 |
| Kuva: Heidi Hakala |
Kanootti on yleisnimitys melottaville vesikulkuneuvoille.
Kannella varustettua kaksilapaisella melalla melottavaa kanoottia kutsutaan
kajakiksi ja avointa, yksilapaisella melalla melottavaa kanoottia kutsutaan
avo- tai intiaanikanootiksi, usein myös pelkästään kanootiksi. Avokanootin
juuret viittaavat Pohjois-Amerikan intiaanien käyttämiin malleihin ja se
soveltuu parhaiten joki- ja järviympäristöön. Kajakki puolestaan periytyy
inuiittien meriolosuhteissa käyttämistä nahkapäällysteisistä
vesikulkuneuvoista.
Lähestyessäni viidenkymmenen ikävuoden rajapyykkiä, jätin
parikymmentä vuotta voimassa olleen purjelentolupakirjani uudistamatta ja
ajattelin, että vielä olisi aikaa oppia uusi harrastus. Melonta oli
kiinnostanut jo vuosikaudet, mutta sille ei aiemmin oikein tahtonut
löytyä tilaa kalenterissa. Kävin kurssit ja liityin seuraan. Luulin oppivani melomaan parissa
vuodessa. Enpä tuolloin vielä tiennyt, kuinka monipuolinen ja kiehtova harrastus
oli kyseessä. Harrastusta on
nyt takana kahdeksan vuotta ja noin 7500km. Kanootteja tai kajakkeja on tullut
ostettua ja myytyä keskimäärin yksi vuodessa. Ensimmäinen ostamani melontaväline oli
merikajakki. Tämän jälkeen olen tietoisesti pyrkinyt laajentamaan harrastusta
myös koski- ja avokanoottimelonnan suuntaan. Pääasiallisesti pidän itseäni
kuitenkin edelleen meri- ja retkimelojana. Seuraavassa on lyhyesti esitelty tähänastiset
harrastusvälineeni. Tällä hetkellä omistan kaksi merikajakkia, kaksi
koskikajakkia ja yhden avokanootin, erilaisia meloja minulla taitaa olla alun
toista tusinaa.
1. 2013 – 2018 Merikajakki Peception Essence
Ostin ensimmäisen kajakkini keltaisen Essencen Welhonpesästä
heinäkuussa 2013. Hankin oman kajakin varsin pian harrastuksen alkuvaiheessa,
jotta voisin meloa siellä missä huvittaa silloin, kun huvittaa enkä olisi
riippuvainen seuran kalustosta, jota toki olin jo monipuolisesti käyttänyt.
Essence oli minulle täysosuma. Se sopii hyvin niin harrastuksen alkuun kuin
pidemmällekin ehtineelle harrastajalle. Se on suuntavakaa eikä ole liian
kiikkerä alkuun, kuitenkin se on varsin nopea ja ohjautuu kallistamalla varsin ketterästi.
Pakkaustilaa on riittävästi ja työn laatu on kaikin puolin hyvä. Voisin
vieläkin aivan hyvin meloa sillä. Jossain vaiheessa vaihdoin alkuperäisen
penkin Kajak-Sportin valmistamaan itselleni sopivampaan istuimeen. Myin
Essencen alkukesästä 2018 hankittuani vaihtelun vuoksi tilalle hieman
ketterämmän muovikajakin.
2. 2014 – 2015 Koskikajakki Robson Moonster
Toisen melontakauteni alussa hakeuduin koskikurssille
laajentaakseni käsitystäni melonnasta ja oppiakseni lisää kajakin hallintaa.
Innostui siinä määrin touhusta, että hain heinäkuussa 2014 itselleni käytetyn
koskikajakin Hollolasta. Punainen Robson Moonster oli vankka ja suuritilavuuksinen
lähinnä koskien laskemiseen tarkoitettu kajakki. Se surffasi tasapohjaisena
ihan mukavasti ja oli leveähkönä alkuvakaa, mutta teräväpalteisena myös
haukkasi helposti virran rajoissa. Eskimokäännökset olivat varsin työläitä ja
muutenkin melonta melko raskasta. Lisäksi matala kansi pakotti jalat
epämiellyttävän matalaan sammakkoasentoon. Tämän kajakin myin eteenpäin
puolitoista vuotta myöhemmin.
3. 2015 Merikajakki Tiderace Xplore
Halusin kehittyä melojana ja kokeilla uusia kajakkeja.
Ongelmaksi oli myös muodostunut kajakin alituinen kuljettaminen kaupunkiasunnon
ja kesämökin välillä. Järkeilin, että jos minulla olisi kaksi merikajakkia,
voisin säilyttää toista niistä mökillä ja välttyä alituiselta kuljettamiselta.
Niinpä keskellä talvea tammikuun lopulla 2015 tein Welhonpesässä kaupat
Tiderace Xploresta. Pääsin kokeilemaan tätä uutta retkikajakkiani jäiden
lähdettyä maaliskuun alkupuolella. Uuteen kajakkiin tottuminen kesti jonkin
aikaa, etenkin evän käytön tuli olla huomattavasti aikaisempaa aktiivisempaa. Lopulta
meistä kuitenkin kasvoi niin hyvä pari, että tällä hetkellä minun on vaikea
kuvitella itselleni Xplorea parempaa retkikajakkia. Tämä lasikuituinen kaunotar
osoittautui Essenceä nopeammaksi, kevyemmäksi, tilavammaksi ja herkemmäksi
meloa, myös istuma-asento on minulle parempi. Viikon retkelläkin käyttämätöntä
pakkaustilaa jää vielä parinkymmenen litran kuivapussillisen verran, lisäksi kajakin
ergonomia on erinomainen. Ainoa negatiivinen ominaisuus on täyteläinen
eturungon muoto, joka tyhjänä lätsyttää ikävästi tietyn kokoisessa terävässä
vasta aallokossa. Tämä on hinta, jonka joutuu maksamaan suuresta tilavuudesta.
Kuormattuna tämä ominaisuus ei enää häiritse. Melon tällä kajakilla edelleen,
enkä näe mitään syytä vaihtaa sitä pois. M-kokoinenTiderace Xplore sopii
minulle kuin hanska käteen ja on edelleen paras kajakki, jolla olen ikinä
melonut.
4. 2015 Koskikajakki Pyranha Varun
Saatuani hieman itsevarmuutta koskimelonnassa, tahdoin
pienemmän ja ketterämmän paatin. Järkeilin, että minusta ei enää olisi
luuppeihin ja kärrynpyöriin, vaan surffailut ja muu leikittely lähikoskissa
saisi riittää minulle. Pyranha Varun on juuri oikea kajakki tällaiseen
koskimelontaan. Lähdin syyslomalla lokakuussa ostamaan Welhonpesästä seuran poolokajakkiin
neopreenista aukkopeitettä ja huomasin ajelevani kotiinpäin vihreä koskari
kyydissä. Toki tuo aukkopeitekin tuli hankittua. Varun osoittautui
huomattavasti aikaisempaa Moonsteriani eloisammaksi ja kevyemmäksi meloa ja
ihastuin siihen oitis. Avovesikauden lopulla punainen Robson meni myyntiin ja tämä
vihreä Pyranha on vieläkin pääinstrumenttini koskessa. Se kattaa tällä hetkellä
kaikki ne tilanteet, mitä tosiasiallisesti tarvitsen. Sen oikean reisituen
kohdalle on tullut pieni halkeama, jonka olen korjannut muovia hitsaamalla.
Ainakin toistaiseksi tämä korjaus on pitänyt hyvin. Ainoa ongelma tämän kajakin
kanssa on, että olen sen suositellun painorajan yläpäässä. Hivenen parempi
kantokyky toisi aavistuksen lisää mukavuutta ja vakautta.
5. 2017 Koskikajakki Pyranha Burn
Olimme porukalla innostuneet melomaan ylös Kymijokea
Koivukosken padolle asti ja laskemaan samaa reittiä Siikakosken, Kokonkosken ja Langinkosken kautta takaisin vajalle.
Tällaiseen touhuun pienehkö Varun oli hieman ahdas ja vesilinjaltaan lyhyenä
työläs meloa vastavirtaan. Olin myynyt vanhan Robsonini ja aina silloin tällöin
silmäillyt, josko käytettyjen palstalla sattuisi löytymään hieman modernimpaa
vastinetta tilalle. Elokuussa 2017 osui kohdalle paljon koskia nähnyt ja
naarmuinen, mutta rungoltaan ehjä Pyranha Burn 2. Kajakki sijaitsi lähistöllä ja
sen hinta oli edullinen, joten teimme nopsasti kaupat. Tämä sinisävyinen
Pyranha on huomattavasti edellistä laskupaattiani mukavampi ja monipuolisempi,
vaikka onkin Varunin rinnalla isohko lotjake. Tämän kajakin käyttö on jäänyt
varsin vähäiseksi, muutamaan kertaan vuodessa, mutta koska siinä ei ole suuria
pääomia kiinni ja se palvelee tarkoituksessaan hyvin, en ole nähnyt tarvetta
luopua siitä.
6. 2018 Merikajakki Seabird Scott
Olimme päivittäneet seuramme melontakalustoa ja tässä
yhteydessä olin tullut meloneeksi monenlaisia kajakkeja. Huomasin tykästyneeni
herkästi reagoiviin malleihin ja muuten erinomaisesti palvellut muovikajakkini
Perception Essence oli alkanut tuntua hieman turhankin rauhalliselta. Seabird
rynni markkinoille agressiivisella mainonnalla ja alhaisilla hinnoilla.
Ajattelin, että riski epäonnistua on pieni ja tilasin tammikuun lopulla tämän
edullisen postimyyntikajakin. Kajakki tuli noin kuukauden päästä ja
maaliskuussa pääsin sitä kokeilemaan. Laatu ei ollut aivan Essencen tasoa,
mutta melontaominaisuudet miellyttivät kovasti. Niinpä myin viiden vuoden
ikäisen muovikajakkini ja keltaisesta Scottista tuli nyt retkikaverini mökille
ja sellaisiin tilanteisiin, joihin lasikuituista kajakkia ei hauraampana tohdi
ottaa. Joistain pienistä puutteistaan huolimatta tämä Seabird Scott on
tuottanut minulle paljon iloa ja palvellut muutenkin moitteettomasti.
7. 2018 - 2020 Avokanootti Hou 14
Olin jo tutustunut retki- ja merimelontaan sekä laajentanut
kokemustani myös koskimelonnan puolelle. Halusin oppia yhä lisää. Siirryttyäni
aikaisemmin alppihiihdosta telemarkin kautta tasamaalle,
olin oivaltanut, että kyse oli pohjimmiltaan aina samasta asiasta, vain välineet
vaihtuivat. Jotain tällaista uumoilin melontapuolellakin olevan, halusin oppia
ymmärtämään sitä laajasti. Jo edellisenä kesänä olin silloin tällöin lainannut
avokanoottia opetellut sillä soolomelonnan alkeita, nyt oli aika hankkia oma. Syyskuussa 2018 ostin
Bear & Waterista Hou 14 – merkkisen pikkuisen kaksikon. Toivoin saavani
silloin tällöin seuraa myös muista perheenjäsenistä. Pääasiassa meloin
kaksikkoani kuitenkin aina yksin. Opiskelin itsekseni lisää melontatekniikkaa ja tein tällä muovikanootillani päiväretkiä merellä etenkin syksyisin ja keväisin.
Kajakkiin verrattuna vauhti oli aavistuksen hitaampi, mutta olo jotenkin
vapaampi ja melan liike vedessä suorastaan taianomaisen kiehtova. Ihastuin tosissani melontaan
yksilapaisella.
8. 2020 Avokanootti Kolibri
 |
| Kuva: Tommi Hendriks |
Koska meloin kanootilla käytännössä aina yksin ja
muovikaksikko oli hieman raskas käsitellä, aloin miettiä sen vaihtamista sooloinkkariin.
Tilasin alkukesällä 2020 Welhonpesästä eksoottisista kuiduista valmistetun kevyen soolokanootin.
Samalla myin pois hyväkuntoisen kaksikkoni. Uusi yksikkö painaa tyhjänä ainoastaan
16 kg ja on erittäin näppärä käsitellä niin maalla kuin vedessäkin.
Jotenkin käsittämättömällä tavalla se on samaan aikaan sekä ketterä että suuntavakaa.
Olen ihastunut siihen todella. Tällä kanootilla olen uskaltautunut muutaman
kerran koskeenkin ja avartanut näin jälleen käsitystäni melonnasta. Itse
asiassa avokanootti toimii koskessa hämmästyttävän hyvin, kunhan ei laske
liikaa vettä sisälle. Korkeammalta näkee virran hyvin ja pyöreälinjainen pohja
on varsin anteeksiantava. Pitkä vesilinja mahdollistaa vastavirtaankin
etenemisen ja lyhyt mela on nopea käsitellä. Kolhuille kuiturakenteinen
kanoottini on kuitenkin varsin arka. Rauhallisessa melonnassa tyynenä
syysiltana tämä ei haittaa, mutta kosken kuohuissa on oltava varovainen.
Muutaman pienen fiksauksen olen tähän uuteen kanoottiini jo joutunut tekemään.
Mitä seuraavaksi?
Tällä hetkellä minulla ei ole tarpeita uudistaa kalustoani,
pärjään hyvin näillä eikä itse asiassa enempää kanootteja nurkkiin enää mahdu. Toisaalta koskaan ei voi olla varma, mihin suuntaan
harrastus tulevaisuudessa kehittyy ja millaisia uusia kiinnostavia malleja
tulee markkinoille. Muovinen, kosken kolhuista piittaamaton avokanootti voisi
olla mukava, tai sitten voisin myydä jonkun vähemmälle käytölle jääneen vesivempeleen tai…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti