Kevätpyrähdys

Kevät on jo niin pikällä, että vajan nurmi on alkanut vihertää

Sunnuntaina 9.5. vietettiin Kotkan Melojien kevätkauden avajaisia. Sää oli aurinkoinen, mutta vihainen ja puuskikas tuuli ei houkutellut paikalle kuin kourallisen aktiivimelojia. Vajalle oli järjestetty kahvitajoilu, siellä merituulesta ja merihenkisestä ilmapiiristä pääsi nauttimaan useampikin seuran jäsen.

Paluutunnelmia vajarannassa

Pienellä porukalla puskimme 10 - 12 m/s vastatuulessa Kärkisaaren ohi ja kävimme kiertämässä Hevossaaren. Aaltoja ei ollut, mutta tuuli hidasti menomatkaa tuntuvasti. Takaisin tultaessa melaan tarvisi tuskin tarttua, sen verran mukavasti tuuli painoi nyt selästä.

Paluumatkalla tuuli tarjosi ilmaiset kyydit

Vajalla paransimme hetken maailmaa, hörpimme kahvit ja toivottelimme Englantiin suuntaaville melojille hyvää reissua ennen kuin hajaannuimme omille teillemme. Sen verran vahäiseksi päivän melonta-annos kuitenkin jäi, että päätimme Pasin kanssa lähteä seuraavana päivänä pikku lenkille äitienpäivästä huolimatta.

Lehmän länsiranta kutsuu

Suunnutai-iltapäivänä tuuli olikin jo selvästi laantunut ja ilma lämmennyt yli kymmeneen asteeseen. Päätimme suunnistaa Lehmänsaaren länsirannan hietikolle auringonottoon. Metsolan rannassa silkkiuikuilla oli äänekkäät kosiomenot käynnissä. Lämpimän ilman aiheuttama merituuli-ilmiö nostatti yllättäen vaahtopäitä Merituulensillan jälkeen kohdassa, jossa joen virtaus törmää mereltä tulevaan aallokkoon.

Rannalla sai nauttia varsin kesäisestä tunnelmasta

Lyhyellä retkellä meillä ei ollut eväitä mukana, joten hamppailimme pitkin hietikkoa ja kävimme katsastamassa talvella rakennetun uuden grillikatoksen. Sinne oli kävellyt myös veneensä saaren toiselle puolen jättänyt perhe. Katoksella on hieno paikka, mutta toivottavasti se ei tee tästä länsirannan hietikosta samanlaista hulinapaikkaa kuin saaren itärannasta.

Yhteysalus Otava puksutti kohti Haapasaarta

Paluumatkalla tavoitimme tutun purjeveneen, jonka kipparin kanssa vaihdoin tervehdykset. Merituuli alkoi olla jo viideltä hiipumaan päin, joten toivotut myötäaallot jäivät odetettua pienemmiksi. Juttelimme aikamme kuluksi niitä näitä. Perillä Pasin mittari näytti vajaata kahdeksaatoista kilometriä ja hieman alle kolmen tunnin aktiivista melonta-aikaa. Kotona suihkun jälkeen kasvot punottivat innosta ja auringosta. Voisihan sitä äitienpäivää hullumminkin viettää.