sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Vähän pidempi päivälenkki

Kotkalaista kultturimelontaa.
Taustalla Alvar Aallon suunnittelema Sunilan selluloosatehtehdas
En muista, mistä lähti idea haastaa itsensä koko päivän kestävällä 50 kilometrin mittaisella melontaretkellä. Jäntin Paula joka tapauksessa toimi tässä eräänlaisena tutorina ja suunnitteli kokemuksensa pohjalta aikataulun ja tauotuksen toimivaksi. Varsinaista melontareittiä mietimme yhdessä porukalla. Kohtalaisen pohjoistuulen takia risteilimme lähinnä rannikon suuntaisesti ja pyrimme välttämään pitkiä vastatuuliosuuksia.

Meitä itsemme voittajia oli vajalla aamu kahdeksalta viisi. Kantasatamassa oli alkamassa moottorivenekilpailut, joten livahdimme siitä läpi ennen pärinän ja paukkeen alkamista. Seilailimme Popinnimessä ja kiersimme Hallan ja Tiutisen. Matka taittui pienessä takatuulessa mukavasti. Ensimmäisen taukomme pidimme reilun parin tunnin melonnan jälkeen pujahtamalla Sapokan aallonmurtajasta sisään ja käväisemällä maissa aamukahvilla.

Tiutusen jälkeen vastaan tuli kajaasi Vivan.
Sapokasta jatkoimme kohti Mussalon satamaa voimistuvassa sivutuulessa. Välillä saimme nauttia pienistä surffeistakin. Sataman suulla oli vellova ristiaallokko ja liberialainen rahtilaiva lähdössä juuri ulos. Ehdimme kuitenkin pujahtaa laiturin ohi ennen kuin satamahinaaja Viikari auttoi aluksen matkaan. Pähkäilimme jatkaisimmeko Santalahteen vai Niinilahteen. Valitsimme jälkimmäisen.

Satamaan suulla oli ristiaallokkoa
Reitin kääntyessä sataman kulmalta luoteeseen yhä yltynyt pohjoistuuli alkoi hidastaa tähän asti hyvin edennyttä matkaamme. Puikkelehdimme pienten saarten tarjoamaa suojaa hyväksi käyttäen kohti määränpäätämme. Etenimme voimia säästellen ja tähän noin viiden kilometrin mittaiseen napakkaan vastatuulipätkään kului hyvinkin puolitoista tuntia. Perillä Niinilahdessa totesimme olevamme lähestulkoon matkan puolivälissä ja pidimme hyvin mielin evästauon. Lorautin Knorrin purkkiin tilkan aamulla valmiiksi keittämääni vettä ja nautin pekonilla maustettua perunamuussia energiaksi.

Matkalla Lököreen tuulet helpottivat, mutta sadepilvet väijyivät....
Niinilahden jälkeen Mussalon ranta tarjosi jo mukavasti suojaa, kun meloimme kohti Pyhtään rannikkoa. Rantoja seuraillen käännyimme länteen ja jatkoimme matkaamme Hevossaren kärkeen. Hevossaaren länsirantaa meloimme Lökören satamaan. Vedimme kajakkimme hietikolle ja hetken odottelun jälkeen saimme eteemme kuumat lohisoppa-annokset. Matkaa oli takana nyt 33 km ja totesimme olevamme hyvin aikataulussa. Pidimme Lököressä ihan reilun tauon.

...mutta välillä pilkahti aurinkokin.
Levänneinä ja kylläisinä jatkoimme matkaamme pyörähtämällä pienen lenkin Heinlahdella ennen kuin suuntasimme Pitkäsalmen kautta takaisin Äyspäälle. Nyt, noin neljänkymmenen kilometrin paikkeilla melottu matka alkoi jo vähitellen tuntua kropassa. Tuuli oli onneksi tyyntymään päin, joten loppumatka sujui varsin kivuttomasti. Pohjoisrannan suojassa hivuttauduimme ensin Maijansalmeen ja sen jälkeen jatkoimme Ruonalan rantoja kierrellen takasin Metsolaan.

Melotut kilometrit alkoivat loppumatkasta jo vähän näkyä naamasta
Munsaaren kohdalla tavoitteestamme puuttui vielä pari kilometriä. Pienen bioteknisen huoltotauon jälkeen kiersimme vielä Munsaaren sekä Kortetsaaren. Paulan kanssa kipaisimme nopsasti Langinkosken alajuoksullakin. Tästä laskettelimme myötävirrassa vajalle, missä olimme suunnitelman mukaisesti kahdeksan maissa illalla. Paulan mittari näytti melotuksi matkaksi 51,26 km ja melonta-ajaksi yhdeksän ja puoli tuntia. Oma kännykkäni oli tapansa mukaan kadottanut pariin otteeseen gps- singnaalin, mutta päiväluukussa mukana kulkenut Garmin näytti 51,3 km, kunhan kotona laskin sen neljään osaan pätkityt träkkäykset yhteen.

Perillä Metsolassa
Hieno reissu ja lopussa oli voittajafiilis. Perillä oli sellainen mukavan raukea olo. Tunsi kyllä hyvin, että jotain oli tullut tehtyä, mutta ei väsyttänyt kuitenkaan liiaksi. Tarpeen vaatiessa matkaa olisi vielä pystynyt jatkamaankin. Päivän aikana melonta kuormitti etenkin olkapäitä. Seuraavana aamuna reissu tuntui yleisen raukeuden lisäksi lähinnä reisissä ja kyljissä sekä hieman yllättäin vasemman jalan akillesjänteessä.

Melottu reitti







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti