- Ajatuksia ja kokemuksia kajakkimelonnasta

- Ajatuksia ja kokemuksia kajakkimelonnasta

torstai 10. heinäkuuta 2014

Kevyesti keskellä kesää

Vihdoinkin kesäkeli
Alkukesä oli kolea ja sateinen. Sadepäivien ratoksi veistin itselleni toisen grönlantilaismelan talvella tekemäni rinnalle. Ensimmäiseen versioon olen ollut sen painoa lukuunottamatta tyytyväinen. Sain keväällä käsiini kolme lankkua neljännessahattua kanadalaista jättiläistuijaa (Western Red Cedar). Tein tästä uudesta melasta pari senttiä pidemmän ja muutaman millin leveämmän kuin edellisestä, varren jätin hieman paksummaksi ja olkapäät aavistuksen jyrkemmäksi. Kokeilin karkeasti muotoiltua melaa yhden lenkin verran ja tein siihen vielä tarvittavat muutokset ennen viimeistelyä ja pintakäsittelyä venetervan, pineenitärpätin ja pellavaöljyn seoksella. Mela valmistui selvästi nopeammin kuin ensimmäinen versio ja painoa sillä on kolmannes vähemmän. Hieman alle 900-grammaista melaa on nyt mukava käsitellä, vanhan paino alkoi pikkuhiljaa tuntua väsyneissä käsissä. Seuraavaksi on sitten sen myrskymelan vuoro.
Brand new, ihan uus
Varsinaisen tulikasteensa tämä uusi mela sai Niinilahtiviikolla heinäkuun alussa. Tuulisena keskiviikkona meloimme parin muun rohkelikon kanssa kuoppaista Äyspäätä uhmaten makkaranpaistoon Niinilahteen. Vaikka selkä olikin täynnä vaahtopäitä, aallokko oli melko hyvin melottavissa sivuvastaiseen. Matka taittui kolmisin ongelmitta. Meloimme tiiviissä kimpassa toistemme perään katsoen. Itse asiassa meno maistui niin hyvin, että olimme meloa kohteen ohi seuraavaan lahteen. Täältä olikin sitten hyvä lasketella myötäisessä oikeaan rantaan. Uusi mela toimi hyvin. Istuimme nuotiolla, paistoimme makkarat, kuuntelimme tarinat ja joimme kahvit, saunakin oli lämmin. Suurin osa seuralaisista oli saapunut paikalle autoilla. Kotimatkalle lähdimme tuulen tyynnyttyä iltaa kohti. Laantuvassa aallokossa sivumyötäinenkin sujui mukavasti.

Paluumatkalla meri oli jo leppynyt

Kävimme perheen kanssa lomamatkalla Tanskassa. Matkalla lentokentälle oli suorastaan pakko tehdä varikkopysähdys melontatarvikeliikkeeseen. Mukaan tarttui järeämpi anorakki, kevyemmät melontahousut, pikku valo tulevaa syksyä varten sekä kypärä. Herttoniemen Etolasta löysin myös Rukan perinteisen keltaisen sydvästin sadepäivien varalle. Tanskan läpi autoillessa huomattavan monella vastaantulijalla näytti olevan kajakki tai kaksi auton katolla. Kääpenhaminan kanaaleissa näkyi myös jonkin verran melojia. Tyylejä oli monenlaisia.










Seuran vajalla Metsolassa on viime aikoina ollut vipinää. Kesän alkeiskurssit on pidetty ja mukana on nyt koko joukko uusia innokkaita melojia. Antti on tehnyt ison työn kursseja vetäessään. Kun sama mies on vielä ohjannut tekniikkatreenejä arki-iltaisin, täytyy hattua nostaa korkealle. Keskiviikkona 9.6. oli viikkomelonnassa neljätoista kajakkia ja kuusitoista melojaa. Suunnistimme suorinta reittiä Maijansalmeen, josta palasimme Kivenkorvansalmen kautta takaisin vajalle. Keli oli mitä parhain ja melojien ilmeet sen mukaisia. Tulevana viikonloppuna olisi tarjolla seuran meriretki, toisaalta mökkiviikonloppu perheen kanssa ei kuulostaisi hullummalta sekään. Yli 600 km tänä kesänä on jo takana.

Viikkomelontaan riitti lähtijöitä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti