Kuten jo aiemmin kirjoitin, olen kesäkuun alussa suorittanut pieniä huoltotoimenpiteitä. Keltaiseen muovikajakkiini lisäsin jalkakiskoon kolmannet ruuvit keskelle rakennetta tukevoittamaan. Kovassa käytössä kisko oli pikkuhiljaa alkanut antamaan periksi. Kerroin samalla tämän yksilön alkavan olla jo melkoisen customoitu. Tähän mennessä siihen on vaihdettu istuin. Kajak-Sportin malli tuntuu sopivan omalle ruumiinrakenteelleni selvästi alkuperäistä ja kehuttua Zone-istuinta paremmin. Penkin vaihdon myötä ajoittain vaivannut puutumisongelma on nyt kokonaan poistunut. Jo pari vuotta aiemmin olen asentanut jalkatappien väliin yhdyspuun ja kajakin kannen ja pohjan väliin foamlevyn. Edellinen tarjoaa vaihtelevia asentoja jaloille ja jälkimmäinen tukevoittaa muovista rakennetta. Reisituista olen niin ikään luopunut jo ajat sitten. Niiden asemesta olen liimannut kannen sisäpintaan solumuoviset pehmikkeet, jotka tarjoavat aivan riittävän, mutta alkuperäistä mukavamman tuen. Myös päiväluukun kansi on vaihdettu alkuperäisen jouduttua hiirten nakertamaksi boksiin unohtuneiden pähkinöiden takia.
 |
| Essencen kisko sai kolmannet ruuvit rakennetta tukevoittamaan |
Tehtyjen toimenpiteiden myötä tästä keltaisesta kulkijasta on tullut entistä henkilökohtaisempi ja mieleisempi. Ajoittain sen myynti on kyllä käynyt mielessä, mutta sopivaa, yhtä hyvää, mutta hieman eloisampaa vaihtoehtoa ei toistaiseksi ole löytynyt. Kaikki nämä tehdyt toimenpiteet kiskojen kiinnitystä lukuun ottamatta ovat helposti purettavissa ja kajakki saatettavissa alkuperäiseen asuunsa, mikäli tarve niin joskus tulee vaatimaan.
Seuramme uudemman Artisanin kanteen oli jossain välissä ilmestynyt peukalon kärjen kokoinen reikä. Olin luvannut huolehtia kannen kuntoon. Juhannusviikolla hion reiän reunat ja vahvistin rakenteen alapuolelta kahdella paperin ohuella lasikuitukerroksella. Päälle laminoin vielä yhden ohuen maton. Tasoittelin jäljet ja päällystin topcoatilla. Myös kajakin toiselta reunalta löytyi vahvistettavaa.
 |
| Paikattu reikä odottelee ylleen topcoat kuorrutetta |
Paikatun reiän pintaa hioessani huomasin, että kajakin istuinaukon kehys oli toisesta reunastaan 30cm:n matkalta irti. Päätin samalla korjata sen. Tämä sujui helpoiten nostamalla kajakki ylösalaisin ja valuttamalla sisäpuolelta epoksia niin paljon kuin irronnut sauma vain veti. Tiukan sovituksen takia pintoja ei päässyt millään lailla karhentamaan sisältä päin. Tulevaisuus näyttää, kuinka pitäväksi korjaus näin menetellen osoittautuu. Muuten ehjää ja hyvin kiinni olevaa kehystä ei ollut mitään järkeä ruveta enempää irroittelemaan.
 |
| Saumaushommia. Artisanin kehys oli päässyt osittain irtoamaan. |
Kaverin katkaisema melan varsikin tuli fiksattua. Siitä tuli lopulta tällainen. eiköhän tuo vielä lasten melonnassa menettele.
 |
| Tämä on nyt kovaa käyttö vailla |
Näiden sinänsä ihan mieluisten pikku puuhien lisäksi seuran kajakkien eviä on silloin tällöin saanut korjailla vaihtelevalla menestyksellä. On käsittämätöntä, etteivät kajakkivalmistajat ole ratkaisseet asiaa nykyistä paremmin. Siinä, missä oman kaluston saa vielä jotenkin pidettyä toimintakuntoisena, aiheuttavat yhteiskäytössä olevien kajakkien evät jatkuvia ongelmia. Pieni kivi eväkotelossa, huolimaton kolhaisu laituriin tai maahan, liiallinen voimankäyttö tai pohjaosuma saa vaijerin heti mutkalle tai irti ja evän tämän jälkeen temppuilemaan. Syitä ongelmiin löytyy varmasti niin heppoisesta rakenteesta kuin huolimattomasta käsittelystäkin. Vaikuttaa hieman siltä, etteivät kaikki seuran kaluston käyttäjät valistuksesta huolimatta ymmärrä, kuinka herkästi rikkoutuvasta osasta on kysymys. Ainoastaan vanhat ja huomattavan löysät Artisanien alumiinievät sekä Venture Easkyjen köysisääteiset versiot tuntuvat toimivan yhteiskäytössä riittävän luotettavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti