Uudempaa melontakirjallisuutta

Nyt alkuvuodesta sain tietää vuonna 2016 ilmestyneestä Merimelonta-nimisestä kirjasta. Kyseessä on alun pitäen palkitun ruotsalaisen melontakouluttaja Staffan Ekholmin kirjoittama teos, jonka alaotsikko lupaa yli 200 vinkkiä taitavammaksi melojaksi. Uusi suomenkielinen melontakirja on sen luokan harvinaisuus, että pakkohan tuo oli hankkia itselle. Verkkokirjakaupan kautta ostos toimitettiin parissa päivässä postilaatikkoon, eikä hintakaan pahemmin kirpaissut. Kirja postikuluineen maksoi ainoastaan 23,50. Avatessani paketin odotukset olivat varsin korkealla.

Teos on pehmeäkantinen, mutta erittäin laadukkaalle paperille painettu noin 150-sivuinen tietopaketti melonnasta. Vaikka kansi vaikuttaakin hieman persoonattomalta, on kirjan kuvitus kerrassaan upeaa ja innostavaa. Näin tammikuun keskelläkin ajatus liiti helposti meren ulapalle ja saarten rannoille. Kirja jakautuu kuuteen kokonaisuuteen, jotka käsittelevät mm. varusteita, turvallisuutta ja retkeilyä. Viimeinen osio on pyhitetty retkiruokailulle.

Merimelonta on uusi suomeksi ilmestynyt melontakirja

Kirja on kirjoitettu opasmaiseen ja helposti lähestyttävään tyyliin. Siinä on nimensä mukaisesti monenlaisia ja -tasoisia melontaan liittyviä vinkkejä, jotka on suunnattu etupäässä harrastusta aloitteleville. Myös hieman enemmän melonut voi toki löytää joukosta itselle sopivia vinkkejä ja ajattelemisen aihetta. Kaiken pitäisi näin ollen olla kunnossa ja lukunautinnon taattu. Valitettavasti teoksen suomennos tökkii pahemman kerran. Vaikuttaa siltä, että käännös on tehty koneella, eikä sitä ole oikoluettu kunnolla tai ainakaan käännöksestä vastaavalla henkilöillä ei ole ollut kovin vankkaa kokemusta kirjan aihepiiristä.

Monesta vakiintuneesta termistä on käytetty kömpelöitä käännösilmaisuja, vaikka tarjolla olisi ollut valmiiksi käytössä oleva suomenkielinen vastine. Kajakin keula-aaltoa nimitetään kirjassa kokka-aalloksi ja kajakin päiväluukkua eväslokeroksi, kuppimelaa siipimelaksi, paripelastautumista toveripelastukseksi, karkuremmiä melaköydeksi ja alatukea alatuennaksi. Joitain selviä virheitäkin tekstistä löytyy, kun oikeaa puolta väitetään paapuuriksi. Jos keulavannas kuulostaa hieman vanhanaikaiselta, oli käsite optinen navigointi minulle aivan uusi ja outo. En myöskään ennen kirjaan tarttumista ollut kuullut puhuttavan melan lavan takapuolesta tai kajakin pelastushihnoista. Monia muitakin kummallisuuksia vilisee lähes joka aukeamalla. Tällaiset kömmähdykset valitettavasti häiritsevät lukemista ja verottavat lukukokemusta. Olisi varmasti ollut järkevää luetuttaa käännös jollain kotimaisella kokeneella melonnan harrastajalla ennen sen painoon toimittamista.

Muutamat kirjassa esitetyt asiat herättivät hieman ihmetystä. Osa niistä luultavasti selittyy naapurimaan erilaisella melontakulttuurilla ja osa sillä, ettei alkukielen ideaa ole oikein kunnolla saatu välittymään suomennokseen tai sitten asia on ollut alun perinkin huonosti muotoiltu. Minun mieleeni tuskin tulisi missään tilanteessa väylää ylittäessäni kutsua laivaa vhf-puhelimella, vaikka sellainen kajakista sattuisikin löytymään. Hyvin varovasti myöskin tukisin melan vartta kiveen kajakkiin noustessani, kuten kirjassa on opastettu. Ajoankkurin käyttöä suositellaan useammassakin kohdassa. Täkäläisille melojille se ei taida olla kovinkaan tuttu varuste. Sivuttain melomisen yhteydessä puhutaan kahdeksikkovedoista, vaikka kirjassa opastetaankin aivan toista tekniikkaa. Myös ajatus melakellukkeen käyttämisestä re-entry eskimossa tuntui minusta oudolta ratkaisulta. Tällaisessa opaskirjassa olisi varmasti ollut hyödyllisempää esitellä joku toinen itsepelastautumistapa. Oudolta tuntui myös, että lähinnä alottelijoille suunnatussa kirjassa ei ole käsitelty melaperäsimen käyttöä ollenkaan. En myöskään tiedä, osaisinko ryhtyä harjoittelemaan ylätukea seuraavan kuvauksen perusteella: Heilauta kajakki suoraan painamalla polvi kannen sisäpintaa vasten. Ojenna samalla toinen jalka ja nytkäytä lantiolla samalla tavalla kuin kallistuksessa.

Kirjan kuvitus on suorastaan upeaa

Kun kirjan mukaan kupoliteltat pysyvät pystyssä ilman kiinnityskohtia, ymmärsin mitä tekstissä haluttiin sanoa, mutta epäselväksi jäi, mitä tarkoitettiin kokoon taittuvalla telineellä makuualustaa varten. Kun todetaan, että melan varsi on vahvempi oikealta puolelta, viitataan ilmeisesti sen muotoiluun poikkileikkauksen osalta. Kyllähän tällaisistakin kohdista toki selvän saa, kun osaa odottaa, mitä tekstissä on ajettu takaa. Aloittelevalle melojalle lauseiden sanoma saattaa kuitenkin jäädä kokonaan aukeamatta. Joitain suorastaan kryptisiä lauseitakin kirjasta löytyy, kuten: Karttakohdistinta sijaintisi merkintään.

Jos edellä luetellut menevät suurimmaksi osaksi käännöksen piikkiin, löytyy ilmeisesti alkuperäisestä tekstistäkin epäjohdonmukaisuuksia. Heti alkusivuilla kerrotaan, että kajakkiin mennessä pidetään toisella kädellä kiinni aukon takareunasta, kuvissa kajakkiin menevä mies pitää kuitenkin kiinni istuinaukon etureunasta. Navigoinnin yhteydessä  kerrotaan, että eranto ei ole niin suuri, että sillä olisi melojalle mainittavaa merkitystä sisäsaaristossa ja heti kohta perään ilmoitetaan, että meloja ei voi jättää erantoa kokonaan huomioimatta. (?) Kirjan mukaan retkelle kannattaa ottaa mukaan vain vähän ja oikeanlaisia välineitä. Yksikin keitin riittää, mutta kaksi helpottaa työskentelyä. (?) Eräässä kohtaa neuvotaan, että älä ota mukaan tavaraa, jota vain saatat tarvita. Hetken päästä kuitenkin kirjoitetaan: Ei kannata jättää pois sellaista, joka kruunaisi retken, esimerkiksi espressokeitintä. (?)

Kirja jätti kovin ristiriitaisen vaikutelman. Maltillisesta sivumäärästään huolimatta se on mielenkiintoinen ja käsittelee merimelontaa varsin monipuolisesti. Toisaalta, jos tekstissä kehotetaan välttämään valkoisen kajakin hankkimista, koska se näkyy huonosti vastavalossa ja lokkien seasta, saattaa olla, että asiallisempaankaan informaatioon on vaikea enää suhtautua täydellä luottamuksella. Jotkut kohdat, kuten vaikkapa kajakin muotoilu tai evän ja peräsimen toiminta on mielestäni selitetty varsin selkeästi ja otsikkonsa mukaisesti kirjasta saa hyviä vinkkejä myös aiemmin melontaa harrastaneetkin. Lopun ruokaosuus saa niin ikään veden kielelle, vaikka se ei välttämättä kaikkein käytännöllisin olekaan.

Upeaiden kuvien ansioista ajatukseni liitelivät kirjaa lukiessa välillä mukavasti merelle ja kesään. Lähes saman tien teksti virheineen palautti minut takaisin maan pinnalle ja nostatti ärtymyksen. Aloittelijalle en varauksetta kirjaa suosittele. En usko, että hän välttämättä saa tekstistä irti kaikkea tarpeellista siinä vilisevien virheiden ja huonon kielen takia. Tässä suhteessa aiemmin ilmestynyt Vesille kajakilla -kirja on mielestäni paljon parempi ja luotettavampi. Ikävä kyllä sen painos taitaa olla jo loppuun myyty. Kokeneemmalle melojalle valtaosa Merimelonta-opuksen vinkeistä saattaa olla ennestään tuttuja. Upeine kuvineen kirja sopii kuitenkin suhteellisen mukavaksi ja kevyeksi välipalaksi tulevaa kesää odotellessa, ellei anna heikon kieliasun liiaksi pilata lukutunnelmaa.