- Ajatuksia ja kokemuksia kajakkimelonnasta

- Ajatuksia ja kokemuksia kajakkimelonnasta

lauantai 28. toukokuuta 2016

Koskimelontakausi avattu

Perjantaina 27.5. järjestyi parin yhteensattuman vuoksi mahdollisuus lähteä neljän muun melojan matkassa Kultaankoskelle. Tapasimme töiden jälkeen vajalla, pakkasimme kajakit ja ampaisimme matkaan. Pukeutuminen aiheutti hieman pään raavintaa. Hetken pähkäiltyäni vedin kuivapuvun alle urheilukerraston ja t-paidan. Päässä oli neopreenihuppu ja käsissä sormikkaat, sillä otaksuin jokiveden olevan kylmää. Olin väärässä. Asu kastui sisältä päin hiestä ja pieni pulahdus Ahdin valtakuntaan silloin tällöin tuntui lähinnä mukavan virkistävältä.

Vettä riitti ihan kiitettävästi ja välillä aurinkokin pilkahti
Vesitilanne oli huomattavasti viimesyksyistä runsaampi. Melottavuuden kannalta tämä ei välttämättä ollut etu. Tuttuja lempeitä surffausaaltoja ei oikein löytynyt. Oikeassa reunassa kyllä pysyi hyvin, mutta aalto oli niin lyhyt, että siinä ei juuri voinut tehdä mitään. Keskikohdan kallion yli tulevaa aaltoa Antti luonnehti osuvasti: -Ensin sinne menee, sitten siinä on vähän aikaa, kohta kaatuu ja tulee pois. Ehkä kyse oli melojien taitojen rajallisuudesta, mutta melko komeita lentoja tuo ainakin tuntui tarjoavan. Koska pohjan kallio oli varsin lähellä, ei meno pää alaspäin tuntunut erityisen houkuttavalta. Otimme siis aika lailla varman päälle.

Wet exit, Aija tarjoilee apua
Minulla oli uusi Playboater -aukkopeite. Se tuntui toimivan hyvin ja pitävän veden kajakin ulkopuolella vanhaa väsähtänyttä Hikoani paremmin. Neljä kertaa jouduin antautumaan virralle ja näyttämään kajakin pohjaa linnuille. Eskimot nousivat kuitenkin helpohkon tuntuisesti paitsi sen kerran, kun jouduin ison aallon jälkeiseen pesukoneeseen. Siellä kuohasta ei tahtonut saada melalla pitävää otetta. Pääsin kuitenkin lopulta ylös, vaikka odotus tuntui pitkältä. Talvella hankkimani Werner Player -mela vaikutti paitsi toimivalta, myös aiempaa melaani huomattavasti kevyemmältä. Pienempi lapakulma ja varren ovaali tuntuivat heti luontevilta. Lasikuituinen, reunoiltaan suojaamaton lapa kerää kolhuja herkästi. Toisaalta mela vaikuttaa kestävältä ja se on hankittu käyttöä eikä katselua varten.

Wet sock
Runsaan kahden tunnin jälkeen voimat alkoivat ehtyä ja kotisaunan lauteet houkutella. Palkitsin itseni peräti kahdella tölkillisellä olutta ja seuraavana aamuna herkistelin vasenta olkapäätäni Voltaren Forte -geelillä. Eivätköhän ne vanhat niveletkin ajan mittaan taas tähänkin lystiin totu. Tätä täytyy saada lisää.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti