Kolmas veistämäni grönlantilaismela on nyt valmistunut. Tämä kanadalaisesta punaseetristä valmistettu vajaa 700g:n painoinen ja 180cm:n pikkujättiläinen sai ensikasteensa uimahallissa tammikuun puolivälissä. Pintakäsittelyn tein tuttuun tapaan roslagin mahongilla eli venetervan, vernissan ja havupuutärpätin seoksella. Toivon saavani tästä myrskymelasta varamelan kajakkini keulakannelle tulevaksi kesäksi. Ensin pitää vain sisäistää sen vaatima uusi melontatekniikka, jossa käsiä liutetaan pitkin melan vartta joka vedolla. Uskoisin sen käyvän merikajakilla helpommin kuin uimahallissa käytettävissä olevilla pooloilla ja koskareilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti