Turhia tarinoita

Tiistaina 14.6. sukeltajat asensivat putkea Norssalmessa

Viime aikoina on tapahtunut niin vähän, että niistä ei juuri kannattaisi kirjoitella. Kirjoitan silti, osoittaakseni tämän blogin olevan yhä hengissä ja ajan tasalla.

Suursaari tuli jälleen kierrettyä purjein

Kesäkuu alkoi viileissä merkeissä ja tekemättömien töiden purkamisella. Vene on nyt viimein vesillä ja työpaikan muutto sekä vanhan toimipisteen siivous hyvässä vauhdissa. Edellinen viikonloppu vierähti avomeripurjehduksen parissa. Normaaleja melontalenkkejä on tullut tehtyä aina, kun siihen on vain jostain löytynyt aikaa. Tilastot paljastavat armotta minun olevan selvästi viime vuotta jäljessä. Kilometrejä on tähän mennessä kertynyt arviolta 350 - 400.

Kurssitoimintaan en tänäkään vuonna kerennyt osallistumaan

Normaalisti melon aina kamera liivini taskussa. Eräällä iltalenkillä jätin sen päiväluukkuun. Olin jo kaivaa aparaatin esille, kun varis istui valokuvauksellisesti rannan lepässä raakkumassa, mutta annoin olla, koska arvelin vastavaloon kuvaamisen olevan turhan haastavaa. Vain pari minuuttia tämän jälkeen alkoi kuulua lokkien rääkymistä ja kotka lehahti läheltä. Kuvaamatta jäi. Nielin pettymyksen ja jatkoin eteenpäin. Jonkin tovin kuluttua katselimme kivellä kymmenen metrin päässä seisovan harmaahaikaran kanssa toisiamme hölmistyneinä. Miten tässä näin pääsi käymään? Moinen rohjake on varsin komea lintu näin läheltä tarkasteltuna. Kyseisen lenkin jälkeen en ole kameraa enää luukkuun pakannut. Eipä ole kyllä kuvattavaakaan sittemmin näkynyt.

Kun ei ole laittaa kuvaa kotkasta, saa lokinpojat kelvata

Kalustopuolella on tapahtunut pientä fiksausta ja päivitystä. Ostin uuden aukkopeiton merikajakkiini. Päädyin samanlaiseen Hiko Cameliin kuin edellinenkin peittoni oli. Malli on hieman turhan leveä Tideracen aukon kehykseen, mutta soveltuu muuten hyvin retkimelontaan.

Lisäsin Essencen jalkakiskoihin kolmannet kiinnitysruuvit keskelle. Muovinen kisko oli alkanut taipua ja joustaa ja halusin tällä tavoin vahvistaa sen. Operaatio oli varsin halpa ja helppo, toisena vaihtoehtona olisi ollut koko kiskojen vaihtaminen. Nykyisellään tämä keltainen kajakkini alkaakin olla jo kohtaisen customoitu malli.

Melan paikkaus meneillään

Iltapuhteina fiksasin melojakaverin katkenneesta melasta hänen lapsilleen sopivan hieman lyhennetyn mallin. Ei tullut muotovaliota, mutta tuli käyttövalio kumminkin. Toiselta melojakaverilta ostin käytetyt Hiko Cinch -liivit lähinnä koskikäyttöä ajatellen. Nykyisissä retkiliiveissäni on niin monta sisäkkäistä taskua ja saumaa, että niiden kuivattelu on melkoinen operaatio. Koskessa tuppaa jostain syystä aina kastumaan tavallista perusteellisemmin. Retkitelttakin tuli päivitettyä hieman luotettavamman oloiseen malliin.

Ruunanperse on lahdenpohjukka Maijansaaren länsirannalla

Silloinkin, kun en ole ehtinyt melomaan, olen netistä seuraillut Pekka Lassilan Vuoksennauhamelontaa, Marko Uusitalon ja Juho Paason rannikkomelontaa, Soile Kallion ja Pentti Taskisen matkantekoa sekä Jukka Saukon retkeä halki Suomen. Linkit blogeihin löytyvät tämän sivun oikeasta reunasta.