Osavuosikatsaus

Mussalon satama syyskuussa 2016

Melontavuosi 2016 alkoi 27.2. ja päättyi poikkeuksellisen aikaisin jo 22.10. Kauden mitaksi tuli vajaa kahdeksan kuukautta. Tässä yhteydessä voidaan siis kirjaimellisesti ottaen puhua ainoastaan osavuosikatsauksesta.

Meriniemi helmikuussa 2016

Alkutalvi oli taas kerran ilmoiltaan oikukas. Kunnon hiihtokelejä ei oikein tullut, mutta jäät estivät melomisen. Aikani kuluksi vahvistin laskikuitukajakkini sisäpohjaa, lyhensin melani vartta ja vaihdoin muovikajakkiini uuden istuimen. Helmikuun puolivälissä sattui viikon mittainen leuto jakso, joka sulatti enimmät jäät rannikolta. Avasin talvilomaviikon melomalla Pasin kanssa pikku lenkin Kotkan edustalla. Tämä melontakerta jäi valitettavasti helmikuun ainoaksi, sillä pian pakkanen paukkui ja suksillekin tuli viimein käyttöä.

Maaliskuussa kevätaurinko alkoi jo lämmittää

Maaliskuussa oli komeita kelejä. Useampanakin viikonloppuna pääsin ensin aamusta hangille hiihtämään ja myöhemmin iltapäivästä aurinkoiselle melontalenkille. Vesille ennätin yhteensä viisi kertaa. Keisarinsatama oli tuolloin vielä jäässä, joten ensimmäiset lenkit olivat lyhyitä pyrähdyksiä. Kuun lopussa pääsin kuitenkin ensimmäiselle päiväretkelle Lehmän hietikoille. Yllätyksekseni saaressa oli tuolloin vielä reilusti lunta jäljellä.

Komea keli, mutta lämpötila ei ollut vielä kovin kesäinen

Huhtikuussa jäät väistyivät ja lenkitkin hieman pitenivät. Saarireissulla 2.4. näin kevään ensimmäisen perhosen, vaikka rannat olivat edelleen osittain jään peitossa. Samalla reissulla kohtasimme myös muita seuramme aktiivimelojia.

Rannan jää ei estänyt perhosia lentelemästä saaren keskiosissa

Kotkan saaren ympäri pääsi ensi kertaa melomaan 10.4. Pari päivää myöhemmin kaikki loputkin jäät olivat lähteneet. Pyhtään Lököressä vierailin ensi kertaa jo huhtikuun puolivälissä. Kävin melomassa yhteensä seitsemän kertaa, keskimääräinen lenkki kesti kolme tuntia. 

10.4. Kuusisen kohdalla näytti näin kesäiseltä,
vaikka Kantasatamassa oli vielä jäätä

Toukokuu oli tavanomaistakin kiireisempi töiden, kokousten, veneiden kevätkunnostuksen ja viikon mittaisen tyhy-kurssin johdosta. Melomaan ennätin yhteensä viidesti. Teimme jälleen tavanomaisen pääsiäisretken Lehmään ja koskimelontakausi tuli avattua kuun loppupuolella.

Kevään kolmannet makkarat paistettiin porukalla Lehmässä

Kultaalla 27.5.2016

Kesäkuussa kävin melomassa keskimäärin joka toinen päivä. 18.6. sattui tavallista tuulisempi päivä. Silloin riensimme Mansikkalahdesta käsin aaltoja päin huikeiden surffien ja hyvän harjoituksen toivossa. Kivaa oli, vaikka surffit eivät ehkä aivan vastanneetkaan ennakko-odotuksia. Parituntinen riitti hyvin osoittamaan meren voiman ja opettamaan innokkaille melojille riittävää nöyryyttä luonnonvoimia kohtaan. 

Aallokkomelontaa opettelemassa

Myös mökkimelontaa tuli kesän mittaan jonkin verran harrastettua. Juhannuksen jälkeen käväisin mm. Suur-Pisissä, jossa kohtasin Helsingistä ja Sipoosta lähteneitä melojia. Kotkan lähivesiä tuli koluttua ahkerasti ja vajarannassa tuli kesän mittaan puljattua porukalla mm. pelastautumisharjoitusten merkeissä.

Lajitovereita lännestä

Hups!

Heinäkuussa reissut hieman pitenivät, mutta melontakerrat aavistuksen harvenivat. Melontakauden ensimmäisen yöretken tein seurakavereiden kanssa Kuolioluotoon. Toinen, niin ikään seuran retki tehtiin porukalla tyynessä säässä Hietamaahan. Molemmilla kerroilla sää suosi ja retki onnistui mainiosti.

Kuolioluoto kutsuu

Paluumatkalla oli sumua

Hietamaan pohjoispuolen kallioita

Iltatunnelmia

Heinä- elokuun vaihde meni rakennushommissa mökillä, mutta kuun puolivälin jälkeen, töiden jo alettua onnistuin vihdoin löytämään sopivan sääikkunan meloakseni Kotkasta-Klamilaan. Alkumatkan taitoimme Antin kanssa kimpassa ja leirin pystytimme Pitkä-Kotkan kallioille. Tästä eteenpäin jatkoimme omiin suuntiimme.

Puolimatkan krouvi

Kohti tuttuja vesiä

Eräästä kuluneelta kesältä mieleen jääneestä hetkestä vastasi melojakaveri saapumalla elokuun lopulla rantaan kajakki avoauton katolla. Idearikas ja käsistään taitava insinööri oli konstruoinut avomalliseen Miniinsä telineen, jolla kajakin kuljetus onnistui vaikka autossa ei ollut kattoa.

Musta kajakki keltaisen avoauton katolla :)

Syyskuu oli edellisvuoden tapaan koskimelontapainotteinen. Olin kolunnut lähirantoja jo riittävästi, mutta kauemmas ei enää oikein ennättänyt. Illat ja viikonloput olikin nyt hyvä viettää joella. Vuorottelimme lähinnä Kultaan ja Pernoonkoskien välillä. Kerran meloimme Langinkoskenhaaraa vastavirtaa Koivukosken padolle ja takaisin. Samalla tulin laskeneeksi Langinkosken kajakilla.

Kajakit odottavat Keisarinmajan kalliolla melojien tutustuessa laskureittiin

Pernoossa

Kuun loppua kohti melonnat painottuivat iltojen pimetessä enää viikonloppuihin. Syyskuun aikana vietin vesillä enää vajaa parikymmentä tuntia.

Repovedellä 8.10.

Epävakaisen kesän jälkeen syksy oli varsin kuiva ja kuulas. Kirkkaana, mutta hyisenä lokakuisena lauantaina teimme porukalla reissun Repovedelle, jossa vietimme päivän kansallispuiston vesireittejä kierrellen. Ilma oli kaunis ja taivas kirkas, joten reissusta jäi hyvät muistot. Syksyn mittaan alkanut oireilu vasemmassa olkapäässä tuntui pikkuhiljaa pahenevan. Työterveydestä minut ohjattiin fysioterapeutille olkapäätäni kuntouttamaan.

Tämän avoimempia selkiä ei Reipovedeltä juuri löytynyt

Seuran laituri nostettiin talkoilla 15.10. Keväällä remontoitu kelluke ja modifioitu kansirakennelma tekivät työstä huomattavasti helpompaa kuin aikaisempina vuosina. Samassa yhteydessä meloimme kesän viimeisen yhteislenkin. Omalta osaltani vuoden 2016 viimeinen melontakerta oli vain viikkoa myöhemmin niin ikään lähivesillä. Heti tämän jälkeen ilmat muuttuivat kylmiksi ja rannat jäätyivät poikkeuksellisen aikaisin. Olin kuvitellut kautta olevan jäljellä vielä parisen kuukautta. Vaikka pakkanen välillä helpottikin, pysyi vajaranta tiukasti jääpeitteen alla. Onneksi uimahallikausi pyörähti totuttuun tapaan käyntiin heti joulukuun alussa.

Laituria varastoidaan vajaan talvisäilöön.

Kevään kiireistä ja aikaisesta syksystä johtuen vuoden melontatilastot jäävät selvästi edellisistä vuosista. Melontakertoja tuli yhteensä 60 ja tunteja kajakissa 176. Tästä valtaosa tuli melottua tuttuun tapaan merellä. Arvailujen varaan jää, menikö 1000km kesän mittaan rikki vai ei.