tbody></table>
Lounaan jälkeen lähdimme melomaan jokea alas kohti Pernoota. Muutaman kilometrin tasaisen taipaleen jälkeen kantautui Torminvirran kohina korviin. Minä jäin kanoottiini, muiden kiivetessä kivipatoa pitkin ihailemaan tätä lähiseutujen komeinta koskea. Vettä siinä virtasi tällä kertaa varsin vähän. Avokanootilla Torminvirran laskeminen on toki mahdollista, mutta läpi tuskin pääsee ilman, että kanoottiin tulee runsaasti vettä. Vesilastissa olevalla kanootilla alavirran pyörteistä selviäminen voi sitten ainakin kokemattomammalle olla jo sattuman kauppaa. Torminvirran sijasta meloimme leppoisamman ja tasaisemman Vääränkosken akanvirtoja noukkien ja kiveltä kivelle pujotellen.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-KP-v2cDHN9I/XvmKZEmosvI/AAAAAAAAI_8/AfQ9Fdkm9OsqkZyqPfgIaKXN6UgnEJcEgCLcBGAsYHQ/s1600/P1150574%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-KP-v2cDHN9I/XvmKZEmosvI/AAAAAAAAI_8/AfQ9Fdkm9OsqkZyqPfgIaKXN6UgnEJcEgCLcBGAsYHQ/s320/P1150574%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tormin padolla</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-hoZE7V1ER2I/XvmK3qp62-I/AAAAAAAAJAM/ZfOs2S0cKbkYB2EUQ7RdKVLu4dLweL-VACLcBGAsYHQ/s1600/P1150580%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-hoZE7V1ER2I/XvmK3qp62-I/AAAAAAAAJAM/ZfOs2S0cKbkYB2EUQ7RdKVLu4dLweL-VACLcBGAsYHQ/s320/P1150580%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ruhanväärä</td></tr>
</tbody></table>
Keskimmäisen koskiportaan meloimme itärannan Ruhanväärän kautta. Reitti oli melko helppo, kunhan vain suurempia kiviä väisteli. Alin koskiporras tarjosi sitten jo aavistuksen enemmän haastetta. Sittaränni ei vähällä vedellä houkuttanut ja vaikutti jälkikäteen alhaalta katsottuna sangen kiviseltä. Valitsimme siis Pykinkosken kiemuraisen haaran, joka sinänsä on helppo laskettava, kunhan vain tietää, minne ohjata. Itse tein piruetin kosken loppuosassa sijaitsevan laakean Hönökiven päällä jäätyäni liian kauan miettimään kummalta puolen sen ohittaisin. Loppuletka ohitti sen tyylikkäästi vasemmalta, kuten kuuluukin.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-9wKlSifQnfM/XvmLVg-Q8AI/AAAAAAAAJAY/z5r9zVNCQZY9GJSF2aEGki8CR-ixFhH7QCLcBGAsYHQ/s1600/P1150578%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-9wKlSifQnfM/XvmLVg-Q8AI/AAAAAAAAJAY/z5r9zVNCQZY9GJSF2aEGki8CR-ixFhH7QCLcBGAsYHQ/s320/P1150578%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vettiksen tyylinäyte</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-_JLNdfwrNdY/XvmLeqLS1DI/AAAAAAAAJAc/zdAvPpGhE2gTkoaosoU4sF301KLR6JvCACLcBGAsYHQ/s1600/P1150599%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-_JLNdfwrNdY/XvmLeqLS1DI/AAAAAAAAJAc/zdAvPpGhE2gTkoaosoU4sF301KLR6JvCACLcBGAsYHQ/s320/P1150599%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Koko ryhmä Ruhanväärän alajuoksulla</td></tr>
</tbody></table>
Riemastuttavan ja opettavaisen päivän jälkeen haimme automme Kultaalta ja pakkasimme kanoottimme kotimatkaa varten. Jaskan loppusanojen ja diplomien jakamisen jälkeen suunnistimme tyytyväisinä ja hyvillä mielin kukinkotimatkalle. Illalla pihanurmella oli edessä vielä pohjan tarkastus ja pieni paikkausoperaatio. Jossain vaiheessa päivän tiimellyksessä kanootin keulaan oli syntynyt pakollisten naarmujen lisäksi pieni fiksausta vaativa kolhu. Homma hoitui kätevästi topcoatilla ilta-auringon paisteessa. Opettavaisesta viikonlopusta jmukavassa porukassa jäi hyvä fiilis. Ilma oli loistava ja avokanoottioppia tuli enemmän kuin uskalsin ennalta edes toivoa. Tärkein oivallus oli, että vastoin ennkkoluulojani kanootilla pärjää virrassa malttia ja harkintaa käyttäen varsin hyvin.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-P2tPSv0gRHM/XvmLx44S98I/AAAAAAAAJAk/54T4ZJ4Tf200EL7wfkUcuu2_ublebQ-8gCLcBGAsYHQ/s1600/P1150602%2B%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-P2tPSv0gRHM/XvmLx44S98I/AAAAAAAAJAk/54T4ZJ4Tf200EL7wfkUcuu2_ublebQ-8gCLcBGAsYHQ/s320/P1150602%2B%25282%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pykinkoski ja Hönökivi</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-21keXXhtQXA/XvmMQWoMfLI/AAAAAAAAJA4/1DyDTKR539QW7bX0yqx4htoW3iy9f-RrgCLcBGAsYHQ/s1600/P1150605%2B%25283%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1050" data-original-width="1600" height="210" src="https://1.bp.blogspot.com/-21keXXhtQXA/XvmMQWoMfLI/AAAAAAAAJA4/1DyDTKR539QW7bX0yqx4htoW3iy9f-RrgCLcBGAsYHQ/s320/P1150605%2B%25283%2529.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Puhdetöitä pihanurmella</td></tr>
</tbody></table>
<br /><br /><br /><br />
<br />
<br />
<br />Kiluhttp://www.blogger.com/profile/17922075065087421779noreply@blogger.com0