keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Tiistai-iltana Pernoossa



Koskimelontaseura Kohinan viikkomelonta pidetään tiistai-iltaisin. Tällä kertaa vetovuorossa ollut Aija oli houkutellut minut ja pari muuta mukaan Pernoonkoskelle. Tarkoitus oli osallistua melontaan ja toimia myös tarvittaessa apukäsinä. Tästä kymmenen melojan ryhmästä osa oli kesän kurssilaisia.

Päättävaisesti vastavirtaan
Kuuden aikaan vesille lähtiessämme aurinko paistoi kuumasti, mutta hetkeä aikaisemmin kaupungin yli oli pyyhkäissyt voimakas sadekuuro. Lähdimme melomaan ylävirtaan tuttua reittiä Ruhanväärän kautta Torminvirralle. Osa meloi koko matkan, muutama kantoi kajakin keskiportaan pienen kalliokielekkeen ohi.
Osa meni melomalla, osa kantamalla
Keskittyneitä ilmeitä ennen laskua
Tormilla oli muutama taituri surffailemassa, me tyydyimme lähinnä laskuhommiin. Kotvan aikaa melottuamme taivas tummeni ja ukkosen jylinä lähestyi. Hetken päästä alkoi sade. Tämä ei tosin enää haitannut, sillä aloimme olla märkiä kosken pärskeistä jo muutenkin. Jokivesi oli lämmintä ja vedenkorkeuskin oli jo hieman kasvanut alkukesän matalista lukemista. Koski oli ihan kivassa melontakunnossa. Muutaman kerran illan mittaan tarvittiin reskutustoimia kajakin kellahdettua virrassa kumoon.

Päättävaisesti kohti tyrskyjä
Torminvirta oli mukavassa laskukunnossa
Aikamme Tormilla laskettuamme lähdimme paluumatkalle itäisen kiertoreitin kautta. Täällä pysähtelimme muutamassa kohdin hieman leikkimään mukavissa virtapaikoissa. Matkalla käännyin poimimaan yhden omistajaltaan karanneen ja kiven pyörteeseen kellumaan jääneen melan.


Paluumatka alkaa

Välillä pysähdyttiin ihmettelmään virtaa
Keskiportaan laskimme länsireunaa pitkin ja takaisin Kontille saavuimme Sittarännin kautta hieman ennen puoli yhdeksää. Olipa kiva iltapuhde mukavan tuntuisessa porukassa ja oli mukava meloa välillä hieman isommassakin porukassa. Ties, vaikka täällä tulisi käytyä vielä useammankin.

Sittaränni kutsuu!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti