- Ajatuksia ja kokemuksia kajakkimelonnasta

- Ajatuksia ja kokemuksia kajakkimelonnasta

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Hitsaushommia

Koskimelontakausi tuli avattua maanantaina 18.6. Kultaalla. Kivaa oli. Joen virtaama oli juuri sopiva ja koski oli muutenkin mukavassa kunnossa. Pienen totuttelun jälkeen melonta alkoi sujua vanhaan malliin. Vesikin oli ehtinyt jo sopivasti lämmetä, mikä tuli todettua muutaman kerran katollaan käydessä.

Kotona tavaroita kuivatellessa käänsin kajakin kyljelleen ja huomasin, että istuinaukon kauluksen juureen oli jossain vaiheessa päässyt syntymään noin seitsemän sentin mittainen halkeama, joka sai alkunsa oikean reisituen kiinntysreiän kohdalta. Tuskin tämä juuri nyt oli kuitenkaan käynyt. Porasin ensiavuksi päihin pienemmät reiät, joiden tarkoituksena oli pysäyttää halkeaman kasvaminen. Seuraava päivä meni pähkäillessä, miten tuo mainio melontaväline olisi parhaiten korjattavissa takaisin luotettavaan käyttökuntoon.
Alkuperäinen halkeama näytti tältä
Aluksi mietiskelin joko alumiinista tai lasikuituista kaksipuolista paikkaa, joka pultattaisiin halkeaman molemmille puolin. Homman työläyden ja halkeaman hankalan sijainnin takia päädyin kuitenkin ensin yrittämään muovin hitsaamista. Tämähän on yleinen tapa muovikajakkien korjaamisessa. Jos hitsaaminen ei toimi, voisin myöhemmin vielä turvautua muotoillun paikan rakentamiseen.

Sama kohta reikien poraamisen ja reisituen irroittamisen jälkeen
Irrottelin reisituen ja etsiskelin kajakista kohtaa, josta voisin vuolla täytemateriaalia halkeamaan. Kun en tällaista pienestä paatistani oikein löytänyt, turvauduin autotallista löytyneeseen vihreään rasian kanteen, jonka arvelin olevan samaa materiaalia kajakkini kanssa. leikkelin tästä parin millin siivuja täyteaineeksi.

Hitsaaminen tapahtui sulattamalla kolvilla täyteainetta koloon
 Aloitin kajakin sisäpuolelta. Lämmitin juottokolvin, jolla laajensin halkeamaa materiaalin puoliväliin asti. Sitten sulatin leikkaamiani suikaleita syntyneen kolon täytteeksi. Ne näyttivät sekoittuvan hyvin alkuperäisen materiaalin kanssa ja saumasta tuli suhteellisen siisti ja vakuuttava.  Sitten käänsin kajakin ympäri ja toistin saman ulkopuolelta. Nyt vaikeutena oli saada kolvi mahtumaan kapeaan rakoon kauluksen ja kajakin rungon väliin ilman, että materiaalia suli väärästä paikasta. Lopulta tämäkin onnistui suhteellisen mukavasti, vaikka hankalassa paikassa jälki ei ollutkaan enää yhtä siistiä. Lopuksi ruuvasin reisituen takaisin paikoilleen. Ruuvin muovisen prikan ja kajakin rungon väliin leikkasin vielä tiivisteen fillarin sisäkumista. Ainakin käsin vääntelyä tehty paikka tuntuu kestävän hyvin. Seuraavat melontakerrat paljastavat, osoittautuuko tämä paikkaus käytännössä luotettavaksi.

Lopputulos näyttä ulkoa päin tältä ja vaikuttaa toimivalta.
Aika tulee näyttämään paikkauksen kestävyyden.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti