- Ajatuksia ja kokemuksia kajakkimelonnasta

- Ajatuksia ja kokemuksia kajakkimelonnasta

sunnuntai 19. elokuuta 2018

Meloen markkinoille

Pyhtään saaristolaismarkkinat pidetään aina elokuun puolivälin jälkeen. Kotkan melojilla on ollut tapana tehdä pikku retki paikalle. Osa palaa yleensä illaksi takaisin kotiin toisten jatkaessa yöksi Pyhtään saaristoon. Tänä vuonna matkaan lähtö sai aivan uusia ulottuvuuksia, kun radiotoimittaja otti yhteyttä ja halusi tehdä jutun melonnasta YLE:n paikalliskanavalle. Sovimme treffit vajalle kello yhdeksäksi, vaikka varsinainen lähtö tapahtuikin vasta puolilta päivin.

Kajakit parkissa Lökören rannassa
Melontasää oli aamusta mitä parhain. Shortseissa tarkeni hyvin ja tuulta oli muutama metri sekunnissa. Juttelimme toimittajan kanssa kaikkea mahdollista ja opastin kajakkiin menemisen sekä melonnan alkeita. Puolentoista tunnin kuluttua kävimme samat asiat pikakelauksella läpi suorassa lähetyksessä ja toimittaja meloi pienen lenkin selostaen tunnelmiaan tämän jälkeen eetteriin. Kolmas otto oli haastattelu kajakkia pakatessa retkelle valmistautumisesta. Tässä vaiheessa näytti vahvasti siltä, että seuraavan päivän sääennuste oli karkottanut valtaosan lähtijöistä muihin puuhiin.

Lähtöhetkellä ranta täyttyi kajakeista
Heti lähetyksen jälkeen ranta pelmahti kuitenkin täyteen melojia kajakkeineen. Niinpä lähdimme matkaan ihan reilulla joukolla. Kaiken kaikkiaan markkinoilla vieraili viitisentoista KoMelaista. Meloimme leppoisaa vauhtia kahteen pienempään ryhmään jakautuneina Maijansalmen kautta kohti Lököreä. Aikaisin aamulla reissuun lähteneet melojat tulivat jo loppumatkasta vastaan. Perillä parkkeerasimme kajakkimme rantaravintolan taakse. Sovimme jatkavamme puolentoista tunnin kuluttua, joten ruokailuun ja markkinahumuun tutustumiseen jäi ihan mukavasti aikaa.

Lökören satamassa oli täyttä
Kalalautanen ja oluttuoppi voittivat hienoimmankin ravintola-annoksen vaikka ne nautittiinkin pahvilautaselta ja muovituopista. Aurinko paistoi ja tunnelma oli muutenkin kesäisen rento. Jälkiruoaksi ahmimme vielä pahvikupillisen kahvia ja jäätelön tai hillolla ja kermavaahdolla höystetyn valtavan letun. Tämän helpompia ja maistuvampia retkieväitä voi tuskin kuvitellakaan.

Hyvä ruoka, parempi mieli
Pian oli aika ahtautua täydellä vatsalla takaisin kajakkiin ja jatkaa matkaa. Valtaosa reissulaisista päätti palata suoraan takaisin, mutta viisi innokkainta päätti uhmata sääennustetta ja jatkaa retkeä yön yli. Koska ulompana oleviin saariin oli luvattu reilusti yli 10 m/s tuulia, päätimme jäädä lähemmäs rantaa. Täällä tuuliennuste näytti kotimatkan ajaksi enimmillään 11 m/s myötätuulta ja sadetta. Niinpä löysimme itsemme jälleen kerran Kuussaaresta.

Kajakit Kuussaaren kalliolla
Ilta kului normaalisti makkaroita paistellen ja eväitä kokkaillen. Tässä yhteydessä ihmeteltiin taas kerran maailman menoa ja laitettiin sen asioita ainakin omassa mielessä hieman parempaan järjestykseen. Taivas alkoi pimetä jo ennen kello kymmentä ja painuimme yöpuulle hyvissä ajoin jo yhdentoista maissa. Yöllä tuuli alkoi nousta, mutta leiripaikkamme oli tällä kertaa hyvin tuulelta suojassa.

Ilta oli kaunis
Sade saapui täsmällisesti ennusteen mukaan aamuseitsemältä. Yritimme Mikon kanssa ehtiä pakkaamaan telttamme kuivina. Toinen meistä ennätti, minä en. Naapurissa Sanna ja pojat nukkuivat vielä. Kohteen valintamme oli sikäli onnistunut, että saimme nyt keitellä aamiaista kuivassa grillikodassa sateelta ja tuulelta suojassa. Säärintaman saapuessa merivesi oli noussut nopeasti ja kalliolle vedettyjen kajakkien perät alkoivat olla jo aaltojen armoilla.

Grillikota pelasti kostean aamuhetken

Kuussaaressa on fasiliteetit kunnossa
Kohta loputkin leiriläiset saapuivat keittopuuhiin ja sateen välillä tauotessa saimme pakattua kajakkimmekin jotakuinkin kuivina. Ennen kello kymmentä olimme jo valmiita Äyspään ylitykseen. Matka sujui myötätuulessa nopsasti ja reilun neljän ja puolen kilometrin taival taittui 35 minuutissa. Tämä tietää lähes 8 km/h keskinopeutta, täydessä retkilastissa olleilla kajakeilla. Aallokko nousi puolivälissä jonkin verran, mutta säilyi muodoltaan maltillisena. Valitettavasti laineet tulivat sivusta, vaikka tuuli olikin takaa. Nyt surffit jäivät saamatta, vaikka keikutusta muuten riittikin.

Kostea harmaa ja tuulinen kotimatka alussa
Takaisin Metsolassa olimme hyvissä ajoin. Mikko jatkoi yksin kohti Haminaa, mistä oli lauantaiaamuna lähtenytkin. Iltapäivällä taivas alkoi uudestaan seljetä ja tuuli tasaantui, joten sain aamulla kostuneen teltankin pystytettyä kuivumaan helposti pihanurmelle. Loppusyksy näyttää niin kiireiseltä, että saa nähdä, jääkö tämä pikku retki tällä erää kesän viimeiseksi.

Huppu päähän, rillit taskuun ja menoksi








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti