- Ajatuksia ja kokemuksia kajakkimelonnasta

- Ajatuksia ja kokemuksia kajakkimelonnasta

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Hiiriä ja ihmisiä

Tämän kuvan voi hyvin kuvitella marraskuussa otetuksi...
...tätä ei ehkä niinkään
Koko viikon olin odottanut vesille pääsyä. Lauantain keli oli surkea, mutta sunnuntaina onni oli myötä. Tuuli oli heikkoa ja arkipäiviä piinannut pimeys sekä tihku olivat tiessään, jopa aurinkokin näyttäytyi. Vedin Ursuitin punaisen pyhäpuvun ylleni ja marssin hyvillä mielin vajalle.

Hiirten herkkuhetkestä jäi vain tyhjät kääreet ja hampaanjäljet päiväluukun kannenreunaan.
Kajakkia esiin kaivaessani katseeni sattui takakannella olevaan mustaan kuminpuruun. Tarkempi tarkastelu osoitti sen olevan peräisin päiväluukun kannesta. Olin jättänyt sen hieman raolleen, jotta mahdollinen kosteus pääsisi haihtumaan. Olen koko kauden kuljettanut mukanani pientä pähkinäpussia varaenergiaksi tiukan paikan tullen. Hiiret olivat sen nyt löytäneet ja syöneet evääni ja purreet samalla hieman luukun reunaakin päästäkseen saaliiseen käsiksi. Siivosin papanat ja pakkasin kajakin.
Aurinko näyttäytyi marraskuisella Äyspäällä
Kiersin tutun lenkin meloen Kivenkorvansalmesta Äyspäälle ja Maijansalmesta takaisin sisään. Liustin rannassa matala vesi paljasti levän komeaksi värjäämät rantakivet. Kävin myös saaren rannassa ällistelemässä ison kiven päälle rakennettua erikoista linnoitusta nousematta kuitenkaan kajakista.
Liustin länsirannan mäkilinna
Monet rannan kivistä olivat kuin taitelijan siveltimen jäljiltä
Menomatkalla vastaan tuli yksi ja paluumatkalla kaksi kajakkia. Rannalla tapasin muutaman melojan lisää. Komea ilma oli houkutellut muitakin liikkeelle. Tiettävästi ainakin kahdeksan kotkalaista melojaa kävi vesillä tänä mainiona marraskuun viimeisenä päivänä, ensimmäisenä adventtina.

Monia tuttuja oli liikkeellä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti